28.10.2022

Edustajisto kokoontui Vantaalla: Jäsenmaksu säilyi ennallaan, lisää pelimerkkejä maahanmuuttajatyöhön

syysedustajisto, korokkeeella Jaana Kesänen

Ammattiliitto JHL:n syysedustajisto kokoontui aina vaan synkemmiksi käyvien talousennusteiden varjossa. Silti päättäjät katsoivat rohkeasti tulevaisuuteen ja päättivät satsata liiton maahanmuuttajatyöhön. Myös yhdistysten jäsenmaksupalautuksen kompensointi eli pienentyneen euromäärän korvaaminen jatkuu ensi vuonna.

Tulevat eduskuntavaalit, varhaiskasvatuksen henkilöstöpula, nouseva inflaatio ja synkkenevät talousennusteet puhuttivat Vantaalla kokoontunutta JHL:n edustajistoa (26.–27.10.).

Aivan kokouksen aluksi edustajisto piti kuitenkin hiljaisen hetken liiton pitkäaikaisen vaikuttajan ja edustajiston entisen jäsenen Kari Hujasen muistoksi. Tieto Aalto yliopiston pääluottamusmiehen ja liittoaktiivin menehtymisestä tuli juuri kokouksen edellä.

Raha on tiukassa niin valtiolla, kunnissa kuin yksityistalouksissa. Myös kokouksen avannut edustajiston puheenjohtaja Eija Paananen muistutti liiton ylintä päätösvaltaa käyttäviä edustajiston jäseniä talouden realiteeteista.

– JHL on suuri ja varakas, mutta reunat ne on tässäkin lompsassa.

Edustajiston puheenjohtaja Eija Paananen

– Meidän hallinnon jäsenten on syytä katsoa ajoittain peiliin.  Muistettakoon, että pienetkin toiveet kasvavat valtaisiksi raharänneiksi, jos ne kerrotaan liiton koko jäsenmäärällä. JHL on suuri ja varakas, mutta reunat ne on tässäkin lompsassa.

Päivi Niemi-Laine
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kannusti edustajistoa suuntaamaan katseen ensi kevään eduskuntavaaleihin.

Muistutus oli ajankohtainen, sillä kokouksen asialistalla oli liiton ensi vuoden talousarviosta, toimintasuunnitelmasta ja jäsenmaksun suuruudesta päättäminen. Lisäksi liiton ylimmälle päättävälle elimelle oli jätetty 22 aloitetta, joiden hyväksyminen ja toteuttaminen tarkoittaisi useimmassa tapauksessa lisää rahanmenoa.

Lue lisää: Lisää nuoria päätöksentekoon, liiton puhelinnumeroista maksuttomia, lisää englanninkielistä viestintääAmmattiliitto JHL:n syysedustajisto käsitteli kaikkiaan 22 aloitetta – lue, mitä niille kävi

Jäsenmaksupalautus puhutti

Eniten edustajistoa puhutti aloite, jossa vaadittiin yhdistysten jäsenmaksupalautuksen säilyttämistä tämän vuoden tasolla. Aloitteen teki Jokioisten kunta-alan ammattiyhdistys JHL.

Aloite kytkeytyi siihen, että edellinen edustajisto laski liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksun 1,38 prosentista tasan yhteen prosenttiin vuoden 2022 alusta lukien. Se tarkoitti liiton jäsenmaksutulon pienentymistä. Yhdistyksille siitä palautuu 20 prosenttia, mutta kokonaisjäsenmaksutulon pienentyminen heijastui myös yhdistyksille tuloutettavaan rahamäärään.

kokouskuva
Edustajiston jäsenet tutkivat hartaasti liiton talousarvioesitystä ja toimintasuunnitelmaa.

Jäsenmaksun alentaminen sai uudelta edustajistolta kiitosta. Samalla moni kuitenkin harmitteli yhdistyksille tuloutettavan rahamäärän pienentymistä.

Vielä tänä vuonna jäsenmaksutulon lasku on korvattu täysimääräisesti yhdistyksille. Ensi vuodelle hallitus esitti kompensaation puolittamista tästä vuodesta.

Kompensaatio pieneni, mutta säilyi

Edustajisto halusi taata yhdistysten toimintaedellytykset ja vahvan edunvalvonnan. Niinpä edustaja Jarno Strengell ehdotti vuoden 2023 kompensaation pitämistä tämän vuoden tasolla.

– Siten annetaan yhdistyksille vuosi aikaa sopeuttaa menoja, jonka jälkeen kompensaatiota voidaan alentaa vuosittain, kuului perustelu.

Strengellin ehdotusta kannattivat Heikki Sopanen ja Outi Korvela, ja asia meni päätösvalmisteluvaliokuntaan pohdittavaksi.

edustajisto koolla
JHL:n edustajiston kokous järjestettiin Vantaalla. Valtaosa edustajiston jäsenistä oli paikan päällä, muutama osallistui kokoukseen etäyhteydellä.

Valiokunta esitti kompromissia, jonka mukaan kompensaatio on ensi vuonna 75 prosenttia tämän vuoden tasosta. Valiokunnan esitys voitti äänestyksessä, jonka jälkeen äänestettiin vielä valiokunnan ja hallituksen pohjaesityksen kesken.

Päätösvalmisteluvaliokunnan kanta sai enemmän ääniä. Kompensaatio on 75 prosenttia tämän vuoden tasosta. Se lisää liiton ensi vuoden menoja noin 300 000 euroa.

Hankehumppa seis, pysyvyyttä tilalle

Kun äänestyksen makuun päästiin, samalla tiellä jatkettiin. Ensi vuoden toimintasuunnitelmassa edustajistoa keskustelutti erityisesti liiton järjestämis- ja maahanmuuttotyö. Kumpikin määräaikainen projekti on päättymässä tämän vuoden lopulla.

Liiton hallitus esitti järjestämishankkeen jatkamista kolmella vuodella neljän määräaikaisen projektityöntekijän voimin. Maahanmuuttotyöhön hallitus esitti yhden projektityöntekijän palkkaamista kolmeksi vuodeksi. Hänen tehtävänään olisi maahanmuuttajatoiminnan parhaiden käytäntöjen selvittäminen ja tehokkaiden toimintatapojen löytäminen.

Liiton maahanmuutto- ja järjestämishankkeet puhuttivat edustajistoa.

Monen edustajiston jäsenen mielestä määräaikainen ”hankehumppa” saisi riittää, ja he ehdottivat vakinaisten työntekijöiden palkkaamista.

Edustaja Marja Sirkka-Ahonen Hämeenlinnasta esitti järjestämistyöhön kahta vakituista ja neljää määräaikaista työntekijää. Lisäksi maahanmuuttotyöhön tarvitaan hänen mielestään kaksi vakinaista työntekijää. Edustaja Joni Leppänen Jyväskylästä pisti paremmaksi ja esitti järjestämistyöhön kahdeksaa työntekijää ja maahanmuuttotyöhön kahta.

– Panostus järjestämiseen on panostus tulevaisuuteen. Niin järjestämis- kuin maahanmuuttotyö tarvitsee pitkäjänteisyyttä, hän perusteli.

äänestystulos
Marja Sirkka-Ahosen esitys voitti äänestyksessä Joni Leppäsen esityksen. Äänestys tapahtui sähköisesti.

Usean äänestyksen jälkeen päätökseksi tuli, että maahanmuuttajatyöhön palkataan kaksi vakinaista työntekijää.

– Maahanmuuttajissa liitolla on kasvava jäsenpotentiaali.

Edustajiston jäsen Valli Pruuli

– Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajissa liitolla on kasvava jäsenpotentiaali, kannusti itsekin maahanmuuttajataustainen Valli Pruuli Helsingistä.

Järjestämishanke toteutuu hallituksen esityksen mukaisesti, eli projekti jatkuu seuraavat kolme vuotta neljän määräaikaisen työntekijän voimin. Sen järjestämiskohteiksi määriteltiin ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet.

Lue lisää: Neleah Kagiri on JHL:n maahanmuuttajaprojektin uusi voimahahmo: ”Muualta tullut työnhakija pitää kohdata ihmisenä eikä jonkun ryhmän edustajana”

Jäsenmaksu säilyy yhdessä prosentissa

Muut budjettiasiat edustajisto siunasi yksimielisesti. Myös liiton ensi vuoden jäsenmaksut pysyvät ennallaan.

JHL edullisin hyvinvointialojen ammattiliitto

Vuonna 2023 varsinaisen jäsenen jäsenmaksu on 0,7 prosenttia veronalaisesta tulosta. Yhdessä työttömyyskassan jäsenmaksun kanssa se on tasan yksi prosentti. Yksittäisen jäsenen jäsenmaksu on kuitenkin maksimissaan 600 euroa vuodessa.

Palkkatuloa vailla olevan minimijäsenmaksu on 8 euroa kuukaudessa. Poikkeuksena ovat 70 vuotta täyttäneet, joiden jäsenmaksu pysyy viidessä eurossa kuukaudessa.

Varhaiskasvatuslaki on avattava

Useissa edustajistopuheenvuoroissa kannettiin huolta varhaiskasvatuksesta ja sen henkilöstöpulasta. Muun muassa Anette Karlsson Porvoosta painotti laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen kehitykselle.

– On tärkeää, että JHL jatkaa kamppailua varhaiskasvatuslain avaamiseksi ja sosionomien roolin selkeyttämiseksi, hän totesi.

Anette Karlsson
Anette Karlssonin mielestä varhaiskasvatuslakia on muutettava.

Nykyinen laki antaa ammattikorkeakouluista valmistuville sosionomeille viestin, etteivät he voi edetä päiväkotiurallaan esimiestehtäviin.

– Se viesti on masentava.

Karlssonin mielestä varhaiskasvatuslaista käyty keskustelu on johtanut siihen, että eri ammattiryhmät kaivautuvat poteroihinsa, kun pitäisi puhaltaa yhteen hiileen. Lisäksi hän muistutti siitä, että varhaiskasvatukseen tarvittaisiin päiväkotiavustajia ja muuta tukihenkilökuntaa.

– Heillä ei olisi lasten kasvatus-, hoito- ja opetusvastuuta, mutta heistä olisi apua pukemis- ja muissa arjen tilanteissa.

Myös helsinkiläisen Jaana Kesäsen ja oululaisen Kirsi Särkelän mielestä liiton tulee lunastaa lupauksensa ja toimia varhaiskasvatuslain muuttamiseksi ja henkilöstöpulan kampittamiseksi.

– Lastenhoitajien lisääminen mahdollistaisi varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumisen. Varhaiskasvatuksen opettajat saisivat tehdä sitä mitä parhaiten osaavat, samoin lastenhoitajat. Hyvä me, sanoi Jaana Kesänen. Hän on ammatiltaan leikkipuisto-ohjaaja ja toimii varhaiskasvatuksen päätoimisena pääluottamusmiehenä Helsingissä.

Muokattu 28.10.2022 klo 15. Selvennetty ingressissä käsitettä kompensaatio.

Oikaisu 31.10. klo 8.30. Korjattu Marja Sirkka-Ahosen esitystä järjestämis- ja maahanmuuttotyöhön palkattavien työntekijöiden määrästä.