HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski myöntää, että joitain kuljettajia on irtisanoutunut liikennelaitoksen palveluksesta alkuvuonna. – Osa kuljettajista on kokenut, ettei metronkuljettajan työ vastannutkaan heidän odotuksiaan, hän sanoo.
Motiivin tietojen mukaan HKL:stä on tänä vuonna irtisanoutunut kahdeksan metrojunankuljettajaa ja seitsemän on jäänyt opintovapaalle. HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski myöntää, että vaihtuvuutta on, mutta epäilee mainittuja lukuja.
– Olivatpa luvut mitä hyvänsä, on selvää, ettei lähtövaihtuvuus ei ole minkään organisaation kannalta hyvä asia. HKL:ssä se nousi alkuvuonna tasolle, jolle se ei voi pysyvästi jäädä, hän sanoo.
Metronkuljettajien viimeaikaisia irtisanoutumisia Lehmuskoski selittää kahdella seikalla.
– Ensimmäinen liittyy työehtoihin. Viime vuoden aikana HKL:ssä alettiin noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä tiukemmin kuin aikaisemmin, ja se on tarkoittanut ajoaikojen pidentymistä ja taukojen lyhentymistä. Siis selkeää heikennystä entiseen, ja siksi jotkut ovat päättäneet lähteä.
Toinen syy juontaa Lehmuskosken mukaan länsimetron avautumiseen.
– Sitä silmällä pitäen HKL koulutti kerralla noin 60 uutta kuljettajaa, joista eräät ovat vuoden työskenneltyään todenneet, ettei kuljettajan työ ole sitä mitä he koulutukseen hakeutuessaan ajattelivat. Koska koulutukseen pääsy edellytti yhden vuoden työskentelyä kuljettajana, osuivat irtisanoutumiset viime syksyyn ja alkuvuoteen.
Työtyytyväisyys painopisteenä
HKL sai melko huonot arviot henkilöstön työtyytyväisyyttä mitattaessa. Ville Lehmuskoski myöntää, että kohennettavaa on.
– Juuri siksi työtyytyväisyyden parantaminen on valittu yhdeksi kolmesta kohdealueesta tänä vuonna. Toimenpiteitä on jo tehty ja lisää on vireillä, hän vakuuttaa.
Konkreettisista toimista hän mainitsee metronkuljettajien työn kuormittavuutta mittavan selvityksen, joka toteutuu tänä keväänä, sekä kokopäiväisen työsuojeluvaltuutetun palkkaamisen raitiovaunu- ja metronkuljettajia varten.
Metroliikenteen kuljettajat ovat kritisoineet kovin sanoin myös 2016 toteutettua organisaatiouudistusta. Lehmuskosken mielestä kyse on väärinkäsityksestä.
– On sekoitettu toisiinsa uudistus ja HKL:n toiminnan tehostaminen. Tehostamistoimiin olisi ryhdytty joka tapauksessa ihan riippumatta organisaatiomallista, koska kilpailutilanne vaatii sitä.
Lehmuskoski painottaa, että juuri nyt liikennelaitos on poikkeuksellisen tiukassa tilanteessa.
– Meidän pitää yhtä aikaa huolehtia toiminnan tehokkuudesta, jotta HKL olisi ylipäätään jatkossakin olemassa, ja samanaikaisesti on pystyttävä rakentamaan työskentely-ympäristö, jossa on mukava ja palkitseva työskennellä. Ei mikään helppo yhtälö!
HKL:n nykyinen sopimus metroliikenteen tilaajan HSL:n kanssa on katkolla 2024, mutta ratkaisut sen jatkosta tehdään jo parin vuoden kuluttua. Siitä siis kiire osoittaa tehoa ja tuloskuntoa.
Ongelmien syynä volyymi
Joidenkin tietojen mukaan toimitusjohtaja Lehmuskoski olisi ollut liikenneministeriön ja Liikenneviraston kuultavana metroliikenteen viimeaikaisten lukuisten häiriöiden ja epäsäännöllisyyksien takia. Sen Ville Lehmuskoski kiistää yksiselitteisesti.
– Liikenteen volyymi on länsimetron avauduttua sitä luokkaa, että luotettavuus ja sujuvuus ovat kärsineet. Sitä ei käy kiistäminen.
Siihen on kuitenkin hänen mielestään luonteva selitys.
– Vuonna 2016 liikenteessä oli samaan aikaan 15 metrojunaa, jotka kulkivat ruuhka-aikaan neljän minuutin välein. Länsimetron avauduttua junia on 36 ja vuoroväli kiivaimmillaan 2,5 minuuttia. Pelivara junien ja junavuorojen välissä on olennaisesti pienempi, ja liikenteen sujumisen kannalta tilanne on haasteellisuudeltaan eri tasoa kuin vielä pari vuotta sitten, hän toteaa.
Lehmuskosken mukaan tämä ei tarkoita sitä, että HKL hyväksyisi heikentyneen luotettavuustason.
– Teemme hartiavoimin töitä, jotta metron luotettavuus palaa tasolle, jota kaupunkilaiset siltä odottavat, hän vakuuttaa.
Lue lisää HKL-metroliikenteen tilanteesta tästä.
Ex-metrojohtajan Tapio Höltän haastattelu löytyy tästä.