25.4.2023

Kuinka käy duunarin energiamurroksessa? – Tuulivoima-asentajaa tarvitaan, hiilimies varmistaa selustaansa opiskelemalla insinööriksi

Helenin kivihiilikasa ja tuulivoimala

Vihreä siirtymä ohjaa energiateollisuutta korvaamaan fossiiliset polttoaineet ilmastoa vähemmän kuormittavilla energialähteillä ja tuotantotavoilla. Kyse on megaluokan muutoksesta, joka vaikuttaa myös alan työntekijöihin. Kuka kuuluu voittajiin, kuka joutuu väistymään?

JHL:läinen Matti Alhosalo, 50, on jo tuulivoima-asennuksen veteraani. Hän kapusi ensimmäisen kerran tuulivoimalan torniin vuonna 2008, jolloin koko ala oli Suomessa lapsenkengissä.

Kun Alhosalo aloitti Porin Energialla, korkeimmat voimalat olivat hädin tuskin 80-metrisiä. Nyt uusien voimaloiden napakorkeus on tyypillisesti 150–175 metriä.

tuulivoima-asentaja Matti Alhosalo
JHL:läinen Matti Alhosalo työskentelee Peittoon tuulivoimapuistossa Porin Ahlaisissa.

2010-luvun alussa tuulivoimaloiden teho vaihteli yhdestä kahteen megawattiin, nykyään Suomessa on yli viiden megawatin voimaloita.

Tuulivoimaloiden kehitys tuntuu myös Alhosalon jaloissa: aiemmin hän kiipesi tikapuita pitkin huipulla sijaitsevaan konehuoneeseen, uudemmissa torneissa matka sujuu hissillä.

– Että tällainen vanhakin jaksaa, hän hymähtää.

Videolla tuulivoima-asentaja Matti Alhosalo suuntaa tornin huipulla sijaitsevaan voimalan konehuoneeseen. Mukana on nykäyksenvaimennusköysi ja sen koukku.

Tuulivoima työllistää 15 000

Kun Alhosalo oli pystyttämässä ensimmäisiä kaupallisia tuulivoimaloita Raahen seudulle, Suomen kaikki tuulivoima-asentajat olisivat mahtuneet yhteen bussiin. Nykyään tuulivoima-ala työllistää suoraan liki 3 000, enimmäkseen rakentajia, asentajia, suunnittelijoita ja muita asiantuntijoita. Kerrannaisvaikutuksineen tuuli tarjoaa työtä noin 15 000 suomalaisille, ja tulevaisuudessa todennäköisesti paljon enemmälle.

Alun perin Alhosalo kouluttautui autonasentajaksi. Päästyään töihin Porin Energialle hän opiskeli työn ohessa tuulivoima-asentajaksi.

– S3-sähköpätevyyden hankin myöhemmin. Lisäksi olen käynyt laitevalmistajien koulutuksissa Tanskaa myöten.

tuulivoima-asentaja Matti Alhosalo
Matti Alhosalon mielestä tuuli on puhtainta energiaa. – Harmi, ettei aina tuule, hän sanoo.

Vuonna 2014 Alhosalon työnantaja vaihtui Siemens Gamesa Renewable Energyyn, joka on maailman toiseksi suurin tuulivoimaloiden valmistaja. Hän työskentelee yhtiön huollossa ja kunnossapidossa Porin Ahlaisissa, tarkemmin sanottuna Peittoon tuulivoimapuistossa. Siellä on 12 Exilion Tuuli Ky:n tuulivoimalaa.

– Satunnaisesti teen huoltoja myös Salon, Simon ja Tornion voimaloissa.

Ylös tuulivoimaloihin ei ole asiaa ilman laitevalmistajan ja GWO:n (Global Wind Organisation) stantardien mukaisia koulutuksia. Lisäksi asentajien on hallittava perusensiapu sen varalta, että työparille sattuu jotain.

Työnantaja edellyttää myös kahden vuoden välein suoritettavaa kuntotestiä. Pelastautumista asentajat harjoittelevat säännöllisesti, sillä tarvittaessa tornista on päästävä turvallisesti ulos joko sisä- tai ulkokautta.

Vanhemmissa tuulivoimaloissa matka huipulle sujuu tikkaita pitkin. Turvallisuus on huomioitava joka tilanteessa. Katso video!

Tuuli on puhdasta energiaa

Siemens Gamesan asentajien työhön kuuluu laitevikojen paikallistaminen ja korjaus. Parhaillaan Alhosalo tekee vuosihuoltoa Peittoon voimaloissa. Siihen sisältyy muun muassa pumppujärjestelmien huolto ja vaihdelaatikkojen öljynsuodattimien vaihto.

Sähkö- ja painemittarit ja muut käsityökalut hän kuljettaa mukanaan torniin.

– Ylhäällä kaikenlainen koheltaminen on unohdettava ja tiedettävä, mitä tekee.
Tuulivoima-asentaja Matti Alhosalo

– Ylhäällä kaikenlainen koheltaminen on unohdettava, mietittävä jokaista liikettä ja tiedettävä mitä tekee, hän sanoo.

Tuulivoima on puhtainta energiantuotantoa. Tarvitaan vain tuulta. Koska aina ei tuule, pitää olla myös säätövoimaa, esimerkiksi vesi- ja ydinvoimaa.

Tuulivoimaloiden elinkaari on noin 30 vuotta, jonka jälkeen ne puretaan. Rakenteissa olevan teräksen ja betonin voi kierrättää. Myös siipien lasikuidulle ja komposiitille on kehitelty hyötykäyttöä. Se nostaa tuulivoimaloiden kierrätysasteen yli 90 prosenttiin.

Lue lisää: Nämä miehet varmistavat, että sähkökatkot jäävät mahdollisimman lyhyiksi: Työssä säällä kuin säällä

Vauhtia vihreään siirtymään

Kuluneena talvena moni suomalainen on manaillut sähkölaskuaan. Eurojen ohella kuluttajan olisi syytä kiinnostua siitä, kuinka energiayhtiö tuottaa sähköä ja millä oma pirtti lämpiää.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa on merkitystä sillä, palaako lämpövoimalan kattilassa kivihiili vai biojäte. Tai hyödyntääkö kunnallinen energialaitos jätevesien hukkalämmön? Syttyvätkö kotivalot tuuli- tai aurinkovoimalla tuotetulla sähköllä? Entä ottaisitko naapuriin pienydinvoimalan?

Syttyvätkö valot tuuli- tai aurinkovoimalla tuotetulla sähköllä?

Vihreä siirtymä ohjaa energiateollisuutta korvaamaan fossiiliset polttoaineet ilmastoa ja ympäristöä vähemmän kuormittavilla energiamuodoilla. Sähköntuotannossa aurinko ja tuuli korvaavat jo hiiltä, mutta lämmöntuotannossa ollaan vasta matkalla kohti hiilivapaata Suomea.

Monet kunnalliset energiayhtiöt ovat asettaneet tavoitteeksi luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Oulussa turve on pitkälti korvattu vaihtoehtoisilla polttoaineilla, ja Vantaan Energia luopui kivihiilen käytöstä Martinlaakson voimalassa viime vuonna. Turussa taas kivihiilen osuus lämmöntuotannosta on enää muutaman prosentin luokkaa. Lahti korvasi kivihiilen metsätähdehakkeella ja muulla biopolttoaineella jo 2019.

Helsingin Hanasaari sammui

Myös pääkaupungin energiayhtiö Helen siirtyy pikkuhiljaa isoista kivihiilivoimaloista kohti hajautettua ja kestävämpää energiantuotantoa.

Hanasaaren voimalan hiilikasa
Hansasaaren hiilikasa muistuttaa menneestä. Voimala lopetti toimintansa maaliskuun lopussa.

Tärkeä askel otettiin maaliskuun lopussa 2023, kun yhtiö lopetti kivihiilen polton Hanasaaren voimalassa. Myös toiminta kivihiiltä käyttävässä Salmisaaren A-voimalassa loppuu tulevana kesänä. Kivihiiltä ja pellettejä polttava Salmisaaren B-voimala jatkaa yhden ylimääräisen lämmityskauden, eli vuoden 2025 huhtikuuhun.

Lisäksi useat helsinkiläiset taloyhtiöt ovat ottaneet aloitteen omiin käsiin: irtautuneet Helenin kaukolämpöverkosta, poranneet omat energiakaivot ja vaihtaneet maalämpöön. Ratkaisu on osoittautunut paitsi ekologiseksi myös kaukolämpöä edullisemmaksi.

Henkilöstö mukaan muutokseen

Vihreä siirtymä kohti hiilivapaata energiantuotantoa on suuren mittaluokan muutos, jolla on väistämättä vaikutusta myös työntekijöihin. Millä hinnalla se tehdään? JHL:n erityisasiantuntija Anna Korpikoski painottaa siirtymän sosiaalisia vaikutuksia.

– Vihreän siirtymän rinnalla pitäisi puhua oikeudenmukaisesta siirtymästä, joka huomioi myös työntekijät.
JHL:n erityisasiantuntija Anna Korpikoski

– Vihreän siirtymän rinnalla pitäisi puhua oikeudenmukaisesta siirtymästä, joka huomioi myös työntekijät. Se tapahtuu ottamalla heidät mukaan muutokseen, hän sanoo.

Käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että energiayhtiöiden tulisi tarjota henkilöstölle mahdollisuus jatko- ja muuntokoulutuksiin, jotta he pystyvät jatkamaan muuttuvassa toimintaympäristössä.

Samaa mieltä on energia-alan yritysten ja työnantajien etujärjestö Energiateollisuus ry. Sen mukaan energia-ala potee jo nyt osaajapulaa. Pula vain pahenee, jos yhtiöt laiminlyövät nykyisen henkilöstön osaamisen kehittämisen ja koulutuksen.

Lue lisää: JHL:n uusi yksikkö on teli: Tekniikan, liikenteen ja energian ammattilaiset saivat uuden työehtonyrkin

Yhtiö ulkoisti irtisanomiset

Surullisen esimerkin ei niin onnistuneesta siirtymästä tarjoaa Helsingin omistama Helen. Se valitsi strategiakseen yt-neuvottelut, irtisanomisuhan ja ulkoistamisen.

Kun periaatepäätös Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden alasajosta oli tehty, yhtiö aloitti lokakuussa 2021 yli 400:aa työntekijää koskevat yt-neuvottelut. Neuvottelut päättyivät noin 300 henkilön irtisanomisuhkaan vuosina 2022-2025.

– Kolme vuotta löysässä hirressä on pitkä aika.
Pääluottamusmies Pekka Sinkkonen

– Kolme vuotta löysässä hirressä on pitkä aika. Siksi moni kyllästyi epävarmuuteen ja etsi töitä muualta, kertoo JHL:n pääluottamusmies Pekka Sinkkonen.

Samaan aikaan Helen valmisteli koko käyttö- ja kunnossapitohenkilöstön ulkoistamista − salassa tietenkin. Loppusyksystä 2022 yhtiö ilmoitti siirtävänsä kaikki, noin 250 työntekijää, pörssiyhtiö Enersense IN Oy:n palvelukseen.

– Suoraan sanottuna Helen kiersi irtisanomiset ulkoistamalla työntekijät, Sinkkonen sanoo.

Selvittämättä jäi esimerkiksi se, kuinka monelle irtisanomisuhan piirissä olleista olisi löytynyt korvaava työpaikka Helsingin kaupungilla.

Kolmannen polven heleniläinen

JHL:läinen Aki Issakainen,37, kuuluu Heleniltä Enersenselle siirtyneiden joukkoon.

– Kun aloitin Helsingin Energialla 2005, se tuntui melkein perheyritykseltä. Töissä oli isiä ja poikia, myös minun isoisäni ja isäni, kertoo kolmannen polven heleniläinen.

Kaukolämpöasentaja ja hitsari Aki Issakainen
Kaukolämpöasentaja Aki Issakainen on kolmannen polven heleniläinen.

Issakaisen isoisä oli tehnyt elämäntyönsä Hanasaaren A-laitoksella ja isä puolestaan kaukolämpöasentajana. Myös Issakainen on kaukolämpöasentaja ja hitsari.

– Helsingin Energia oli hyvä ja vakaa työnantaja. Tilanne muuttui, kun sen hanuriin lyötiin oy vuonna 2015.

Issakainen näkee yhtiöittämisen jälkeisen muutoksen tavallisen duunarin silmin. Yrityksen keskijohto alkoi paisua, mutta Helsingin kaukolämpö- ja jäähdytysverkon huollosta ja kunnossapidossa asentajien määrä putosi vähitellen puoleen entisestä.

– Meitä on enää 22. Ylitöitä saamme tehdä enemmän kuin tarpeeksi.

Helsingissä on kaikkiaan 1 500 kilometriä kaukolämpö- ja jäähdytysverkkoa sekä 60 kilometriä energiatunneleita. Kun putki jossain päin kaupunkia poksahtaa, on helsinkiläisen lämmin aamusuihku kiinni siitä, kuinka ripeästi Issakainen työkavereineen saa vuodon tukittua.

– Tietotaito on parinkymmenen asentajan ja työnjohdon hyppysissä.

Huoltovarmuus arveluttaa

Ulkoistuksessa Enersense sai Helenin voimaloiden, lämpökeskusten, jäähdytys- ja lämpöpumppulaitosten sekä kaukolämpö- ja jäähdytysverkon ja energiatunneleiden huollon ja kunnossapidon. Sopimus on nelivuotinen, jonka jälkeen sitä on mahdollista jatkaa kahdella kaksivuotisella optiolla.

Kaukolämpöasentajien lisäksi työnantajaa vaihtoi yli 200 Helenin sähkö- ja mittariasentajaa, voimalaitoksen käyttäjää, laitoksenhoitajaa, koneistajaa ja muuta ammattilaista.

Työnantajan vaihdos Helenistä Enersenseen tuli työntekijöille täysin puskista.

Vaikka Enersense onkin ottanut siirtyneen henkilöstön hyvin vastaan, Aki Issakaista kalvaa se, että työnantajavaihdos tuli henkilökunnalle täysin puskista.

– Huhupuheita oli, mutta kuvittelimme, että ainakin kaukolämpöverkon kunnossapito jäisi Helenin omaksi työksi. Se on pääkaupunkiseudun huoltovarmuuden kannalta niin keskeinen, hän sanoo.

pakettiauto ja aki Issakainen
Kaikki Aki Issakaisen tarvitsemat työkalut kulkevat kompaktisti mukana pakettiautossa.

Hiilimies tähtää insinööriksi

Pääluottamusmies Pekka Sinkkosen pelkona oli, että JHL:n neuvottelema energia-alan työehtosopimus vaihtuisi sopimuskauden päättyessä teknologiateollisuuden tessiin.

Pelko kuitenkin haihtui, kun Enersense haki ja pääsi Energiateollisuus ry:n jäseneksi.

– Vuoropuhelu uuden työnantajan kanssa on ollut hyvää, ja ainakin toistaiseksi töitä on riittänyt kaikille, Sinkkonen kiittelee.

Aki Issakainen halusi jo kesken Helenin yt-prosessin varmistaa selustansa. Nyt hän hakee opiskelemaan Metropolia ammattikorkeakouluun energia- ja ympäristötekniikkaa.

– Ulkoistaminen oli viimeinen niitti. Selailin vaihtoehtoja ja viisi minuuttia mietin. Sitten laitoin hakupaperit menemään.

Aki Issakainen
Aki Issakainen kaukolämpötyömaalla Länsisataman Melkinlaiturissa. Alueelle rakennetaan uutta asuinaluetta.

Pääsykoe on toukokuussa. Jos hyvin käy, Issakainen aloittaa amk-opinnot ensi syksynä ja valmistuu insinööriksi neljän vuoden kuluttua.

– Nyt on viimeiset hetket oppia jotain uutta. Yritän sovittaa opinnot töiden lomaan ja käyttää tarvittaessa kertyneitä vapaita.

Entä mitä tuleva insinööri tuumaa vihreästä siirtymästä?

– Lämpöarvoltaan kivihiili on ylivoimainen verrattuna puupellettiin tai hakkeeseen. Niitä joudutaan kuljettamaan järkyttäviä määriä rekoilla, eikä se ole päästötöntä.

Hukkalämmön talteenotolle, energian varastoinnille ja geotermisen lämmön hyödyntämiselle Issakainen näyttää vihreää valoa. Eikä hän kavahtaisi myöskään pienydinvoimaloita. Sellainen on itse asiassa jo suunnitteilla, ei tosin Helsinkiin, vaan Espooseen.