Sunnuntaina 23. tammikuuta järjestetään Suomen ensimmäiset aluevaalit. Sinä päätät, kenen käsissä alueesi terveys- ja pelastuspalvelut ovat. Lue tämä juttu, niin tiedät mistä äänestät ja kuinka löydät oman ehdokkaan.
Mitkä ihmeen aluevaalit? Sitä moni ihmettelee yhä. Sunnuntaina pidetään valtakunnalliset vaalit, joiden perimmäinen olemus on jäänyt suurelle osalle kansasta mysteeriksi.
Politiikan asiantuntijat enteilevät äänestysprosentista alhaista: toisin kuin esimerkiksi suoraviivaiset presidentin-tai eduskuntavaalit, aluevaalit ovat epäselvästi hahmottuva kokonaisuus. Kysymyksessä on kuitenkin äärimmäisen tärkeä vaali, jossa sinulla on valta päättää itsesi ja läheistesi hyvinvoinnista.
Sote-uudistukseen liittyvää vaalia ei ole järjestetty koskaan ennen. Sunnuntaina ratkaistaan, kuka päättää hyvinvointipalveluiden suunnan seuraavat neljä vuotta.
Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-muutosjohtaja Jaakko Herralan kädet ovat olleet syvällä aluevaaleissa jo pitkään. Hän kertoo nyt, mistä aluevaaleissa on oikeasti kyse, ja miksi juuri sinun on syytä mennä sunnuntaina vaaliuurnalle.
1 Mitkä ihmeen aluevaalit?
– Aluevaaleissa kansa pääsee suoraan valitsemaan ne ihmiset, jotka päättävät sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen asioista, Jaakko Herrala toteaa.
Aluevaaleissa valitset suoraan sote- ja pelastustoimesta päättävät ihmiset.
Aluevaalien takana on sote-uudistus, joka ehti kyteä vuosia kunnes se meni viimein läpi tällä hallituskaudella. Uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kaupungeilta ja kunnilta sekä sairaanhoitopiireistä uusille hyvinvointialueille.
2 Mikä ihmeen hyvinvointialue?
Sote-uudistus tuo Suomeen 21 hyvinvointialuetta, jotka on määritelty pitkälti nykyisen maakuntajaon mukaan. Helsingin kaupunki ei kuulu hyvinvointialueisiin, vaan vastaa palveluiden järjestämisestä omalla alueellaan. Siksi helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa.
Luettelon kaikista hyvinvointialueista näet Soteuudistus-verkkosivulla.
Jokaisella hyvinvointialueella on aluevaltuusto. Se käyttää alueella ylintä päätösvaltaa. Aluevaaleissa valitaan valtuustoon valtuutetut ja varavaltuutetut.
Aluevaaleissa valitaan aluevaltuusto neljäksi vuodeksi.
Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Valtuutettuja valitaan 59–89 hyvinvointialueen asukasluvun perusteella.
– Jatkossa sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi saadaan yksiin käsiin, yhden päätöksenteon ja rahoituksen piiriin. Hyvinvointialueet muodostavat uuden kolmannen hallinnon tason Suomeen. Sanoisin, että kyseessä on poliittisen päätöksenteon keskittäminen nykyisiltä järjestäjiltä, toteaa Herrala.
Lue lisää: Vaasan sairaanhoitopiiristä tulee hyvinvointialue –Kunnat epäröivät luovuttaa palvelujaan
3 Miksi uudistus on tarpeellinen?
– Julkinen raha on rajallista ja kansan ikääntyminen Suomessa on vallitseva ilmiö. Emme selviä lisääntyvistä kustannuksista nykyisellä kuntapohjaisella järjestelmällä, sanoo Herrala.
Jo vuonna 2015 eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi, ettei nykymallilla voida jatkaa. Ratkaisuksi tarjottiin kolme vaihtoehtoa, joista päädyttiin hyvinvointialueiden malliin.
Sote-uudistuksen tarkoitus on turvata välttämättömien palveluiden saaminen.
Uudistuksen on määrä tehostaa varojen käyttöä ja tasata eroja kuntien välillä. Monessa pienessä kunnassa veroaste on noussut vuosien mittaan korkeaksi ja sote-menot ovat johtaneet taloudelliseen ahdinkoon. Uudistuksen tarkoitus on pohjimmiltaan turvata välttämättömien palveluiden saaminen myös tulevaisuudessa.
– Rikkaat kunnat maksavat noin 18 prosenttia veroja, kun taas pienissä kunnissa veroprosentti saattaa nousta 26 tai 27 prosenttiin. Lisäksi THL:n selvityksen mukaan kansalaiset eivät saa perustuslain mukaisia yhdenvertaisia palveluita. Hyvinvointialueiden päävelvoite on huolehtia, että sinulle turvataan yhdenvertaiset palvelut, asuit missä tahansa, Herrala kertoo.
4 Miten hyvinvointialueilla tehdään päätökset?
Hyvinvointialueen päätökset jakautuvat kahdelle taholle, aluevaltuustolle ja aluehallitukselle. Vaaleissa valitaan aluevaltuusto, jonka riveistä myös aluehallitus muodostuu: aluevaltuusto valitsee aluehallituksen ensimmäisessä kokouksessaan jäsentensä joukosta.
Aluevaltuusto päättää esimerkiksi hyvinvointialueen palvelustrategiasta sekä taloussuunnitelmasta. Aluehallitus puolestaan päättää yksityiskohtaisista asioista, joille aluevaltuusto on luonut suuntaviivat.
Aluehallitus päättää yksityiskohdista, joille aluevaltuusto on luonut suuntaviivat.
Hallitus johtaa käytännön toimintaa ja päättää, kuinka taloutta hoidetaan taloussuunnitelman puitteissa. Esimerkiksi kysymys siitä, tuotetaanko palvelut itse vai hankitaanko ne muualta, on hallituksen käsissä. Aluevaltuusto on kuitenkin ylin päättävä toimielin.
Aluevaltuuston ja -hallituksen lisäksi hyvinvointialueilla on hyvinvointialuejohtaja, joka johtaa aluevaltuuston alaisena hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa.
Aluevaltuusto voi myös oman harkintansa mukaan asettaa erilaisia johto- ja lautakuntia, jaostoja tai valiokuntia, jos se koetaan tarpeelliseksi.
5 Vähenevätkö palvelut?
Palveluiden määrä riippuu pitkälti valtion rahoituksesta ja aluevaltuustojen päätöksistä. Niukka rahoitus tietää henkilöstön, tilojen ja muiden toimintaedellytysten leikkaamista.
– Itse olen nähnyt, että tämä juna on kulkenut jo yli kymmenen vuotta. Suomessa päivystyspisteet ovat puolittuneet, samoin suun terveydenhuollon palvelupisteet. Tämä ilmiö ei liity hyvinvointialueisiin, tuumii Jaakko Herrala.
Palveluiden on oltava kaikkien saatavilla. Jaakko Herralan mukaan se on koko sote-uudistuksen perimmäinen tarkoitus.
– On tärkeää, että palveluiden äärelle pääsee julkisilla ja mahdollisimman monen asian pystyy hoitamaan samalla reissulla.
Palveluiden määrä riippuu pitkälti aluevaltuustojen päätöksistä.
Hänen mielestään tietynlainen keskittäminen olisi siis järkevää. Siten palvelut löytyisivät kokonaisuutena, hyvien kulkuyhteyksien päästä.
– Hyvinvointialueilla on mahdollisuus tehdä asioita uudella tavalla. Jopa 40 prosenttia peruspalveluista voidaan tuottaa digitaalisesti. Hyvinvointialuemalli mahdollistaa digialustojen uudistamisen ja yhdistämisen, jotta tulevaisuudessa kansalaiset saisivat esimerkiksi yhteyden lääkäriin nykyistä nopeammin. Digiuudistukset eivät kuitenkaan sulje pois lähipalveluja.
6 Mistä rahat?
Hyvinvointialueet saavat rahoituksensa suurelta osin valtiolta ja osittain asiakas- ja käyttömaksuista. Alkuun hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta. Rahoitus määräytyy tarpeen mukaan ja tarkentuu vielä viime ja tämän vuoden tilinpäätösten perusteella. Edellisten vuosien taso tulee määrittelemään seuraavien vuosien tason.
Yksille alueille on luvassa leikkauksia, toisille korotuksia.
Tietyille alueille on luvassa leikkauksia ja toisille korotuksia. Köyhät kunnat saavat lisää ja rikkailta kunnilta leikataan. Siten pyritään kitkemään nykyistä alueiden välistä epätasa-arvoa. Tasausjärjestelmillä pidetään huolta, että siirtymä tapahtuu usean vuoden aikana.
Hyvinvointialueet ja kunnat ovat tehneet toimitiloista vuokrasopimiksen, joka on voimassa vähintään kolme vuotta. Vielä ei ole tiedossa, kuinka tilajärjestelyt tämän jälkeen hoidetaan.
7 Mitä tapahtuu työntekijöiden palkoille?
Kunnista ja kuntayhtymistä siirtyy noin 220 000 työntekijää hyvinvointialueille. Kun työntekijöillä on jatkossa yhteinen työnantaja, tulee heidän palkkansa yhdenvertaistaa eli harmonisoida.
Monen palkka nousee.
Tämä tarkoittaa palkkojen nousua osalle työntekijöistä. Vielä ei ole päätetty, harmonisoidaanko palkat suhteessa palkkahaitarin ylimpään vai keskimmäiseen palkkaan sekä missä ajassa tämä toteutetaan.
8 Miksi aluevaaleissa kannattaa äänestää?
– Kansalaisten tahtotilaa kuullaan näissä aluevaaleissa valittavien valtuutettujen kautta. Toivoisin, että valtuustossa olisi monipuolisesti edustettuna eri ikäluokkia, sukupuolia, alueita, yhteiskuntaluokkia ja ammattiryhmiä, sanoo Jaakko Herrala.
Vain äänestämällä vaikutat siihen, että hyvinvointialueesi uudistaa palveluita todellisen tarpeen mukaan.
Vain äänestämällä sinun on mahdollista vaikuttaa siihen, että oman hyvinvointialueesi aluevaltuusto uudistaa palveluita alueen todellisen tarpeen mukaan. Vain siten palvelut ovat tulevaisuudessa mielekkäästi sinun ja läheistesi saatavilla.
+ 1 Kuinka löydän hyvän ehdokkaan?
Ketä sitä sitten äänestäisi?
Ensin katso oman alueesi ehdokaslista Vaalit.fi-palvelusta.
Sitten voit etsiä omaa ehdokasta vaikka vaalikoneella. Valtakunnallisia vaalikoneita ovat esimerkiksi:
Lisäksi paikallislehtien verkkosivut ovat julkaisseet aluekohtaisia vaalikoneita.
Aluevaalit järjestetään sunnuntaina 23. tammikuuta 2022. Äänestysmahdollisuus järjestetään myös karanteenissa oleville niin, että vaalipäivänä äänestyspaikan pihalla otetaan ääniä vastaan. Äänestysohjeet ja -paikat löydät Vaalit.fi-palvelusta.