Muissa Pohjoismaissa oikeus perhevapaisiin jakautuu vanhemmille tasan, mutta Suomessa perhevapaamalli suosii äitejä. JHL:läinen kairausetumies ja voimailija Markus Laine oli ensin puolitoista vuotta kotona kaksosten ja sitten vuoden kuopuksen kanssa. Koti-isyys opetti arjen selviytymistaitoja, kärsivällisyyttä ja hetkessä elämistä.
– Iskä, mä meen nyt kakalle, ilmoittaa tomera pikkutytön ääni porilaisessa omakotitalossa.
Se on Laineen perheen kuopuksen, neljävuotiaan Ilonan, tapa kertoa, mistä hänet löytää jos vaikka isälle tulee ikävä.
Kakka- ja vaipparumba on tuttua Markus Laineelle, 33. Nelilapsisen perheen isä on ollut hoitovapaalla kahteen otteeseen.
– Ootko tosissasi, oikeesti? ihmetteli pomo, kun kairausetumiehenä työskentelevä Laine kysyi, voisiko jäädä vuodeksi kotiin hoitamaan perheen kaksosia.
– Et sää kauan kotona viihdy, sanoi pomo.
Esimiehen vastaus pyyntöön oli myönteinen, mutta epäilevä: ”Et sää kumminkaan kauan kotona viihdy.” Samaa epäilivät työkaverit.
Mutta Markus Laine viihtyi. Niin hyvin, että hän pyysi hoitovapaaseen puolen vuoden jatkoajan.
Kaksoset vauhdissa
– Jos totta puhutaan, oli puolitoista vuotta kotona kaksospoikien ja vajaa kolme vuotta vanhemman Onnin kanssa melkoista eloonjäämiskamppailua, Laine sanoo.
Kaksoset Oskari ja Iivari olivat vauhdikkaimmillaan ja säntäilivät päättömästi eri suuntiin. Kun isän piti päästä vessaan, hänen oli köytettävä pojat viisipistevöillä turvakaukaloon, sillä muuten jompikumpi tai molemmat olisivat olleet pää tai huuli halki.
Voimamies Markus Laine kaappasi Iivarin (vas.), Onnin ja Oskarin syliinsä. Poikien ollessa pieniä Laine hoiti heitä kotona puolitoista vuotta.
– Päikkäreille en ehtinyt, sillä kun toisen pojista sai nukkumaan, toinen jo heräili.
Mutta aika kultaa muistot: Kun neljäs lapsi Ilona syntyi, jäi Laine vielä toisen kerran hoitovapaalle. Sillä kertaa vuodeksi.
– Kertaakaan en ole katunut kotiin jäämistä, vaikka talous oli väliin tiukalla.
Lue lisää: Tasa-arvoviranomainen vaatii: ”Valmistelu perhevapaajärjestelmän uusimiseksi on aloitettava”
Perhevapaat eivät jakaudu tasan
Isät käyttävät oikeuttaan perhevapaisiin huonosti. Isien osuus kaikista vanhempainrahapäivistä on alle kymmenen prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa se on 25.
Isille on nimetty kaikkiaan yhdeksän viikkoa ansiosidonnaista isyysvapaata. Viidennes ei pidä niistä päivääkään. Neljä viidestä on isyysvapaalla kolme viikkoa – ne kolme, jotka voi käyttää samanaikaisesti kun äiti on joko äitiys- tai vanhempainvapaalla.
Isien osuus kaikista vanhempainvapaista on alle kymmenen prosenttia.
Loput isyysvapaasta, eli kuusi viikkoa, on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Puolet isistä käyttää oikeuttaan täysimääräisesti ja toinen puoli jättää käyttämättä. Useimmiten tämä johtuu siitä, että äidit pitävät jommallekummalle vanhemmalle tarkoitetun vanhempainvapaan ja jäävät vielä sen jälkeen hoitovapaalle.
Kotihoidontuen turvin lasta voi hoitaa kotona kolmevuotiaaksi. Vuonna 2017 hoitovapaalla oli lähes 94 000 äitiä ja vain 7 200 isää.
Etenkin työelämän ulkopuolella olevat isät, yrittäjät ja etäisät jättävät muita useammin käyttämättä perhevapaita.
Myös isän ja koko perheen tulotaso vaikuttaa perhevapaiden käyttöön. Pienituloiset isät jättävät keskituloisia useammin vapaat kokonaan pitämättä. Jos taas lapsen äiti on korkeasti koulutettu, toimihenkilöammatissa tai hyvätuloinen, on perheen isä muita isiä pidemmillä perhevapailla.
Tutkimuksissa on lisäksi huomattu, että isän osallistuminen synnytykseen ennakoi isyys- ja muiden perhevapaiden pitämistä. Jos isä ei ole synnytyksessä mukana, hän jättää todennäköisesti myös vapaat käyttämättä.
Jee, me saadaan kaksoset!
Markus Laine työskentelee Porin kaupungin rakentamisyksikössä kairausetumiehenä, Elisa Laine on Kankaanpään kaupungingeodeetti. Yhdessä pari on ollut 13 vuotta.
– Kumpikin tullaan monilapsisesta perheestä mutta Markus oli se, jolle tuli ensin vauvakuume, Elisa Laine kertoo.
Markus ja Elisa Laine ovat olldeet yhdessä 13 vuotta.
– Olin nuori ja täynnä virtaa, ja ajattelin että jaksan touhuta lasten kanssa. Työpaikkakin oli tiedossa, ja Elisan opinnot Espoossa loppusuoralla, selittää Markus Laine.
Esikoisen syntyessä hän oli 22-vuotias, vaimo kolme vuotta vanhempi.
– Olen ollut mukana kaikissa synnytyksissä, totta kai, Laine kertoo.
Kun perheen esikoinen Onni syntyi vuonna 2008, isä piti 18 päivän isyysvapaan, mutta päävastuu lapsen hoidosta ja kotitöistä jäi Elisalle. Tämä oli äitiysloman jälkeen noin puoli vuotta vanhempainvapaalla, kunnes Onni aloitti kymmenen kuukauden ikäisenä perhepäivähoidossa.
Varhaisultra paljasti, että lapsia on tulossa tuplasti.
Runsas kaksi vuotta myöhemmin Elisa Laine oli uudestaan raskaana. Varhaisultrassa selvisi, että lapsia on tulossa tuplasti.
– Muistan, kuinka lääkäri onnitteli, että teille on tulossa kaksoset. Minä nieleskelin ja mietin, miten synnytys sujuu. Ja että koko elämä mullistuu, kun pitää laittaa auto ja koti vaihtoon. Samaan aikaan Make pomppi vieressä ja tuuletti: Jee, kaksoset!
Palkallisuus houkuttelisi isiä
Kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tutki syitä isien vähäiseen perhevapaiden käyttöön, oli yleisin perustelu se, että äiti hoiti lasta kotona. Näin vastasi 49 prosenttia isistä.
Muita syitä olivat perheen taloudellinen tilanne, työhön liittyvät kiireet, työnantajan kielteinen asenne, pelko uramahdollisuuksien heikkenemisestä sekä isyysvapaa ja -rahan hakemiseen liittyvä byrokratia.
Pidempi palkallinen isyysvapaa ja ansiosidonnaisen vanhempainvapaan nykyistä parempi korvaustaso saattaisivat houkutella isiä vapaiden käyttöön.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) johtava asiantuntija Esa Iivonen ei syyllistä sen enempää äitejä kuin isiäkään siitä, että perhevapaat jakautuvat niin epätasaisesti.
– Iyysvapaan tulisi olla samaan tapaan palkallista kuin äitiysvapaan.
– Syy on perhevapaajärjestelmän joustamattomuudessa ja korvausten tasossa, hän sanoo.
Iivonen esittää kaksi keinoa, jotka nostaisivat isien osuutta perhevapaiden käytössä.
– Ensinnäkin isyysvapaan tulisi olla samaan tapaan palkallista kuin äitiysvapaan.
MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen (Kuva: MLL/Susa Junnola).
Nykyään valtaosa työantajista maksaa palkkaa äitiysvapaan ensimmäisiltä kuukausilta, useimmiten 72 arkipäivältä. Näin on sovittu esimerkiksi kuntien ja valtion työ- ja virkaehtosopimuksissa, Avaintyönantajien Avainta-tessissä sekä yksityisen sosiaalipalvelualan ja rautatiealan sopimuksissa.
Palkallisen isyysvapaan kesto vaihtelee edellä mainituissa sopimuksissa kolmesta arkipäivästä 12:een. Ero on siis tuntuva.
Tämä on työmarkkinaosapuolten kesken sovittava asia. Ei tarvitse olla ennustajaeukko tietääkseen, että työantajapuoli pistää kynsin hampain hanttiin.
Pohjoismaiden peränpitäjä
Iivosen mukaan toinen keino lisätä isien kiinnostusta perhevapaisiin on pidentää ansiosidonnaisen vanhempainvapaan kestoa nykyisestä puolesta vuodesta sekä nostaa sen korvaustasoa.
– Suomessa ansiosidonnaisten perhevapaiden korvaustaso on Pohjoismaiden huonoin, noin 70 prosenttia edellisvuoden työtulosta, Iivonen huomauttaa.
Suomessa ansiosidonnaisten perhevapaiden korvaustaso on Pohjoismaiden heikoin.
Norjassa ja Tanskassa se on sata prosenttia, Islannissa 80 ja Ruotsissa 77 prosenttia. Tosin Suomessakin äitiysvapaan 56 ensimmäiseltä arkipäivältä maksettavan korvauksen taso on 90 prosenttia edellisvuoden työtulosta.
Vanhempainvapaan kestoa Iivonen pidentäisi merkittävästi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kehittämän 6+6+6 -mallin mukaan.
– Siinä kummallekin vanhemmalle on korvamerkitty kuuden kuukauden jakso ja kolmannen jakson pitämisestä perhe voi päättää itse.
Uudistuksen hintalappu on noin 300 miljoonaa euroa. Ei ihan helppo savotta sekään.
Myös SAK:lla ja Elinkeinoelämän keskusliitolla EK:lla on omat mallit perhevapaiden uudistamiseksi. SAK:n mallissa vanhempainrahakausi pitenisi 12 kuukauteen ja se jaettaisiin tasan vanhempien kesken. EK:n mallissa vanhempainvapaa pitenisi 18 kuukauteen mutta hoitovapaa vastaavasti lyhenisi 36 kuukaudesta 18:aan. Vanhempainvapaa jaettaisin tasan vanhempien kesken.
”Mentiin päivä kerrallaan”
Oskarin ja Iivarin ollessa pieniä Laineen perheen kotityöt ja hoitovastuut jakautuivat tasapuolisemmin kuin esikoisen kanssa. Oli pakko, sillä kun perheessä on kaksi vauvaikäistä ja yksi taapero, on jokainen käsipari ja syli tarpeen.
– Se oli oikeasti raskasta. Mentiin päivä kerrallaan ja toivottiin parasta, Markus Laine huokaa.
Perheen talous oli tiukalla, kun Markus Laine oli hoitovapaalla. Silti hän ei ole katunut kertaakaan kotiin jäämistä ja yhteisiä hetkiä lasten kanssa.
Elisa Laine sai kaksosista hiukan tavallista pidemmän vanhempainvapaan ja oli lisäksi kolme kuukautta hoitovapaalla. Sen jälkeen oli Markuksen vuoro jäädä kotiin.
Perhe laski tarkkaan, paljonko tulot tipahtavat, jos toinen vanhemmista jää vuodeksi kotiin, ja paljonko säästetään päivähoitomaksuissa, jos lapset hoidetaan kotona.
Lasten etu painoi eniten, sillä kummankin vanhemman mielestä puolitoistavuotiaat kaksospojat olivat vielä liian pieniä kunnalliseen päivähoitoon. Raha puolestaan ratkaisi sen, että paremmin ansaitsevan, eli Elisan, kannatti palata päivätyöhön ja Markuksen jäädä kotihoidontuelle.
– Kotihoidon tuki ei kattanut edes perheen ruokamenoja.
– Silti jouduimme käyttämään säästöjä ja miettimään menot tosi tarkkaan. Hyödynsimme tarjouksia ja vähensimme esimerkiksi auton käyttöä, kertoo Markus Laine.
Kotihoidon tuki oli vuonna 2010 noin 300 euroa kuukaudessa. Lisäksi Porin kaupunki maksoi kotona lasta hoitavalle vanhemmalle 75 euron kuntalisän.
– Jos korvaus olisi edes hiukan isompi, se voisi kannustaa myös miehiä jäämään kotiin. Meillä kotihoidontuki ei kattanut edes perheen ruokamenoja, sanoo Laine.
Parasta – vai sittenkin pahinta?
Joidenkin mielestä kotihoidontuki on parasta, mitä suomalaisella perhepolitiikalla on tarjota, sillä se mahdollistaa jommankumman vanhemman jäämisen kotiin hoitamaan alle kolmevuotiaita lapsia.
Kotihoidontuki mahdollistaa jommankumman vanhemman, lähes aina äidin, jäämisen kotiin hoitamaan alle kolmevuotiaita lapsia. Monet nauttivat kurahousuarjesta, mutta joillekin siitä uhkaa tulla kannustinloukku ja este työllistymiselle.
Toisille se on pahinta, koska se sitoo äidit vuosiksi hellan ääreen ja heikentää heidän työmarkkina-asemaansa. Varsinkin vähän koulutetuille naisille kotihoidontuesta tulee herkästi kannustinloukku.
Kotihoidontuki mahdollistaa vanhemman jäämisen kotiin – mutta sitoo äidit vuosiksi hellan ääreen.
MLL:n Esa Iivonen on eri mieltä.
– On myytti, että kotihoidontuki alentaisi merkittävästi naisten työllisyysastetta. Kotihoidon tukea saaneiden naisten työllisyysaste nousee 80 prosenttiin heti kun perheen nuorin lapsi täyttää kolme vuotta ja tuki loppuu, hän sanoo.
Mikäli kotihoidontukea saavien äitien määrää halutaan pienentää, pitäisi Iivosen mukaan kartoittaa vähän koulutusta saaneet äidit ja räätälöidä heille yksilöllisiä koulutuspolkuja, esimerkiksi mahdollisuus toisen asteen tutkinnon suorittamiseen.
– Kotihoidontuen yhtäkkinen leikkaaminen johtaisi päivähoitojärjestelmän kaaokseen, eikä naisten työllisyysaste nousisi ilman että koulutukseen satsataan.
”Yhtä äijä kuin ennenkin”
Kaksi ja puoli vuotta koti-isänä ei vähentänyt tippaakaan Markus Laineen miehisyyttä.
– Ihan yhtä äijä se on kuin ennenkin. En edes miellä Markusta koti-isäksi, vaikka hän on ollut kahteen otteeseen hoitovapaalla, sanoo Elisa Laine.
Kaksipyöräiset ovat perheen miesten harrastus. Kuvassa Markus Laine ja pojat Onni (edessä) ja Iivari.
Koska perheen rahat ovat aina olleet yhteiset ja laskut ja ostokset on maksettu yhdessä, ei Markus Laine kokenut elävänsä vaimon siivellä.
– Markus on ihan yhtä äijä kuin ennenkin.
Laine on entinen maratoonari ja kisannut vuodesta 2010 lähtien voimailulajeissa. Menestyminen lajissa vaatii tiukkaa ruokavaliota, säännöllistä lepoa ja ankaraa treeniä.
– Ajankäyttö aiheutti enemmän eripuraa. Omista menoista oli tingittävä mutta lasten takia sen teki mielellään, hän sanoo.
– Lasten ollessa pieniä menin salille vasta sitten, kun he jo nukkuivat. Treenikaverit tervehtivät, että ai jaa,Team Yökerho tuli paikalle.
Treenaus kannatti, sillä vuonna 2017 Laine voitti Maailman vahvin mies -kisan 90-kiloisten sarjan.
– Olin ollut nuorimmaisen Ilonan kanssa koti-isänä koko sen vuoden. Kaksosiin verrattuna se oli helpompaa. Ehdittiin ottaa yhdessä iltapäivänokosia, ja likalle maistui sama ruokakin kuin minulle, riisi ja broileri.
Uudistus on hallituksen työlistalla
Perhevapaauudistus on eduskuntavaalien jälkeen aloittavan uuden hallituksen työlistalla. Nykyinen hallitus valmisteli uudistusta, mutta hanke kaatui viime metreillä rahaan.
– Pelkään, että perhevapaauudistukselle käy kuten sotelle. Halutaan myllätä kerralla kaikki, eikä saada oikein mitään aikaan, MLL:n Esa Iivonen huokaa.
Erilaiset perhetilanteet huomioon ottava uudistus lisäisi perheiden hyvinvointia.
Suomalaiset lapsiperheet ansaitsevat hänen mielestään perhevapaamallin, joka on joustava ja ottaa huomioon erilaiset perhetilanteet ja perheet, yksinhuoltajista sateenkaariperheisiin.
Se lisäisi perheiden hyvinvointia ja voisi ajan myötä näkyä myös syntyvyysluvuissa, jotka ovat jo usean vuoden olleet dramaattisessa laskussa.
Perhevapaiden uudistaminen on Iivosen mukaan myös tasa-arvokysymys.
– Pidän isien vapaiden käytön lisäämistä tärkeänä, mutta keinot on valittava tarkkaan ja on varmistuttava siitä, että uudistuksella on vaikuttavuutta, hän sanoo.
#Perhevapaauudistus ei saa olla uusi lapsiperheisiin kohdistuva leikkaus. https://t.co/8Q3vL4Tl0f #perhevapaat #lapsiperheet #lapsenoikeudet
— Esa Iivonen (@EsaIivonen) March 18, 2017
Iivosen mielestä perhevapaauudistusta ei voi toteuttaa leikkaamalla nykyisten vapaiden kestoa tai korvaustasoa.
– Jos jotain asiaa pidetään politiikassa tärkeänä, siihen on oltava valmis käyttämään rahaa. Jos taas poliitikot eivät halua investoida uudistukseen, voi olla jopa parempi, että perhevapaajärjestelmä jää nykyiselleen.
Läpi elämän karikkojen
Markus Laineesta ei tullut pullantuoksuista koti-isää, mutta vaippojen vaihto ja muut kotiaskareet sujuvat rutiinilla.
– Kun jäin hoitamaan lapsia, sanoivat työkaverit, että töissä pääsisit helpommalla. Totta puhuivat. Kaksosten kanssa lapsiarki oli sellaista rumbaa, että hyvä kun selvisin hengissä – ja pojatkin selvisivät!
Markus Laineen ja Ilonan iltatoimiin kuuluvat satu ja iltarukous, jonka Markus oppi edesmenneeltä äidiltään. ”Pistä kiinni pikkusilmät, nuku Herran rauhaan. Kyllä Herra herättää, kun pikkulinnut laulaa.”
Neuvolakäynneillä isä lapsineen herätti alkuun hiukan ihmettelyä, mutta muuten ympäristö suhtautui Laineen ratkaisuun joko neutraalisti tai kannustavasti.
– En tuntenut itseäni ulkopuoliseksi edes leikkipuistossa, vaikka olin usein ainoa mies.
Markus Laine uskoo, että jo lapsena syntynyt vahva side kumpaankin vanhempaan kantaa läpi murrosiän myrskyjen ja muiden elämään kuuluvien karikkojen.
– Työkaverit sanoivat, että töissä pääsisit helpommalla. Totta puhuivat.
Juuri nyt Laineet elävät seesteistä perhearkea. Vanhemmat käyvät töissä, Ilona on päiväkodissa, Onni neljännellä ja kaksoset toisella luokalla. Iltoja rytmittävät jalkapallo- ja koripallotreenit ja muut lasten harrastukset.
– Parasta on, kun katsotaan porukalla jotain elokuvaa. Levitän patjat ja peitot lattialle ja ollaan yhdessä kasassa lasten kanssa. Tai kun Ilona halusi opetella jouluna kuperkeikan. Näytin mallia, ja sitten mentiin kuperkeikkaa koko joulu, kertoo Laine.