5.10.2021

Tutkija: Ay-liikkeen pitää herätä nykypäivään tai sen käy huonosti – JHL:n vaaleissa ratkeaa, kuinka liitto vastaa 6 akuuttiin kysymykseen

JHL-vaalien ehdokasasettelu käynnistyy. Uusi edustajisto saa ratkaistavakseen ennennäkemättömiä haasteita. Muutoksen tarve on huutava, mutta ennen kuin edustajisto voi uudistaa, sen pitää uudistua.

Ammattiliittojen jäsenmäärät ja työpaikkojen järjestäytymisaste ovat laskeneet kaksi vuosikymmentä. Trendi asettaa myös JHL:n ratkaistaviksi ennennäkemättömiä haasteita.

Tähän juttuun haastatellut asiantuntijat ovat yhtä mieltä: Suomi on yksi maailman vahvimmista sopimusyhteiskunnista, mutta pysyäkseen voimakkaana koko ay-liikkeen pitää uudistua. Jäsenkanta on saatava nuoremmaksi ja monimuotoisemmaksi ja jäsenmäärän lasku taittumaan tai jopa muuttumaan kasvuksi.

– Yhtälö on mahdoton, jos työuransa aloittavat jäävät ulkopuolelle ja mukana olevat eläkkeelle.

Armi Nitovuori, edustajiston nykyinen jäsen

Kuinka kääntää tuuli? Sen perustavanlaatuisen kysymyksen kohtaa ensi kesänä JHL:n uusi edustajisto.

Lue lisää: Somepersoona, nuorten äänitorvi ja luontoihminen pyrkivät JHL:n edustajistoon– Kuinka kolmikko uudistaisi liittoa, jotta se olisi vielä parempi?

Helmikuussa JHL-vaaleissa edustajistoon valitaan uudet 120 jäsentä varajäsenineen. Nämä käyttävät liitossa ylintä päätösvaltaa. Edustajiston aloitteet voivat johtaa ratkaiseviin muutoksiin ammattiliiton toimintaperiaatteissa ja käytännön toiminnassa.

Kysyimme kolmelta ammattiliittotoiminnan asiantuntijalta, miten JHL ja ay-liike saavat umpisolmunsa auki.

1 Kuinka nuoret saadaan mukaan?

JHL:n ja ammattiyhdistysliikkeen suurimmasta haasteesta ei asiantuntijoiden mielestä ole kahta sanaa. Se on nuorten saaminen mukaan niin jäseniksi kuin toimintaan.

– Yhtälö on mahdoton, jos työuransa aloittavat jäävät ulkopuolelle ja mukana olevat eläkkeelle, toteaa edustajiston jäsen, nuorisotyöntekijä Armi Nitovuori Torniosta.

Lue lisää: Laaja tutkimus: Nuoret jäävät ammattiliittojen ulkopuolelle vain siksi, että kukaan ei kysy

Nitovuoren mielestä liiton pitää osata paremmin mennä sinne. missä nuoret ovat. Edustajisto on usein keskustellut esimerkiksi Facebook-markkinoinnista, ja sen jäsenet ovat tehneet aloitteita markkinointiin satsattavista rahasummista.

– Ei riitä, että vain Facebookissa mainostetaan, vaan myös muu some on otettava haltuun.

– Tiktokkaaminen pitää tehdä oikein eikä niin, että viisikymppiset yrittävät olla nuorekkaita.

Armi Nitovuori

Nitovuori nostaa esimerkiksi Tiktokin, nuorten suosiman uuden somekanavan. Se kiinnostaa paitsi teinejä myös nuoria aikuisia, joille liiton jäsenyys olisi ajankohtainen.

– Tiktokkaaminen tosin pitää osata tehdä oikealla lailla eikä niin, että viisikymppiset yrittävät olla nuorekkaita, Nitovuori muistuttaa.

JHL:n edustajisto äänesti aloitteesta 2019. Edustajiston kokoonpanoon kaipaillaan tulevissa vaaleissa nuorta verta.

Perusteellisempaa nahkanluontia perää ay-liikettä laajasti tutkinut sosiologian lehtori Mika Helander Åbo Akademista. Osa nuorista ajelehtii hajanaisilla työmarkkinoilla nollasopimuksineen ja pakkoyrittäjyyksineen. Helanderista ammattiliittojen pitää keksiä uusi, nuorille välttämätön ja ymmärrettävä etu tai palvelu.

– Sen pitää olla isompaa kuin jäsenille hankittu läppäri, samanlainen innovaatio kuin ansiosidonnainen päiväraha.

Edustajiston varapuheenjohtaja Tuomas Seppänen Kouvolasta on toiveikas: hän on havainnut nuorten olevan ”selkeästi enenevässä määrin valveutuneita”.

– He tuntuvat olevan kiinnostuneita ay-liikkeestä ja vaikutusmahdollisuuksistamme niin työelämässä kuin yhteiskunnassa.

2 Missä yhteiskunnalliset visiot?

Ilmastokriisi, maahanmuutto, korona… Maailma puhuu, mutta ay-liike on hiljaa, kiteyttää Abo Akademin Mika Helander.

Hänen mukaansa liike on sullonut itsensä työehtopoteroon ja sokeutunut asemalleen merkittävimpänä suomalaisena kansanliikkeenä evankelis-luterilaisen kirkon ohella.

– Ammattiliitot ovat melkein puolivaltiollisia, koska niillä on lain suoma asema. Ay-liikkeen merkitys lainsäädäntöprosesseissa on valtava. Siksi sen ei pidä kapeasti pitäytyä neuvottelupöydässä ja puhua vain työehdoista ja palkoista.

Ammattiyhdistysliikkeen kulta-aikana 1970- ja 80-luvuilla liitot vastustivat apartheidia ja boikotoivat Chilen sotilasjunttaa. Helanderin mukaan jossakin vaiheessa kuvaan tuli varovaisuus – ajatus, että vastapuoli saattaa pahastua. Hän huomauttaa, ettei kannanottojen tarvitse olla kärjistettyjä tai vastakkainasettelevia.

– Ammattiliitto ei voi muuttua vakuutuskonttoriksi. Pitää olla visioita ja näkemystä yhteiskunnasta.

Sosiologi Mika Helander

– Mutta pitää olla visioita siitä, mihin yhteiskuntaa halutaan viedä. Pelkkä sopeutuminen ei riitä. Ay-liikkeen keskeiset toimijat ovat nyt asioiden hoitajia eivätkä visionäärejä.

Osittain ay-liikkeen vaikeneminen johtuu Helanderin mielestä siitä, että palkansaajilla menee hyvin.

– Työttömyyspäiväraha ja työehtosopimukset ovat institutionaalisia rakenteita, joita ei helposti muuteta eivätkä ne vaadi päivittäistä ylläpitoa. Ammattiliitto ei kuitenkaan voi muuttua vakuutuskonttoriksi. Tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä on, että toiminnalla on polttoaine eli visiota ja näkemystä siitä, millaista yhteiskuntaa se toivoo. Kun tämä on kunnossa, saattaa jäsenmääräkin nousta.

Sitä paitsi yhteiskunnan kipukysymykset liittyvät työehtoihin. Helanderin mukaan ay-liikkeen osallistuminen esimerkiksi pandemiakeskusteluun on ollut hämmentävän hiljaista.

– Emme enää palaa samanlaisiin työoloihin kuin ennen koronaa, ja tämä tulee hakemaan tiensä sopimusneuvotteluihin. Haluavatko ammattiliitot esimerkiksi mennä suoritepohjaiseen palkkaukseen kuten urakkapalkkamalliin, kun etätyöt yleistyvät? Tähänkään ei ole tullut liitoilta visiota eikä keskustelua.

3 Kuinka tehdä perustehtävä tutuksi?

Armi Nitovuori ja Tuomas Seppänen ovat varauksellisempia yhteiskunnallisten ulostulojen suhteen. Heidän mielestään JHL:n tulee pitäytyä ennen kaikkea työehtosopimusten ja työhyvinvointiin liittyvien asioiden puolustajana.

– Liitto voi osallistua enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun, kunhan se miettii tarkkaan, mistä keskustelee. Vastaanotto voi olla kielteinen, jos liitto yllättäen ryhtyy ottamaan kantaa esimerkiksi pakolaiskysymyksiin tai muihin isoihin, maailmanlaajuisiin asioihin, Nitovuori sanoo.

– Koko ay-liikkeen toimintaa ja tarkoitusta olisi välttämätöntä avata enemmän julkisuudessa.

Tuomas Seppänen, edustajiston varapuheenjohtaja

Hänen mielestään JHL:n pitäisi tuoda konkreettisemmin esille, mitä hyötyä ammattiliitosta on vaikkapa lakisääteisten kesälomien takaajina. Tuomas Seppänen perää jopa paluuta juurille, huomion keskittämistä työehtosopimusten merkitykseen. Seppäsen mukaan ammattiliittoja nakertaa se, että niiden merkitys perustehtävässään eli työehtojen puolustajina hämärtyy.

– Koko ay-liikkeen toimintaa ja tarkoitusta olisi välttämätöntä avata enemmän julkisuudessa.

Silti JHL:n tulee hänestä pitää esillä yhteiskunnallisesti tärkeitä teemoja ja olla vuorovaikutuksessa päättäjien kanssa.

– Seuraavalle edustajistokaudelle osuu vaalejakin, ja näen ammattiliittojen edustuksen ehdokkaissa tärkeänä, hän toteaa.

4 Miten avautua maahanmuuttajataustaisille?

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia paikkaamaan harmaantuvan maan huoltosuhdetta ja esimerkiksi palvelualoilla kasvavaa työvoimapulaa. Siksi ay-liikkeen olisi Mika Helanderin mielestä tärkeää käyttää ääntään maahanmuuttoasioissa.

– Ay-liike on jättänyt maahanmuuton selittämisen populistisille voimille, ja silloin populismi pääsee myös kasvamaan.

Julkisen keskustelun lisäksi maahanmuuttajien huomiointi vaatii ruohonjuuritason toimia. Armi Nitovuoren mukaan JHL:n pitää saada maahanmuuttajat paremmin mukaan.

– Eri ammattialoille tulee koko ajan enemmän työntekijöitä Suomen ulkopuolelta, hän huomauttaa.

Nitovuoren mielestä liiton kaikki materiaalit ja ohjelmat pitää julkaista ainakin englanniksi. Lisäksi jäsenissä ja potentiaalisissa jäsenissä on saamea ja muita eri kieliä puhuvia vähemmistöjä.

– Ay-liike on jättänyt maahanmuuton selittämisen populistisille voimille.

Mika Helander

Nitovuori huomauttaa, että kieliasiasta on ollut edustajistossa puhetta, mutta toistaiseksi konkreettisia päätöksiä ei ole juuri tehty. Ongelma ei ole ainoastaan materiaalien yksikielisyys, vaan suomenkielisten materiaalien vaikeaselkoisuus.

– Suomeksikaan niitä eivät nykyisellään ymmärrä välttämättä edes suomea äidinkielenään puhuvat, Nitovuori lataa.

5 Kuinka uudistaa edustajisto?

Armi Nitovuoren mukaan edustajiston rakenteiden pitää uudistua, jotta se pystyy tekemään uudistavia päätöksiä.

Hän kertoo keskustelleensa nuorten kanssa ja tuntevansa aktiivisia ihmisiä, jotka lähtisivät ehdolle mutta eivät koe sitä mahdolliseksi ”nykymeiningillä”. Ehdokasasettelu pyörii pitkälti poliittisten puolueiden ehdoilla, ja moni kokee sen leimaavana.

– Systeemi on liian politiikkapeliä, ja se pitäisi muuttaa nykypäivään. Moni ei lähde mukaan, koska kokee, että puolueet ovat väärät tai ettei halua sitoutua mihinkään puolueeseen. Kaikki puoluejutut pitäisi erottaa edustajistosta.

Edustajat valitaan yhdeksästä vaalipiiristä, jotka määräytyvät aluetoimistojen toimialueiden mukaan. Kuhunkin vaalipiiriin ehdokkaat asettaa yhdistys tai vähintään kolmen jäsenen muodostama valitsijayhdistys, ja kustakin vaalipiiristä valitaan edustajistoon vähintään yksi edustaja.

– Kaikki puoluejutut pitäisi erottaa edustajistosta.

Armi Nitovuori

Käytännössä ehdokkuus voi vaatia ryhmittymistä puolueen riveihin. Puolueeseen sitoutuminen avaakin mahdollisuuksia vaikuttaa, mutta Nitovuoren mukaan ehdokkaaksi pitäisi olla realistisemmat mahdollisuudet nousta täysin sitoutumattomana, ilman että on liitettynä mihinkään puolueeseen.

– Saman asian edessä päätöksiä tehdään. Onko kyse politiikasta vai ammattiliittoasioista? hän kysyy.

JHL:n edellisten edustajistovaalien ehdokkaat kampanjoivat Muhoksessa keväällä 2017.

6 Lisää jäseniä vai vakaa suosio?

Edustajisto on keskustellut muun muassa kausien rajaamisesta niin, että vaihtuvuus olisi taattu. Ympyrä sulkeutuu nuoriin. Armi Nitovuori asettaisi edustajiston kokoonpanoon prosentuaaliset vähimmäiskiintiöt nuorille. Hän pohtisi kiintiöitä myös maahanmuuttajataustaisille.

– Kiintiöllä otettaisiin edustajistoon tietty osuus alle 30-vuotiaita. Kunnissakin on nuorisovaltuustot, joilla on tietty kiintiö lautakunnissa. Niin he tulevat kuulluksi päätöksenteossa.

Nitovuoren mukaan vaalijärjestelmä ei toimi tasapuolisesti, sillä yhdestä vaalipiiristä voi päästä läpi kahdella äänellä ja toisesta sadalla. Äänestystapa suosii nyt konkareita.

– Nuori ja kokematon voi joutua pyrkimään viidesti ennen kuin menee läpi. Järjestelmä on liian byrokraattinen.

Mitä JHL saavuttaa, jos se kykenee vastaamaan akuutteihin haasteisiin? Parhaassa tapauksessa kasvavan jäsenmäärän, mutta Mika Helanderin mielestä jäsenistön koko ei ole kaikki kaikessa. Pirstoutuneessa työelämässä ammattiliitot saattavat pysyä vahvoina pienemmälläkin jäsenmäärällä.

– Sopimusyhteiskunnassa järjestäytymisasteen lasku ei välittömästi vaikuta asioihin. Ay-liikkeen toiminnan oikeutus perustuu siihen, että liike edustaa isoa joukkoa, mutta toisaalta ei tarvita valtavaa ihmismäärää siihen, että asioihin pystyy vaikuttamaan. Mutta jokainen liike tarvitsee uudistumista.