Kolme kiinteistönhoitajaa on testannut Turussa eksoskeletoneja eli tukirankoja vuoden ajan. Tulokset ovat lupaavia: eksoskeletonit vähentävät alaselän kuormitusta ja tukevat työssä jaksamista.
Arkea Oy:n kiinteistönhoitaja Marko Rantanen, 51, liikkuu tottuneesti Turun kaupungintalon siipiosan, niin sanotun Konsulintalon, kellarissa. Talotekniikan kannalta keskeiset laitteet, muun muassa sähköpääkeskus ja kiinteistön ilmanvaihtokone, sijaitsevat muutama metri maanpinnan alapuolella.
Rantasella on yllään työhousut ja -pusakka. Niiden päällä on valjaita muistuttava laite, eksoskeleton, josta lähtee piuhoja eri suuntiin.
Rantanen kyykistyy ja nappaa syliinsä ison pahvilaatikon, joka sisältää ilmanvaihtokoneen suodattimen.
– Tukirangasta on hyötyä alaseläelle etenkin raskaiden taakkojen siirroissa ja nostoissa, hän sanoo.
Viime talvena Rantanen kaatui jäällä ja joutui olemaan pari kuukautta sairauslomalla. Tukirangan käyttö nopeutti hänen mukaansa toipumista ja helpotti työntekoa.
Eksoskeleton yllään hän irrottaa vanhan suodattimen ja kyykkii sitten polvillaan imuroidessaan ilmanvaihtokoneen suodatinpesän. Asento vaikuttaa kaikkea muuta kuin mukavalta. Lopuksi hän nostaa uuden suodattimen paikoilleen.
Korjaustöissä ja haravoinnissa
Arkeassa käytössä olevat tukirangat ovat melko huomaamattomia ja painavat vain vajaat kolme kiloa.
– Päälle pukeminen ja riisuminen sujuu parissa minuutissa. Lisäksi laite on helppo kääntää kytkimestä on- tai off-asentoon sen mukaan, tarvitaanko vipuvoimaa ja tukea alaselälle vai ei, Rantanen esittelee.
Suodatinten vaihdon ja taakkojen siirtelyn lisäksi yrityksen kiinteistönhoitajat ovat testanneet eksoskeletonia vesi- ja viemärivarusteiden huolloissa ja muissa pienissä korjaustöissä, haravoinnissa, lehtienpuhalluksessa, väylien hiekoituksessa ja hiekanpoistossa, lumenpudotuksessa sekä päivittäisillä roskakierroksilla.
– Tarkoitus on kerätä kokemuksia siitä, missä tehtävissä eksoskeletonista on hyötyä ja missä se mahdollisesti haittaa työtä, kertoo Arkean tekninen asiantuntija Niko Suvisto.
Alustavia tuloksia on jo saatu.
– Erityisen hyvin se tuntuu soveltuvan raskaisiin töihin, joissa on paljon vartalon etukumara-asentoja sekä nostoja. Tikkailla ja portaissa kulkemista se puolestaan hankaloittaa, kertoo työfysioterapeutti Sari Lähteelä Mehiläisen Työelämäpalveluista.
Kun kokeilun lopulliset tulokset saadaan kevään aikana analysoitua, Arkeassa mietitään jatkoa: hankitaanko tukirankoja lisää kiinteistönhoitoon ja voisiko niitä hyödyntää myös siivouksessa ja ruokapalvelutehtävissä.
Liike-energia hyötykäyttöön
Eksoskeletoneja on eri malleja monilta valmistajilta. Arkealaisten käytössä on hollantilaisen Laevon V2.5-malli, joka koostuu lantion ympäri kiedottavasta vyöstä pehmusteineen, olkaimista, rintatuesta ja kummankin etureiden päällä olevista jalkatyynyistä ja vastakappaleista. V2.5-mallissa ei ole akkuja tai muita ulkoisia virtalähteitä.
Laite kerää liike-energiaa, kun käyttäjä kumartuu ja nojaa eteenpäin ja vapauttaa sitä, kun hän nousee takaisin pystyyn. Toimintaperiaate on sama kuin jännitetyllä jousella.
Laite tukee seuraavia liikkeitä: polvistuminen, kyykkyyn meno, kiertoliikkeet, kumartuminen ja kävely. Se ei rajoita liikkumista tai eri asentoja vaan mahdollistaa ihmisille luontaisia liikeratoja.
– Hyöty perustuu siihen, että eksoskeleton siirtää kuormitusta alaselästä reisille. Valmistajan mukaan selkärankaan ja lihaksiin kohdistuva kuormitus vähenee jopa 40 prosenttia, kertoo Suvisto.
Tukirankoja jo 2,5 miljoonaa
Maailmalla eksoskeletoneja on käytössä yli 2,5 miljoonaa. Ne ovat yleisiä etenkin autoteollisuudessa, missä tehdään raskasta ja toisteista kokoamistyötä.
Kehittyneimmät rankamallit sisältävät elektroniikkaa. Myös passiivisia, paineilmalla tai erilaisilla lukitsemismekanismeilla toimivia laitteita on runsaasti käytössä.
Suomessa eksoskeletoneista on toistaiseksi vähän kokemuksia. Viime keväänä niitä kokeiltiin porilaisen Agrifuturan kasvihuoneissa tomaattien viljelyssä.
Laevon tukirankoja on testattu Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston Lahden kampuksella ja Laitilan terveyskodissa. Jälkimmäisessä kyse oli potilaskuntoutuksesta, jossa ”kävelyrobotti” tuki henkilöä kävelykyvyn palauttamisessa ja ylläpidossa.
Motorisoidut eksoskeletonit ovat käytännössä robotteja, joita on mahdollista hyödyntää ilman tukirangan sisällä olevaa ihmistä. Niitä voi ohjata 5G-verkossa etäohjauksella. Hintojen halvetessa ne todennäköisesti yleistyvät niin teollisuudessa kuin vaikka puolustusvoimissa.
Eksoskeletonien maailmanlaajuisen läpimurron ennakoidaan tapahtuvan Tokion olympialaisissa ensi kesänä. Japanilaisen Panasonicin valmistamia voimapukuja nähdään lentokentällä ja terminaaleissa, joissa ne auttavat työntekijöitä muun muassa matkatavaroiden siirroissa.
Uusi tekniikka kiinnostaa
Teollisuudessa ulkoisen tukirangan käyttöä perustellaan kuormituksen vähentymisellä, paremmalla ergonomialla ja tuottavuuden nousulla.
Arkeassa kokeilu sai alkunsa henkilöstön hyvinvoinnista ja halusta keventää fyysisesti raskaita työtehtäviä, ja se toteutettiin yhteistyössä eläkevakuuttaja Kevan kanssa. Myös työterveyshuolto oli tiiviisti mukana.
– Arkean kiinteistönhuollossa juuri tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ovat yleinen sairauspoissaolojen syy, kertoo Suvisto.
– Kotihoidossa eksoskeletoneista voisi olla hyötyä.
Myös halu kokeilla uutta tekniikkaa motivoi kokeiluun – eikä suinkaan ensimmäistä kertaa. Muutamissa Arkean kiinteistönhoito- ja talotekniikkapalveluiden kohteissa on käytössä ohjelmoitavia siivousrobotteja.
Runsas kaksi vuotta sitten yrityksen kiinteistönhoitajille hankittiin käyttöön kauko-ohjattavia ilma-aluksia, droneja, joista on hyötyä seinä- ja kattorakenteiden kunnon tarkastuksessa sekä lämpövuotojen paikannuksessa.
Alla olevalla videolla näkyy, kuinka Liisa-niminen drone liihottelee Turussa Kaskenlinnan sairaalan pihalla.
Lue lisää: Kopteri kiinteistönhoitajien apuna:”Lennä, lennä Liisa!”
Hankintahinta alle 3 000 euroa
Arkean Laevojen hankintahinta on alle 3 000 euroa kappaleelta, ei siis kovin iso kustannus.
– Kiinnostus eksoskeletoneja kohtaan on ollut suurta. Yhteydenottoja on tullut muun muassa pelastuslaitokselta ja muutamalta tuotantolaitokselta, kertoo Suvisto.
Todennäköistä on, että eksoskeletonit tulevat yleistymään teknisen toimialan lisäksi myös kuntien terveydenhoidossa, etenkin ensihoidossa ja potilassiirroissa.
– Myös kotihoidossa eksoskeletoneista voisi olla hyötyä, uskoo työfysioterapeutti Sari Lähteelä.