Saat viiden päivän palkallisen vapaan, jos sinulle kertyy alle viisi sairauspoissaolopäivää vuodessa. Näin houkuttelee yksityinen päivähoitoketju Verkanappulat työntekijöitään Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Onko yhtiön palkitsemisjärjestelmä juridisesti ja eettisesti kestävällä pohjalla?
Päivähoitoketju Verkanappulat Oy kannustaa työntekijöitään välttämään sairauspoissaoloja vähintäänkin arveluttavalla tavalla. Se lupaa viiden päivän palkallisen vapaan niille työntekijöille, jotka ovat sairauden tai oman lapsen sairastumisen takia poissa töistä alle viisi päivää vuoden aikana.
Näin se tiedotti asiasta henkilöstölle 21. tammikuuta 2020.
”Ajalla 1.2.–31.12.2020 on luvassa palkallisia vapaita seuraavin ehdoin:
Henkilöt, joiden sairaspäivät tai lapsen sairaspäivät ovat korkeintaan 0–4 päivää ajalla 1.2.–31.12.2020 = 5 ylimääräistä palkallista vapaapäivää.
Palkalliset ylimääräiset päivät pidetään koulujen loma-aikana tai muuna työnantajan määrittämänä hiljaisena aikana. Päivät voi pitää yksitellen tai kaikki kerrallaan.”
Lisäksi tiedotteessa kerrotaan, että määräaikainen työntekijä on oikeutettu kolmen päivän ylimääräiseen palkalliseen vapaaseen, mikäli työsuhde kestää vähintään 11 kuukautta eikä sairauspäiviä ole neljää enempää.
Myös työyhteisöt luvataan palkita, jos sairauspoissaoloja on kaksi tai vähemmän henkilöä kohden vuoden loppuun mennessä. Palkinto on 60 euroa/työntekijä, ja sen voi käyttää työyhteisön virkistäytymiseen.
Päiväkodit, nuo tautipesät
Verkanappuloiden tarjous kuulostaa houkuttelevalta, eikö? Lähemmässä tarkastelussa kannustavaksi tarkoitettu palkitsemisjärjestelmä alkaa kuitenkin epäilyttää: ei kai työnantaja houkuttele lastenhoitajia ja varhaiskasvatuksen opettajia sairaana töihin?
Päiväkodit ovat tunnetusti melkoisia tautipesiä, joissa norot, influenssat ja räkätaudit vuorottelevat – ja juuri tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi päiväkotiin ei saisi mennä sairaana. Loppupeleissä on kyse niin lasten kuin työntekijöiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.
Entä syrjiikö työnantajan tarjous ikääntyviä ja enemmän sairastavia työntekijöitä? Tai yksinhuoltajia, joiden on jäätävä hoitamaan sairasta lasta kotiin, koska muuta vaihtoehtoa ei ole?
Ketjun toimitusjohtaja Minna Takkula kiistää Motiiville lähettämässään viestissä, että kokeiluluontoisesti käyttöön otettu malli houkuttelisi tai kannustaisi ketään tulemaan sairaana töihin. Esimiehiä on hänen mukaansa ohjeistettu lähettämään sairaana töihin tulleet kotiin.
Malli ei ole hänen mielestään myöskään syrjivä, koska työnantaja voi halutessaan käyttää tapauskohtaista harkintaa.
Takkula muistuttaa, että ketju tarjoaa työntekijöille laajennetut työterveyshuollon palvelut ja kustantaa kausi-influenssarokotteet. Lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan koulujen loma-aikoina ja työpaikkalounaaseen omakustannushintaan.
Mihin työnantaja kannustaa?
Motiivi kysyi työelämän asiantuntijoiden kantaa Verkanappulat-päivähoitoketjun palkitsemisjärjestelmään. Vastaajina ovat Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tuula Oksanen, työoikeuden emeritusprofessori, dosentti Seppo Koskinen ja JHL:n pääluottamusmies Anita Vihervaara Helsingin kaupungilta.
– Äkkiseltään ajatellen alle viiden sairauspoissaolopäivän raja vuodessa tuntuu aika tiukalta varsinkin, kun mukaan lasketaan oman sairaan lapsen hoito, huomauttaa Tuula Oksanen TTL:stä.
Hän pohtii myös sitä, kannustaako malli oikeisiin asioihin.
– On mahdollista, että näin asetetut tavoitteet kannustavat tulemaan sairaana töihin, jotta raja ei ylittyisi.
Oksanen kritisoi mallia siitä, että se on hyvin yksilökeskeinen ja korostaa työntekijän omia ratkaisuja ja käyttäytymistä.
Malli korostaa liikaa yksilön vastuuta.
– Kuitenkin sairauspoissaolot johtuvat monista eri tekijöistä, joihin kaikkiin yksilö ei voi itse vaikuttaa.
Verkanappulat-ketjun mallia voi Oksasen mukaan tarkastella myös tasapuolisuuden näkökulmasta. Siltäkään kannalta se ei ole täysin ongelmaton.
– Työntekijällä on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa oman pienen lapsen sairastumiseen. Lasten sairastaessa perheellinen tai yksinhuoltaja on eri asemassa kuin lapseton.
Oksasen mielestä tehokas tapa vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja on kannustaa heitä parempiin elintapoihin, kuten liikkumaan enemmän ja huolehtimaan riittävästä unesta.
– Myös vähentämällä työhön liittyviä kuormitustekijöitä saadaan hyviä tuloksia aikaan.
Haiskahtaa työsyrjinnältä
Myös emeritusprofessori Seppo Koskisen mielestä päivähoitoketjun palkitsemisjärjestelmä haiskahtaa syrjinnältä.
– Ainakin siitä syntyy vahva syrjintäolettama. Jos asia viedään oikeuteen, on työnantajan kyettävä osoittamaan, että palkitsemisjärjestelmä on tasapuolinen eikä syrji ketään.
Juridiset perustelut olettamalle löytyvät työsopimuslain syrjintäkieltoa ja tasapuolista kohtelua koskevista määräyksistä. Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, kansallisen tai etnisen alkuperän, kielen, sukupuolisen suuntautumisen, mielipiteen, perhesuhteiden, ay- tai poliittisen toiminnan tai muun niihin verrattavan seikan vuoksi.
Vaikka laki on yksiselitteinen, sen soveltaminen ei aina ole. Tämä käy ilmi Kiilto Oy:n tapauksesta. Yrityksessä vuonna 2005 käyttöön otettu työhyvinvointiohjelma palkitsi 150–400 euron bonuksella ne työntekijät, joilla oli enintään viisi sairauspoissaolopäivää vuoden aikana. Poissaolopäiviin laskettiin työntekijän oman sairastumisen lisäksi myös sairaan lapsen hoidosta johtuvat poissaolot.
– Palkansaajapuoli vei asian oikeuteen, ja Turun hovioikeus antoi lainvoimaisen ja yrityksen kannalta osittain myönteisen päätöksen vuonna 2009, kertoo Koskinen.
Hovioikeus ratkaisi asian osittain työnantajan eduksi.
Päätöksen mukaan työantajan menettely oli hyväksyttävä, koska firmassa oli kokonaisvaltainen hyvinvointiohjelma, joka tuki henkilöstön työkykyä ja jossa huomioitiin paljon sairastavat. Lisäksi se oli laadittu yhdessä henkilöstön kanssa.
– Tuomioistuimen logiikka meni niin, että koska työnantaja tarjosi monenlaisia etuuksia paljon sairastaville, sillä oli lupa palkita terveitä ja vain vähän sairaana olevia. Kyseessä ei siis ollut laissa kielletty välitön työsyrjintä, sanoo Koskinen.
Sairaan lapsen hoidon osalta tuomioistuin päätyi päinvastaiseen ratkaisuun: jos vanhempi käytti oikeuttaan palkalliseen vapaaseen hoitaakseen sairasta lastaan kotona, ei työnantajalla ollut asianmukaista ja tarpeellista perustetta evätä häneltä hyvinvointiohjelmaan sisältyviä bonuksia sillä perusteella.
Lyhytnäköistä henkilöstöpolitiikka
Varhaiskasvatuksen pitkäaikainen työsuojeluvaltuutettu ja JHL:n pääluottamusmies Anita Vihervaara ei ole Verkanappuloidoiden palkitsemisperusteesta aiemmin kuullut ja tyrmää sen suoralta kädeltä.
– Vaikuttaa aika lyhytnäköiseltä henkilöstöpolitiikalta, hän sanoo.
Mahdollisuus palkallisiin vapaisiin voi hänen mielestään houkutella tulemaan puolikuntoisena tai sairaana töihin, ja silloin on todennäköistä, että tauti pahenee ja henkilön sairausloma pitkittyy.
Vihervaara pitää myös eettisesti kyseenalaisena sitä, jos varhaiskasvatuksessa työskentelevä lastenhoitaja tai lastentarhanopettaja ei voi etujen menettämisen pelossa jäädä hoitamaan omaa sairasta lastaan.
Helsingissä moinen palkitsemisjärjestelmä ei olisi mahdollinen.
Ainakaan Helsingin kaupungilla Verkanappulat Oy:n palkitsemisjärjestelmä ei Vihervaaran mukaan olisi mahdollinen.
– Ainoa, jossa sairauspoissaolot huomioidaan, on kaupungin henkilöstölle maksama tulospalkkio. Periaate on, että palkkion voi saada vain niiltä päiviltä, jolloin henkilö on ollut tekemässä tulosta, ei sairauspäiviltä.
Osataan sitä muuallakin
Verkanappulat-ketjun kaltaisia palkitsemisjärjestelmiä on käytössä muuallakin yritysmaailmassa. Esimerkiksi henkilönostimien, nostureiden ja trukkien vuokraukseen keskittynyt Pekkaniska Oy tukee taloudellisesti henkilöstön kuntoiluharrastusta. Terveisiin elämäntapoihin kannustava kuntobonusjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1989, ja se mahdollistaa tuntuvat lisäansiot.
Raivoraittiille tarjolla 170 euron bonus.
Esimerkiksi tupakoimattomuudesta, raittiudesta ja viralliseen urheilukilpailuun osallistumisesta voi kustakin saada 170 euron bonuksen. Myös työmatkapyöräily, lenkkeily ja leuanveto kartuttavat työntekijän bonustiliä.
Mikäli työntekijällä ei ole vuoden aikana yhtään sairauspäivää, Pekkaniska maksaa siitä hyvästä 510 euroa. Kaikki bonukset ovat veronalaista tuloa.