16.2.2022

Yhdistyksen puheenjohtajan on hallittava tuhat ja yksi asiaa – JHL-opiston kurssi tarjoaa neuvoja ja vertaistukea yhdistyksen pyörittämiseen

puheenjohtajan nuijja ja kasvokuvat

Hallitsetko kokoustekniikan? Kuinka huolehdit, että tehtävät jakautuvat yhdistyksen hallituksessa tasapuolisesti? Entä mikä on yhdistyksen vuosikello? Puheenjohtaja on tuhattaituri, joka tarvitsee enemmän älliä ja vuorovaikutustaitoja kuin istumalihaksia.

Espoolaisen Sinna Koivusalon motto on: ”Ei koskaan pidä sanoa ei koskaan”.

Koivusalo ei edes harkinnut kieltäytymistä, kun häntä viime syksynä kosiskeltiin yli 1 800 jäsenen jättiyhdistyksen, Espoo JHL 869:n, puheenjohtajaksi.

– Ei tarvinnut painostaa tai pakottaa. Ihan itse halusin puheenjohtajaksi, hän sanoo.

Sinna Koivusalo
Sinna Koivusalo aloitti Espoon jättiyhdistyksen puheenjohtajana tämän vuoden alussa.

Ammattiliitot ovat juridiselta asemaltaan yhdistyksiä, jotka ajavat ammatissa toimivien jäsentensä asiaa. Lisäksi liitot jakautuvat pienempiin yhdistyksiin. Kaikki JHL:n jäsenet kuuluvat joko työnantaja-, sopimusala- tai aluekohtaisiin yhdistyksiin, jotka puolestaan muodostavat JHL-ammattiliiton. JHL:llä on ympäri Suomea yhteensä noin 500 yhdistystä.

Lue lisää: Tätä lystiä ei korona peruuta, päättivät JHL-aktiivit – Virtuaalinen nuortentapahtuma Järkäle huipentuu Pete Parkkosen keikkaan

Perusta jäsenten edunvalvonnalle luodaan yhdistyksissä. Siksi ei ole yhdentekevää, kuka valitaan yhdistyksen puheenjohtajaksi ja ketkä hallitukseen.

Perusta jäsenten edunvalvonnalle luodaan yhdistyksissä.

Sinna Koivusalo otti puheenjohtajan nuijan vastaan luottavaisena, koska tunsi entuudestaan yhdistyksen toimihenkilöt, monessa sopassa koetellun ja kokeneen tiimin.

– Sihteeri Hannele Kuosmanen osaa hommat ja häneen voi aina luottaa, samoin varapuheenjohtajaan ja taloudenhoitajaan. Itse voin keskittyä siihen, mikä puheenjohtajalle kuuluu.

Fuusio vaati veronsa

Helppoa jättiyhdistyksen luotsaamisesta tuskin tulee. Kolmen pienemmän espoolaisyhdistyksen fuusio kesti vuosia ja vaati veronsa: kiristi ilmapiiriä ja aiheutti kitkaa aktiivitoimijoiden välille.

Tuoreena puheenjohtajana Koivusalo kokee tärkeimmäksi tavoitteekseen koota joukot ja saada yhdistyksen hallitus puhaltamaan yhteen hiileen.

– Minun tehtäväni on huolehtia siitä, että aktiivit jaksavat ja jäsenet saavat parhaan mahdollisen edunvalvonnan.

Sinna Koivusalo
Sinna Koivusalo työskentelee koulunkäynninohjaajana Espoossa. Yhden päivän viikossa hän voi käyttää johtamansa yhdistyksen asioiden hoitoon.

Koivusalon onneksi ison yhdistyksen puheenjohtajalle on jyvitetty ajankäyttöä. Niinpä hän voi käyttää yhden työpäivän viikossa puheenjohtajan tehtävien hoitoon. Muut neljä päivää hän työskentelee koulunkäynninohjaajana.

Päivätyössään Koivusalo on tottunut ottamaan ryhmän nopeasti haltuun, koska opettaja saattaa äkkiä paukata ulos luokasta yhden oppilaan kanssa ja jättää muut ohjaajan hoteille.

– Siinä tilanteessa ei voi jäädä seisomaan tumput suorina. Lasten kanssa auktoriteetti perustuu aikuisuuteen, mutta yhdistyksessä olemme tasaveroisia. Tuoreena puheenjohtajana tarvitsen käytännön vinkkejä ryhmän johtamiseen.

Lue lisää: Liitto ylpeänä esittelee: JHL:n tähtiammattilaiset Maria, Sanni, Ville ja moni muu

Neuvoja ja rohkaisua

Neuvoja ja rohkaisua saadakseen Koivusalo osallistui JHL-opiston Toimiva yhdistys -kurssille tammikuun 2022 lopulla. Lisäksi liitto tarjoaa vuosittain laajan valikoiman järjestökoulutusta.

– Pienryhmätyöskentely ja keskustelut muiden kurssilaisten kanssa auttoivat hahmottamaan, miten haluan yhdistyksen toimintaa johtaa, hän sanoo.

JHÖ-opiston opettaja Merja Hanhela
Toimiva yhdistys -kurssin vetäjänä toimi JHL-opiston opettaja ja vs. apulaisrehtori Merja Hanhela.

Myös kurssin opettajalta Merja Hanhelalta Koivusalo sai paljon arvokkaita vinkkejä hallitustyöskentelyn kehittämiseksi. Tärkeimmäksi hän mainitsee sen, että yhdistysaktiivien kanssa voi käydä kehityskeskusteluja, joissa pohditaan kunkin motiiveja toiminnalle.

– Samalla voin kannustaa heitä asettamaan itselleen tavoitteita ja pohtimaan mihin suuntaan kukin haluaa kehittyä. Myös ryhmäyttämiseen ja hiljaisen tiedon siirtoon väistyviltä aktiiveilta nuoremmille sain kurssilla hyviä neuvoja.

Vertaistukea tarjolla

Lohjalainen Matti Hiitola aloitti tämän vuoden alussa oman yhdistyksensä, Suomen Haastemiehet JHL:n, puheenjohtajana. Myös hän osallistui tuoreeltaan Toimiva yhdistys -kurssille.

– Meitä oli hyvä sekoitus uusia ja kokeneempia yhdistystoimijoita. Vertaistuki ja keskustelut muiden kanssa olivat kurssin parasta antia.

Matti Hiitola
Matti Hiitola toimii Suomen Haastemiehet JHL:n puheenjohtajana.

Lisäksi Hiitola kiittelee sääntömääräisten kokousten järjestämiseen sekä kokoustekniikkaan ja yhdistyksen vuosikellon laatimiseen liittynyttä opetusta. Kurssi toteutettiin koronatilanteen takia etäyhteydellä, mutta vastuuopettaja Merja Hanhela piti langat käsissään ja antoi riittävästi aikaa pienryhmätyöskentelylle.

– Kurssin osallistujien tekniset valmiudet olivat hyvät.

Opettaja Merja Hanhela

– Osallistujien tekniset valmiudet olivat hyvät. Zoom-etäkokoussovelluksen käyttö sujui ja kurssilaiset jakoivat tottuneesti dokkareita keskenään, hän kiittelee.

Kolmipäiväisellä kurssilla perehdyttiin muun muassa yhdistyslakiin, kokouskäytäntöihin ja yhdistyksen hallituksen tehtäviin. Lisäksi käsiteltiin liiton ja kurssilaisten arvoja, ryhmädynamiikkaa ja ryhmän johtamista sekä yhdistyksen toiminnan suunnittelua ja sen toimeenpanoa.

Muista viestiä jäsenille

Suomen Haastemiehet JHL:ssä on 180 jäsentä, eli Espoon jättiyhdistykseen verrattuna se on pieni. Yhdistyksen painoarvo on kokoa suurempi, sillä se edustaa yli kahta kolmannesta kaikista ammatissa toimivista haastemiehistä.

Haastemiehet tekevät samaa työtä parissakymmenenessä eri käräjäoikeudessa eri puolilla maata. Niinpä myös yhdistyksen jäsenet asuvat hajallaan ympäri Suomea.

kuva kokoustilanteesta
Yhdistyksen puheenjohtaja tarvitsee vuorovaikutustaitoja, sillä hänen on osattava motivoida hallituksen jäseniä.

Valtakunnallisuus asettaa Hiitolan mukaan omat haasteensa yhdistystoiminnalle. Kevät- ja syyskokoukset yhdistys pyrkii pitämään läsnäolokokouksina esimerkiksi liiton ajankohtaispäivien yhteydessä, mutta muuten yhteys jäseniin on varsin löyhä.

– Aion keskittyä edunvalvonnan näkyväksi tekemiseen ja jäsenviestintään.

Puheenjohtaja Matti Hiitola

– Yhdistyksen hallituksessa on tehty hyvää edunvalvontatyötä mutta siitä ei ole jäsenille juuri tiedotettu. Edunvalvonnan näkyväksi tekemiseen ja muuhunkin viestintään aion aluksi keskittyä, Hiitola sanoo.

Lisäksi hän haluaa kerätä tietoa eri käräjäoikeuksissa noudatettavista hyvistä käytännöistä ja työturvallisuutta parantavista keinoista.

– Haastemiehen työ on yksintyöskentelyä kentällä. Työhön sisältyy riskejä, sillä toisinaan olemme liikkeellä aika ikävissä asioissa. Yhdistys voisi olla kokoava taho, josta jäsenet saavat arkityötä helpottavia neuvoja.

Onko hallitus huvitoimikunta?

Kun kurssilaiset listasivat yhdistystoiminnan haasteita, toistuivat tutut teemat: aktiivien määrän väheneminen ja ikääntyminen, uusien toimijoiden sitouttamisen vaikeus, vanhoihin kaavoihin kangistuminen ja tasapuolisesta työnjaosta huolehtiminen.

– Tehtävät ja vastuut kasaantuvat liikaa yksille ja samoille, ja sen seurauksena he uupuvat. Samaan aikaan toiset istuvat hallituksessa pelkästä istumisen ilosta, totesi eräs kurssilainen.

Toisen kurssilaisen mielestä toisinaan uhkaa unohtua yhdistyksen perustoiminta eli edunvalvonta, koska hallitus leikkii huvitoimikuntaa.

JHL-opiston opettaja Merja Hanhela
Merja Hanhelalla on pitkä kokemus järjestökouluttajana. Toisinaan hän osaa ottaa opettajan roolin rennosti.

Tulevaisuudessa haasteet eivät ainakaan vähene, sillä ensi vuoden alussa aloittavat hyvinvointialueet mullistavat JHL:n jäsenkentän ja -rakenteen. Jäsenkato käy lähes kaikissa JHL:n kunnallisissa yhdistyksissä, kun sote-ammattilaisten, pelastustoimen henkilöstön sekä sosiaali- ja terveyssektorille tukipalveluita tuottavien työnantaja vaihtuu ja jäsenet organisoituvat uusiin yhdistyksiin.

– Tervetuloa Muuttuva yhdistys -koulutukseen Ouluun. Kurssilla potkitaan konkreettisesti vauhtiin yhdistysrakenteen muutosta, sanoo Hanhela.

Lue lisää hyvinvointialueista: 8+1 kysymystä ja vastausta sunnuntain suuresta tuntemattomasta: Tästä aluevaaleissa on oikeasti kyse – Pelissä on sinun ja läheistesi hyvinvointi