Kasvatustieteiden maisteri, Kiljavan opiston entinen rehtori Ari-Pekka Lundén aloitti JHL-opiston rehtorina elokuun alussa. Pesti on sen verran tuore, että hän varoo ottamasta tiukasti kantaa, mihin suuntaan opistoa tulisi kehittää.
– Pitää ensin selvittää, mikä on järkevä, tarpeellista sekä mahdollista, ja se vie aikansa. Koulutuksen suunnittelusykli on pitkä, ja uudistukset alkavat näkyä vähitellen ensi ja seuraavana vuonna. Toisaalta taas hyvin toimivaa on turha korjata.
– Koulutuksen tarjoaminen englanniksi ei ole ratkaisu, kielivalikoiman pitäisi olla laajempi.
Pitkän tähtäimen tavoite on selvä. Lundén haluaa rakentaa JHL-opistosta ay-liikkeen moderneimman koulutuslaitoksen, joka hyödyntää kaikki olemassa olevat vaihtoehdot ja nojaa tutkittuun tietoon siitä, kuinka opetuksen voi parhaiten järjestää.
– Kansanopistojen koulutus ei tue puhdasta etäopetusta, mutta monimuotoista koulutusta voitaisiin JHL-opistossa järjestää, hän sanoo.
Lundén johti Nurmijärvellä sijaitsevaa Kiljavan opistoa liki 16 vuotta. Kansanopistoa ylläpitää Palkansaajien Koulutussäätiö, ja sen koulutuksiin voivat osallistua käytännössä kaikkien SAK:laisten ammattiliittojen jäsenet. Siksi koulutuksessa oli huomioitava usean ammattiliiton tarpeet, JHL-opiston rehtorina hän voi keskittyä JHL:n jäsenten koulutustarpeisiin.
Rehtorin tehtävien lisäksi Lundénin vastuulla on JHL:n koulutus kokonaisuutena. Lähitulevaisuudessa hän erottaa viisi akuuttia haastetta, joihin opiston ja liiton on kyettävä vastaamaan.
Mikä JHL-opisto?
- JHL-opisto on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n ja Raseborg-säätiön ylläpitämä kansanopisto Helsingissä. Se tarjoaa yhteiskuntaan sekä työelämään ja järjestötoimintaan liittyvää koulutusta ensi sijassa JHL:n jäsenille.
- Opiston lyhytkurssit parantavat osallistujien työelämävalmiuksia ja ammatillista osaamista sekä tukevat heitä työpaikan luottamustehtävissä ja järjestötoiminnassa (luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työpaikan yhteistoiminta, yhdistyksen puheenjohtaja ja muut toimihenkilöt).
- Vuonna 2022 opiston koulutuksiin osallistui liki 3 000 JHL:n jäsentä. Kursseja järjestettiin 170. Kaikkiaan opiston ja JHL:n koulutus tavoittaa vuosittain noin 5 000 jäsentä.
1 Yksilöllinen koulutuspolku jokaiselle
Lundénin tavoitteena on jäsenen näkökulmasta rakentuva koulutuspolku. Yksittäinen jäsen voisi tunnistautua pelkällä jäsennumerollaan, ja järjestelmä ehdottaisi sellaisia koulutuksia, jotka tukisivat häntä luottamustoimessa ja/tai ammatillisessa kehittymisessä.
– Se loisi jokaiselle henkilökohtaisen mahdollisuuksien maailman, josta voisi valita, mihin keskittyä, rehtori visioi.
Jo nyt JHL:n jäsenillä on paljon koulutustarjontaa: JHL-opiston lisäksi kursseja järjestetään opiston sivupisteissä Oulussa, Tampereella ja Kuopiossa. Myös liitto tarjoaa koulutusta alueilla. Lisäksi jäsen voi valita ammattikorkeakoulun kursseja, joista JHL maksaa merkittävän osan, tai esimerkiksi kansainvälisen Geneve-koulun opintoja.
2 Oman merkityksen kirkastaminen
Juuri nyt ay-koulutusta haastetaan monelta suunnalta. Se kilpailee ihmisten ajankäytöstä, kun tarjolla on runsaasti harrastuksia ja muita houkutuksia. Myös työpaikoilla on kiire, eikä opintopäiville pääse aina irrottautumaan, vaikka koulutus olisi ammatillisesti kehittävää ja antaisi uutta potkua työhön.
– Erityisesti joillain yksityissektorin työnantajilla on paine puristaa viiden päivän luottamusmiestiedon kurssit yhteen päivään. Silloin on kyse tietoiskusta, ei koulutuksesta, sanoo Lundén.
Myös taloudelliset paineet kovenevat. JHL-opisto kuten muutkin kansanopistot on riippuvainen valtionosuuksista, joita Petteri Orpon (kok) hallitus aikoo leikata. Tarkat summat eivät ole vielä tiedossa, mutta se voi tarkoittaa noin 4-5 prosentin leikkausta tähän vuoteen verrattuna.
Ay-koulutus syntyi tarpeesta, ja sillä oli merkittävä rooli henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja työn tuottavuuden nousussa.
– Nyt hallitus pyrkii heikentämään työntekijän oikeuksia ja asemaa minkä ehtii. No, eipä ainakaan tarvitse miettiä, miksi ay-koulutusta tarvitaan, Lundén järkeilee.
3 Nuoret mukaan
Nuoret ovat ay-koulutukselle haaste, Lundén myöntää.
– Perinteinen ay-liikkeen malli, jossa ollaan vuosikymmeniä samassa ammatissa, yhdistyksessä ja työpaikassa ei enää päde. Nuoret lähtevät herkästi toimintaan, jossa on selkeä tavoite ja kesto.
Myös nuorten lähtötaso olisi huomioitava. Lundénin kokemuksen mukaan tietotekniikan perustaidot eivät ole hallussa läheskään kaikilla 2000-luvun alussa syntyneillä, vaikka he ovat suvereeneja kännykän käyttäjiä ja heillä on paremmin hallussa sosiaalisen median ja vaikuttamisen välineet.
4 Ovet auki maahanmuuttajille
Maahanmuuttajat on toinen haasteellinen ryhmä, jolle on syytä tarjota nykyistä enemmän ay-koulutusta.
– Koulutuksen tarjoaminen englanniksi ei ole ratkaisu, kielivalikoiman pitäisi olla laajempi.
Yksi mahdollisuus voisi Lundénin mielestä olla JHL-opiston yhteistyö kotouttamiskoulutusoikeuden saaneiden tahojen kanssa. Yhteistyötä on jo viritelty muun muassa Työväen Akatemian, Helsingin aikuisopiston ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa.
– Asiaa kannattaisi selvittää lisää, mikäli halutaan tarjota koulutusta muilla kuin kotimaisilla ja englannin kielellä.
5 Erityistaidot valokeilaan
Lundén pitää tärkeänä myös psykologisten sekä neuvottelu- ja medialukutaitojen opetusta JHL:n jäsenille.
– Olemme koko ajan vaikuttamisyritysten kohteena. On tärkeää osata seurata mediaa kriittisesti ja tarkistaa lähteet, muuten tavallinen ihminen voi hurahtaa huuhaahan.
Kansainvälinen kasvatustieteilijä ja luovuustutkija
Kun Ari-Pekka Lundén, 52, mietti lukiovuosina ammatinvalintaa, hän ei haaveillut opettajan urasta. Häntä kiinnosti psykologia, ja mielessä kaihersi kaukokaipuu. Lopulta hän kuitenkin päätyi Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitokselle ja valmistui luokanopettajaksi ja sittemmin kasvatustieteen maisteriksi.
– Tein opettajan sijaisuuksia ja sain kokemusta myös ulkomailla toimivista suomalaisista kouluista, muun muassa Virosta. Kenttäharjoittelun tein Vietnamissa.
Vuodet ala- ja yläasteen opettajana Fiskarsissa havainnollistivat sen, kuinka vastuullinen ja kokonaisvaltainen elämäntehtävä opettajuus on.
– Tunnen monta hyvää kouluttajaa mutta opettajan roolissa on tiedon jakamisen lisäksi osattava tukea oppilaita. Se onnistuu, kun heihin on syntynyt pidempi kontakti ja molemminpuolinen luottamus, hän miettii.
Elämä on vienyt Lundénin koulutusalan hallinto- ja johtotehtäviin, mutta hän seuraa huolestuneena perusopetuksen tasosta, opettajien uupumuksesta ja laskevista Pisa-tuloksista käytävää keskustelua.
– On sääli, että ulkopuolelta tuodaan kouluun kehittämisideoita ja keksitään uusia tarpeita, mutta opettajia ei kuulla. Samaan aikaan perheet painivat kasvatusongelmien kanssa, ja laskun maksavat oppilaat ja opettajat.
Hänen reseptinsä koulun kriisiin on panostaa perusasioihin, esimerkiksi lukemiseen ja matematiikkaan.
– Mutta se ei tarkoita pelkkää pänttäämistä, vaan oppilaan on saatava onnistumisen kokemuksia luovissa aineissa, kuten kuvaamataidossa, musiikissa ja liikunnassa. Ne antavat uskoa omaan tekemiseen ja rakentavat nuoren identiteettiä.
Kun suurimmat kiireet hellittävät, Lundén haaveilee jatkavansa kesken olevaa väitöskirjatutkimusta. Se liittyy luovuustutkimuksen alaan, ja aihe saattaa kohdentua tulevaisuuden ay-liikkeeseen ja siihen, mitä se voi luovilla ratkaisuilla saavuttaa.
– Vasta kun osaa kysyä oikeat kysymykset, löytää huippuhienoja ratkaisuja.
