Koronan jälkimainingeissa JHL:n ja koko ay-liikkeen on otettava ryhdikäs rooli työntekijöiden oikeuksien puolustajana, totesi moni JHL:n edustajiston kevätkokouksessa.
Koronakriisiä seuraava Suomen jälleenrakentaminen häämöttää horisontissa, ja JHL:llä on siinä vahva rooli. Asiasta ei ollut epäselvyyttä eikä erimielisyyttä, kun JHL:n edustajisto kokoontui kaksipäiväiseen kevätkokoukseen 25.–26. toukokuuta, ainakin vielä tämän kerran pääosin etäyhteyksillä.
Edustajisto on JHL:n ylin päättävä elin. Nyt pidetty kokous on nykyisen edustajiston toiseksi viimeinen sääntömääräinen kevätkokous, sillä ensi syksynä käynnistyvät edustajistovaalit. Niissä valitaan keväällä 2022 uusi edustajisto seuraavalle viisivuotiskaudelle.
Edustajiston jäsenet tekevät kokouksissa aloitteita, jotka edustajisto käsittelee. Kevätkokouksessa pöydällä oli tällä kertaa kahdeksan aloitetta. Niistä käytiin vilkasta keskustelua, josta voit lukea lisää aloitteita käsittelevästä jutusta.
Uuden puheenjohtajan tulikaste
Kokous oli edustajiston vasta aloittaneelle puheenjohtajalle Eija Paanaselle ensimmäinen uudessa tehtävässä. Paananen painotti avauspuheessaan, että JHL:llä on mahdollisuus näyttää joukkovoimansa kesäkuun kuntavaaleissa ja siten vaikuttaa meille kaikille tärkeän hyvinvointivaltion vaalimiseen.
– Julkisen sektorin työntekijät ovat kivijalka. Meihin luotetaan kriisin aikana.Edustajiston puheenjohtaja Eija Paananen
– Vain yhteistyöllä ja yhteisellä vaikuttamisella pystymme turvaamaan yleisesti arvostetut hyvinvointipalvelut sekä muut palvelut, Paananen totesi.
Katso videolta, miltä edustajiston uudesta puheenjohtajasta Eija Paanasesta tuntui ennen ensimmäistä kokoustaan uudessa tehtävässään.
Paananen peräsi päättäjiltä valmiutta tehdä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Hänen mukaansa osa päättäjistä on laskenut julkisen sektorin työntekijöiden äärirajoille venymisen kustannusrasitteeksi, vaikka koronakriisi on osoittanut kaikkialla maailmassa, että julkinen sektori kantaa etulinjassa vastuun julkisista palveluista.
– Julkisen sektorin työntekijät ovat kivijalka, johon tukeudutaan. Meihin luotetaan kriisin aikana.
Lue lisää: Vaikuttamisen vimma tarttui jo lapsuudenkodissa: Pääluottamusmies Eija Paananen johtaa puhetta JHL:n edustajistossa
”JHL:n pitää olla yhteiskunnan hartiat”
Myös JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine painotti ammattiliiton tärkeää roolia Suomen jälleenrakentamisessa. Hän kuvaili kuntavaaliäänestyksen alkamista ihmisen parhaaksi päiväksi.
Syksyllä koko ay-liikkeellä on Niemi-Laineen mukaan edessä kova työ, jotta joidenkin työnantajaliittojen yritykset polkea työntekijöiden oikeuksia saadaan tukahdutettua. JHL on aloittanut työn sen varalta, että sopimusjärjestelmään tulee muutoksia. Tähtäimessä on turvata työntekijöiden asema, vaikka paikallinen sopiminen valtaisi tilaa yleissitovuudelta. Yleissitovuus tarkoittaa yhteisesti määriteltyä palkkojen ja työehtojen vähimmäistasoa.
– On tärkeää, että JHL ottaa keskeisen roolin yhteiskunnan hartioina ja luo rakentavaa ja yhteisöllistä yhteiskuntaa ja hyvinvointivaltiota, jossa asiat ratkaistaan yhteistyöllä, rauhanomaisesti ja ratkaisukeskeisesti, unohtamatta heikompaa osapuolta, jonka suurin turva on suomalainen hyvinvointivaltio, Niemi-Laine totesi.
– Kenenkään palkkoja ei saa laskea.JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine
Puheenjohtaja painotti, että sote-uudistus on näillä näkymin menossa maaliin ja se vaatii JHL:ltä uudistumiskykyä soten valmistelussa ja edunvalvonnassa. Yksi kriittinen asia on palkkaharmonisointi.
– Kenenkään palkkoja ei saa laskea, vaan palkat on harmonisoitava korkeimmalle tasolle, eli samaa työtä tekevien palkat on saatettava samapalkkaisuuden tasolle, Niemi-Laine paalutti.
Maailma muuttuu, entä JHL?
Helsinkiläisen Pekka Hirvosen mukaan paikallisen sopimisen trendi saattaa ensi syksynä viedä ammattiyhdistysliikkeen näytön paikkaan.
– Meidän pitää lähteä rytäämään. Olkaamme ammattiliitto, kun olemme kerran sellaiseksi ryhtyneet.
– Meidän on aika tulla kuplasta ulos.Kimmo Ahonen
Edustajisto keskusteli vilkkaasti JHL:n tulevaisuudesta muuttuvassa maailmassa. Haasteena on pitkään ollut uusien jäsenten saaminen liittoon.
Tuoreita onnistumisiakin edustajiston jäsenet näkivät toiminnassa ja markkinoinnissa tapahtuneen. Oululaisen Maarit Nymanin mielestä JHL onnistui Oikeutta Ouluun -kampanjassa. Kimmo Ahonen Jyväskylästä kiitti vuolaasti liiton väkeä Järkeä Jyväskylä -kampanjasta. Hänenkin mielestään JHL:n tulisi silti kyetä myymään brändinsä laajemmalle yleisölle.
– Meidän olisi aika tulla kuplasta ulos ja saada näkyvyyttä, Ahonen sanoi.
Brändityötä tehdään myös työpaikoilla
Satu Parttimaa Salosta huomautti, että yhdistykset ovat avainasemassa liiton näkyvyydessä eikä valtakunnallinen markkinointi ole kaikki kaikessa.
– Salossa soitetaan työpaikoille ja jalkaudutaan, ja yhdistykset ottavat aktiivisen roolin. Näkyvyyttä ei lisätä vain kritisoimalla JHL:n isoa näkyvyyttä, vaan kyllä se täytyy viedä paikallistasolle asti. Tehdään hyviä, rakentavia tekoja.
Maarit Nymankin alleviivasi yhdistysten tärkeyttä ja kohdisti huomion yhdistysten työntekijöiden jaksamiseen.
– Tarvitsemme paikallisesti yhteistä, positiivista tekemistä, tsemppiä ja yhteishenkeä, että jaksaisimme arkea yhdistyksissä, totesi Nyman.
Mistä uusia jäseniä?
Oululainen Vaili Jämsä-Uusitalo ehdotti, että liitto voisi yrittää saada uusia jäseniä aikuiskoulutuksen kautta. Parkanolainen Tapio Ristamäki ehdotti jäsenhankintaan lisävaihetta, jossa liitosta soitettaisiin vielä kerran potentiaaliselle jäsenelle, jota luottamushenkilö ei ole saanut värvättyä jäseneksi.
Liiton hallitus on päättänyt perustaa jäsenten pitoon ja houkutteluun kokonaan uudenlaisen ammatillisen kokonaisuuden, ammattialatoiminnan. Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine totesikin, että se on osoittautunut hyväksi tavaksi houkutella ammattilaisia monialaliittoon laajalla rintamalla.
Markkinointiin suurempi siivu?
Edustajisto hyväksyi liiton toimintakertomuksen. Sen jälkeen talousjohtaja Jan Saarinen esitteli vuoden 2020 tilinpäätöksen, jonka edustajisto niin ikään hyväksyi.
Korona näkyi JHL:n taloudessa: menot tippuivat tuntuvasti vuoteen 2019 verrattuna, joskin kertaluontoisesti koronapandemian aiheuttamista muutoksista johtuen. Muun muassa matkakulut ja jäsenille maksettavat korvaukset koulutusmatkoista olivat viime vuonna tuntuvasti pienempiä kuin yleensä.
Korona näkyi JHL:n taloudessa.
Jarno Strengell Mikkelistä ja Päivi Rantanen Nousiaisista peräänkuuluttivat lisää rahaa markkinointiin.
– Nykyinen siivu on ehdottomasti liian pieni, Rantanen tuumi JHL:n markkinointikuluista.
Seuraavien vaalien on houkuteltava ehdokkaita
Uusi edustajisto valitaan viisivuotiskaudelle ensi keväänä. Tapio Ristamäkeä huoletti edustajistovaalien ehdokasasettelu, joka käydään syksyllä 2021. Hän epäili, että vaalit eivät kiinnosta tarpeeksi paljon ja monipuolisesti ehdokkaita.
– Huolehditaan siitä, että ehdokasasettelumme on hyvä ja laaja. Viestimme on, että me vaikutamme kaikkien jäsenten hyvinvoinnin eteen, puheenjohtaja Eija Paananen kiteytti.
Oikaisu 31.5.2021 kello 15.03: Päivi Rantasen kotipaikaksi korjattu Nousiainen. Alun perin jutussa luki virheellisesti, että Rantanen olisi Helsingistä.