Sopimusneuvottelut pärähtävät nyt käyntiin täydellä höngällä. JHL:n tavoitteiden perustana ovat jäsenten omat toiveet. Liitto tuo pöytään myös ilmastokriisin huomioimisen työelämässä.
Jäsenten omat toiveet ovat ykkösasia, kun ammattiliitto JHL istuu neuvottelupöytiin muiden liittojen sekä työnantajien edustajien kanssa. Siitä käynnistyy sähäkkä neuvotteluvuosi, jonka aikana liiton on määrä neuvotella uudet työ- ja virkaehtosopimukset lähes kaikille jäsenilleen.
JHL:ään kuuluu yli tuhat ammattinimikettä ja neuvoteltavia sopimuksia on yli 50. JHL:n jäsenten suurin työllistäjä on kunta- ja hyvinvointiala.
Suurin osa sopimuksista solmitaan keväällä. Jo tammikuussa katkolla ovat neuvonta-alan ja työväenperinnelaitosten sopimukset. Vuoden viimeisenä päättyy yksityisen sosiaalipalvelualan tes ensi vuodenvaihteessa.
Tästä voit selata JHL:n eri alojen sopimusten päättymisajat:
Sopimusneuvotteluissa tavoitelinjausten taustalla on kesäkuussa 2024 tehty jäsenkysely, johon tuli 6 600 vastausta. Lähtökohtia ovat myös liiton edustajistolta tulleet sopimustavoitteet, aktiivien kanssa käydyt keskustelut ja menneiden vuosien tavoitteet, joita ei vielä ole saavutettu.
Lisäksi liiton ylin johto ja neuvottelujohtajat kiersivät marraskuussa maata kuulemassa kentän tuntuja eri aloilta.
Lisää euroja alimpiin palkkoihin
JHL tavoittelee reiluja palkankorotuksia paikkaamaan ostovoiman heikentymistä, joka johtuu muun muassa inflaatiosta ja maan hallituksen leikkauksista.
– Aiomme pitää kiinni laadun kehittämisestä ja palkankorotusten oikeudenmukaisuudesta, korostaa yksityisten alojen sopimusneuvotteluista vastaava JHL:n neuvottelujohtaja Marianne Leskinen.
JHL haluaa nostaa luottamushenkilöiden korvauksia.
Tämän takia palkankorotuksia haetaan usein niin kutsutusti sekalinjaisesti. Se tarkoittaa, että prosenttikorotusten lisäksi alimpiin palkkaluokkiin haetaan euromääräisiä vähimmäiskorotuksia.
Palkankorotuksissa erityistä on vuonna 2022 solmittu kunta-alan palkkaohjelma.
– Me lähdemme neuvotteluissa siitä, että tämä on jo sovittu ja pysyy voimassa, sanoo julkisten alojen sopimusneuvotteluista vastaava JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch.
Luottamushenkilöille lisää korvauksia
JHL:n jäsenkyselyn mukaan 89 prosenttia jäsenistä haluaa, että henkilöstön edustajat – eli luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut – neuvottelevat edelleen heidän puolestaan paikallisesti sovittavista asioista.
Työnantajapuoli ja maan hallitus tavoittelevat paikallisen eli työpaikkakohtaisen sopimisen lisäämistä ja laajentamista. Siksi JHL haluaa muun muassa nostaa luottamushenkilöiden korvauksia ja varmistaa heille oikeuden saada johtoportaalta sellaisiakin tietoja, jotka eivät vielä ole julkisia.
– Haluamme vakiinnuttaa luottamusmiesten aseman kaikilla työpaikoilla, jotta työntekijät eivät jää neuvotteluissa yksin, Karrasch sanoo.
Lue lisää: 7 syytä, miksi juuri sinun kannattaa ryhtyä luottamushenkilöksi
Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin
JHL hakee työntekijöille myös parempia mahdollisuuksia vaikuttaa työaikoihinsa. Moni JHL:n jäsen tekee vuorotyötä kiintein työajoin, jolloin etätyön tai liukuvan työajan joustoista ei ole tietoakaan. Omaan työrytmiin pitäisi voida vaikuttaa muun muassa työvuorosuunnittelussa.
Esimerkiksi monilla hyvinvointialueilla työvuorot saattavat yhtäkkiä heittää häränpyllyä. Yllättävät muutokset pitää liiton mielestä korvata nykyistä paremmin.
Ilmastonmuutos edunvalvonnan keskiöön
Uutta neuvottelutavoitteissa on vahva ilmastoulottuvuus. JHL haluaa, että työnantajalla on esimerkiksi velvollisuus huomioida ilmaston lämpenemisen terveysvaikutukset työvuorosuunnittelussa.
Työantajan tulisi liiton mukaan järjestää riittävät tauot ja suojavaatetus äärisäiden iskiessä. Lisäksi JHL haluaa työntekijät osaksi työpaikan ilmastotoimien käsittelyä ja torjuntaa.
Yllättävät työvuoromuutokset pitää liiton mielestä korvata nykyistä paremmin.
Liitto esittää työpaikoille ympäristövaltuutettuja. Valtuutetun valitsisi henkilöstö. Hän toimisi linkkinä johdon ja henkilöstön sekä eri osastojen välillä. Hänen tehtävänsä olisi varmistaa, että työnantaja integroi ilmastotavoitteet kaikkeen tekemiseen.
– Ympäristöedunvalvonnalla voidaan turvata työpaikkoja. On myös yritysten etu, jos henkilöstö on tässä mukana, neuvottelujohtaja Marianne Leskinen summaa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset johtavat täydennyskoulutuksen tarpeeseen – varsinkin, jos koko työ lähtee alta. Esimerkiksi hiilivoimaloiden työntekijöiden on pystyttävä tulevaisuudessa työskentelemään muunlaisissa voimaloissa. JHL ehdottaa esimerkiksi kolmen päivän täydennyskoulutusvelvoitetta työnantajalle tai muutosturvaa työnsä menettäville.
Lue lisää: Ilmastokriisi tuntuu sinunkin työssäsi: ”Jos emme toimi nopeasti, häviäjiä olemme me kaikki”
Mikä toteutuu, mikä ei?
Neuvottelukierroksesta on povattu vaikeaa valtakunnanmediaa myöten. Neuvottelujohtajat kertovat, että ratkaisujen löytäminen on vuosien saatossa vaikeutunut ja neuvottelukierrokset kestävät aiempaa pitempään.
He eivät kuitenkaan lähde spekuloimaan tulevan kierroksen kulkua.
– Kaikki pöydässä istuvat tahot joutuvat tekemään kompromisseja. Jos jonkin tavoitteen saa läpi, jostain täytyy väistämättä luopua, neuvottelujohtaja Kristian Karrasch sanoo.
Kaikki pöydässä istuvat tahot joutuvat tekemään kompromisseja.
Työnantajan näkökulmasta kustannuksia koituu myös tavoitteista, jotka eivät suoraan liity palkankorotuksiin.
JHL hakee esimerkiksi omaishoitovapaan palkattomuuden muuttamista palkalliseksi viiden päivän ajalle. Työnantaja laskee muutoksen hinnan pahimman skenaarion mukaan: Jos alalla olisi 10 työntekijää ja jokainen käyttäisi vuodessa yhden omaishoitopäivän, summa kasvaisi pilviin.
– Tämä on tyyppiesimerkki tavoitteesta, josta neuvotellaan jo toista kertaa. Tavoitteiden siirtymisessä ei ole mitään ihmeellistä. Neuvottelujen aikajänne on pitkä, Karrasch sanoo.