Jumiin jääneitä lomakkeita, menetettyjä vapaa-ajan etuja ja epävarmuutta määräaikaisten kohtalosta. Hyvinvointialueiden tuomat myllerrykset ovat monille yhdistyksille kova pähkinä purtavaksi. Parhaassa tapauksessa yhdistysten uudistuminen voi nasevoittaa edunvalvontaa.
Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyvät vuoden 2023 alussa osaksi hyvinvointialueiden toimintaa.
Uudistuksella on vaikutusta lähes puoleen JHL:n 500 yhdistyksestä. Monet yhdistykset menettävät jäseniä, osaan tulee niitä lisää, ja jotkin yhdistykset lakkaavat kokonaan olemasta.
Jokaisen yhdistyksen toimintaympäristö tulee kuitenkin muuttumaan sote-palvelujen uudelleen järjestämisen yhteydessä. JHL:n järjestöjohtaja Nina Heikkilä arvioi, että kyseessä on suurin uudistus koko liiton olemassaolon aikana.
– Jos onnistumme navigoimaan taitavasti, saamme lisää jäseniä. Jos emme onnistu, jäsenet saattavat etsiytyä muualle, Heikkilä sanoo.
– Kun toimintaympäristö muuttuu, liitonkin täytyy muuttua.JHL:n järjestöjohtaja Nina Heikkilä
Heikkilä koordinoi JHL:n yhdistysrakenteen uudistamista. Tavoitteena on tuoda parempaa turvaa ja vahvempaa edunvalvontaa hyvinvointialueiden työntekijöille.
Onnistuminen edellyttää, että jäsen kuuluu yhdistykseen, jolla on oikeus neuvotella uuden työnantajan kanssa. Toimiva yhdistys vaikuttaa sekä työpaikalla että laajemmin yhteiskunnassa.
– Lähtökohtana on, että toimintaympäristön muuttuessa myös liiton täytyy muuttua.
Kohti isompia yhdistyksiä
JHL:n yhdistysrakenteessa pyritään vastaisuudessa suurempiin kokonaisuuksiin. Tästä on Heikkilän mukaan periaatepäätös jo nykyistä edeltävän hallituksen ajoilta.
Kunnista hyvinvointialueille siirtyvillä on kolme vaihtoehtoa. He voivat liittyä olemassa olevaan yhdistykseen tai uuteen yhdistykseen, joka perustetaan heitä varten. Jäsen voi myös jäädä entiseen yhdistykseensä, mikäli se toimii hyvinvointialueiden työntekijöitä kokoavana tahona.
Tulevat 21 hyvinvointialuetta ovat eri kokoisia, ja niillä on omat erityistarpeensa. Jossakin päin maata uudistustyö alkaa nollasta, toisaalla on jo sovitettu sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen. Myös yhdistystoiminnan tarpeet vaihtelevat alueittain.
– Olisi hyvä miettiä, miten yhdistys vastaa mahdollisimman hyvin jäsenten tarpeita, on työpaikkatasolla läsnä ja vaikuttaa tarvittaessa jäsenten asioihin esimerkiksi aluevaltuustoon päin, Heikkilä muistuttaa.
Hän näkee toimintakentän muutoksessa mahdollisuuksia tehdä yhdistyksistä aidosti merkityksellisiä niin yksittäisen jäsenen kuin edunvalvonnan kannalta.
– Olisi hyvä miettiä, miten yhdistys vastaa mahdollisimman hyvin jäsenten tarpeita.JHL:n järjestöjohtaja Nina Heikkilä
Eräs tapa lisätä vaikuttamisen mahdollisuuksia on yhdistysten jaostotoiminta, joka voi olla esimerkiksi ammattiala- tai jopa työpaikkakohtaista.
– Jaostot voisivat viedä terveisiä ja tehdä kehittämisehdotuksia yhdistyksen hallitukselle. Lähtökohtaisesti tärkeintä on kuitenkin lisätä yhteenkuuluvuutta ja tarjota vertaistukea samassa tilanteessa oleville.
Pienemmissä yhdistyksissä tehtävät kasaantuvat helposti muutaman tulisielun niskaan. Suuremmissa yhdistyksissä on helpompaa löytää eri tehtäviin toimijoita.
Heikkilä väläyttelee myös ajatusta, että yhdistys voisi suuremman jäsenmaksupalautuksen turvin palkata esimerkiksi työntekijän hoitamaan tiettyjä sääntömääräisiä tehtäviä. Siten aktiiveille jäisi enemmän aikaa keskittyä siihen, mikä heitä aidosti kiinnostaa.
Askelmerkit sovitaan yhdessä
Pohjanmaan rannikolla sosiaali- ja terveysalojen uudistus on jo pitkällä. Vaasan sairaanhoitopiiri muutettiin tämän vuoden alussa Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymäksi. Suuri osa alueen tukipalveluista on jo pitkään hoidettu in house -yhtiöiden kautta.
Lue lisää: Vaasan sairaanhoitopiiristä tulee hyvinvointialue –
Kunnat epäröivät luovuttaa palvelujaan
Sote-alan kuntayhtymän ja tulevan Pohjanmaan hyvinvointialueen työntekijät on päädytty liittämään sairaanhoitopiirin aiempaan JHL-yhdistykseen. JHL:n Pohjanmaan aluetoimiston piiriin tulevat kuulumaan myös Keskipohjanmaan sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet.
Keski-Pohjanmaalla osa hyvinvointialueen tulevasta henkilökunnasta kuuluu kunnalliseen yhdistykseen ja osa entiseen sairaanhoitopiirin yhdistykseen. Jälkimmäisen jäsenet toimivat pääasiassa sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten piirissä. Kahden yhdistyksen yhdistämisestä on ollut puhetta.
JHL:n aluetoimistot auttavat yhdistyksiä selvittämään sote-uudistuksen haasteet.
Myös tulevalla Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ajatuksena on, että siirtyvät työntekijät liittyisivät entiseen sairaanhoitoyhdistykseen.
JHL:n aluetoimistot auttavat yhdistyksiä selvittämään haasteet, joita sote-uudistus tuo mukanaan. Pohjanmaan hyvinvointialueella luottamusmiehet ovat etsineet yhteisiä ratkaisuja muun muassa kerran kuussa järjestettävissä tapaamisissa.
Asialistalla ovat olleet järjestäytymiskysymysten lisäksi muun muassa voimassa olevat paikalliset sopimukset ja määräaikaisten työntekijöiden kohtalo.
– Kaikilla yhdistyksillä on ollut oikeus osallistua keskusteluihin, ja niistä on tehty kaksikieliset muistiot. Olemme pyrkineet löytämään polttaviin kysymyksiin yhteiset ratkaisut, eikä kukaan ole jäänyt huoliensa kanssa yksin, aluetoiminnan asiantuntija Margot Nyroos kertoo.
Pohjanmaan aluetoimisto ja yhdistykset ovat tiedottaneet sosiaali- ja terveysalan muutoksista myös jäsenkirjeissä. Ennen Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän perustamista Nyroos ja osa luottamusmiehistä tekivät lisäksi kiertueen paikkakunnille, joilla oli uuden työnantajan palvelukseen siirtyviä jäseniä.
Kiertueella JHL:läisille annettiin tietoa sote-uudistuksen vaikutuksista ja apua yhdistyksen vaihtoon liittyvien lomakkeiden täyttämisessä.
Tekninen siirto jumittaa
Pohjanmaan hyvinvointialueen tulevien työntekijöiden luotsaaminen oikeaan JHL-yhdistykseen jatkuu. Prosessia on jarruttanut muun muassa yhdistyksen vaihtoa koskevien lomakkeiden juuttuminen kuntayhtymän palkanlaskentaan. Jumin takia tietoja ei ole voitu päivittää JHL:n jäsenrekisteriin.
– Yhdistykset eivät tiedä, keitä kutsua kokouksiin ja tapahtumiin, koska ne eivät saa oikeita tietoja rekisteristä. Se johtaa eripuraan ja saa aktiivit väsymään, Nyroos sanoo.
– Vanhaan yhdistykseen takertuvien kannattaisi ehkä miettiä, miksi he oikeastaan kuuluvat ammattiliittoon.Aluetoiminnan asiantuntija Margot Nyroos
Hänen mukaansa suurin osa kunnan palveluksesta jo siirtyneistä työntekijöistä on ymmärtänyt, miksi yhdistyksen vaihtaminen kannattaa.
Jotkut jäsenet ovat toki olleet muutoksesta näreissään, koska he pelkäävät muun muassa jäävänsä paitsi joistain entisistä eduista.
– Vanhaan yhdistykseen takertuvien kannattaisi ehkä miettiä, miksi he oikeastaan kuuluvat ammattiliittoon, saadakseen edunvalvontaa vai osallistuakseen yhdistyksen joulujuhliin.
Vaikka tulevat yhdistykset kattavat entistä suurempia alueita, Nyroos näkee uudistuksessa myös hyviä puolia. Edunvalvonta voi helpottua, kun jäsenkunta on puhtaasti sosiaali- ja terveysalalta.
– Edellytyksenä on, että yhdistys on kartalla siitä, keitä siihen kuuluu ja löytää hyvän tavan tavoittaa jäsenensä, hän muistuttaa.
Toiveissa oma jaosto
Anna-Lena Aspegren-Törnroos on varapääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna vammaispalveluja tuottavassa Kårkullan kuntayhtymässä. Hän on yksi niistä työntekijöistä, jotka siirtyvät Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelukseen ensi vuoden alussa.
Kårkulla toimii Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Työntekijöitä on yhteensä yli tuhat, joista noin puolet Pohjanmaalla. JHL:n jäsenten pääyhdistys on Paraisilla, ja pohjanmaalaiset muodostavat sen alayhdistyksen.
Työpaikan ja yhdistyksen pääkieli on ruotsi. Aspegren-Törnroos on huolissaan siitä, pärjääkö sairaanhoitopiirin yhdistyksessä ruotsiksi vai jääkö se suomen jyräämäksi.
Hän aprikoi myös, onko uudella yhdistyksellä ymmärrystä kehitysvammaisten ihmisten hoidon parissa työskentelevien erityistarpeista.
– Tuntuu siltä kuin olisimme Kårkullassa vähän ei-kenekään-maalla.Varapääluottamusmies Anna-Lena Aspegren-Törnroos
Hän toivookin, että Kårkullan työntekijät voivat muodostaa jatkossa oman jaoston, joka valvoo heidän etujaan.
– Uusi yhdistys on tuskin valmis kamppailemaan oikeudesta 15 tunnin työhön yövuoron yhteydessä, jonka saimme viimein kirjatuksi sopimuksiin. Kuka haluaa tulla töihin vain muutamaksi tunniksi aamuisin?
Palkkojen yhteensovittaminen houkuttaa
Pohjanmaalla sote-palveluista vastaavat virkamiehet ovat jo siirtyneet tai siirtymässä hyvinvointialueen palvelukseen.
He eivät Aspegren-Törnroosin mukaan ole kovin halukkaita hoitamaan hänen työpaikkansa asioita.
– Tuntuu siltä kuin olisimme Kårkullassa vähän ei-kenekään-maalla.
Kårkullassa on ollut viime vuosina useita yhteistoimintamenettelyjä. Aspegren-Törnroos sanoo, että henkilökunta on väsynyt jatkuvaan uusiksi mylläämiseen, mutta hän näkee työnantajan vaihtamisessa myös positiivisia puolia.
– Palkkamme kuuluvat hoitoalan matalimpiin. Me voitamme siinä, että hyvinvointialueiden työntekijöiden palkat harmonisoidaan.
”Kuin siirapissa uisi”
Tämän vuoden alussa noin 20 Närpiön JHL-yhdistyksen jäsentä siirtyi uuden Pohjanmaan kuntayhtymän palvelukseen. Samalla he vaihtoivat yhdistystä.
Vuoden vaihteessa Närpiön yhdistys voi menettää kaksinkertaisen määrän jäseniä, jos siivouksen, ravitsemuksen ja kiinteistönhoidon parissa työskentelevät vaihtavat työnantajaa.
Pääluottamusmies Pia Rönnholm huomauttaa, että mitään päätöksiä tukipalveluiden järjestämisestä ei ole vielä tehty.
Selvää kuitenkin on, että uudistus koskettaa niitä, jotka työskentelevät vähintään puolet työajastaan hyvinvointialueille siirtyvissä yksiköissä.
– Toivon, että tukipalveluille perustetaan in house -yhtiö. Siinä henkilökunta voisi jatkaa töitä ilman kilpailutusta, Rönnholm sanoo.
– Toivon, että tukipalveluille perustetaan in house -yhtiö.Pääluottamusmies Pia Rönnholm
Rönnholm on itse kuntapoliitikko ja tietää, että tukipalvelujen kohtalo on kova pähkinä purtavaksi myös päättäjille.
– Monen on vaikea ymmärtää kaikkia yhtiöittämiseen ja ostopalveluihin liittyviä seikkoja. Politiikassa käy helposti niin, että lasketaan rahoja eikä kiinnitetä huomiota asioiden yhteiskunnallisiin seurauksiin.
Miten käy osa-aikaisten?
Pia Rönnholm on erityisen huolissaan määräaikaisista työntekijöistä ja tekee työtä sen puolesta, että heidät vakinaistettaisiin ennen uudistuksen voimaantuloa.
Keskustelut hyvinvointialueen edustajien kanssa ovat hänen mukaansa olleet tiukkalinjaisia sekä sisällön että aikataulun osalta.
– Tämä on vähän kuin siirapissa uisi. On vaikeaa pysyä kärryillä kaikesta, ja vaikuttamisen mahdollisuudet tuntuvat aika pieniltä. Tuntuu siltä, että monet päätöksistä on tehty etukäteen.
Närpiön yhdistykseen tuli äskettäin lisää jäseniä, kun Kristiinankaupungin yhdistys purettiin. Näin ollen sen toiminta ei ole uhattuna.
Rönnholm pyrkii auttamaan siirtyviä työntekijöitä parhaansa mukaan.
– Teen töitä oman yhdistyksen mutta ensijaisesti ihmisten puolesta. Tuntuu hyvältä, että jäsenet pysyvät mukana JHL:ssä.
Rönnholm on lastenhoitaja ja jatkaa Närpiön kaupungilla työskentelyä. Hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyvät pääluottamusmiehet hoitavat siirretyn henkilöstön edunvalvonnan, kunnes seuraajat on valittu.
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1. tammikuuta 2023.