23.2.2022

Kun nukkumatti hylkää, pitääkö olla huolissaan? Asiantuntija kutsuu työpaikat ja yhteiskunnan unitalkoisiin

Työikäisten suomalaisten univaikeudet ovat lisääntyneet koko 2000-luvun. Pitkään jatkuva unettomuus heikentää mielenterveyttä ja toimintakykyä, mutta onko kyseessä vain yksilön ongelma? Unettomuus on osasyynä jo joka toisessa sairauspoissaolossa. Joensuun ja Lieksan kaupungit ovat alkaneet ratkoa työntekijöidensä uniongelmia. Lue myös jutun lopusta 5 vinkkiä parempaan uneen.

Pyörit ja kierit sängyssä niin, että peitto ja pussilakana pakkautuvat muhkuraiseksi mytyksi. Yöpöydällä digitaalinäytön numerot tuijottavat vaativina, miksi sinä et nuku?

Tuttu tilanne monelle, ja satunnainen unettomuus onkin aivan normaalia. Milloin siitä sitten pitäisi huolestua?

– Jos et tiedä, mahdatko kärsiä unettomuudesta, et todennäköisesti kärsi siitä, lohduttaa lääketieteellisen sosiologian professori Tea Lallukka Helsingin yliopistosta. Lallukka on tutkinut vuosia työikäisten uniongelmia.

– Unettomuudesta kärsivän ei tarvitse miettiä, onkohan tämä unettomuutta. Sen kyllä huomaa, niin selkeästi se vaikuttaa kaikkeen fyysiseen ja psyykkiseen suorituskykyyn.

Jos väsymys haittaa normaaleja päivätoimia, eikä tilanne näytä nopeasti paranevan, on aika hakea apua.

Täysinäinen ja väljä kalenteri vierekkäin.
Liian täysi päivä uuvuttaa ja stressaa ja voi vaikuttaa yöuniin. Päiväänsä on hyvä keventää loppuiltaa kohti, ja kalenterissa pitää olla aikaa myös palautumiseen.

Unettomuus lisääntyy

Jo pitkään on tiedetty, että suomalaiset työikäiset eivät nuku tarpeeksi hyvin. Satunnainen unettomuus vaivaa joka kolmatta suomalaista työikäistä, ja tällainen satunnainen unettomuusoireilu on ollut kasvussa koko 2000-luvun ajan.

Vielä keskeneräisten tutkimusten valossa näyttää siltä, että pandemia on kiihdyttänyt tätä kehitystä entisestään.

– Positiivista on, että krooninen unettomuus, josta kärsii puolisen miljoonaa suomalaista, ei ole yleistynyt samassa tahdissa.

– Unettomuudessa laatu ja oma kokemus merkitsevät enemmän kuin unen kesto.

Professori Tea Lallukka

Uniongelmat alkavat lisääntyä neljänkymmenen ikävuoden jälkeen, mutta lapset ja nuoret kärsivät unettomuudesta koko ajan yhä enemmän. Unettomuus on yksi yleisimpiä syitä työterveydenhuollossa asiointiin. Joka toisella lääkäriin hakeutuvalla työntekijällä on ongelmia unen kanssa.

Miksi emme nuku?

Syyt unettomuudelle voivat olla joko elimellisiä tai toiminnallisia. Toiminnallisia ovat esimerkiksi tunne-elämän kriisit tai stressi, elimellisiä syitä taas kivut tai erilaiset sairaudet. Jos unettomuuden on aiheuttanut stressi tai jokin kriisi elämässä, paranevat uniongelmatkin usein, kun huolista päästään. Mutta aina näin ei ole.

– Jos uniongelmat ovat jatkuneet pitkään ja päässeet kroonistumaan, eivät uniongelmat poistu, vaikka elämäntilanne helpottaisi.

Pitkään jatkuva unettomuus voi aiheuttaa mielenterveysongelmia.

– Jos ihmisellä on mielenterveysongelmia, hänellä on todennäköisesti myös uniongelmia, mutta kaikilla uniongelmaisilla ei ole mielenterveysongelmia, Lallukka selventää.

Masennus ja väsymys passivoivat, mikä voi aiheuttaa painon kohoamista. Lihominen taas liittyy kymmeniin eri sairauksiin. Tämän lumipalloefektin välttämiseksi apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä univaikeuksien ilmaantumisen jälkeen.

Ihminen jatasapainoista päivärytmiä kuvaavia asioita,  kuten kännykkä, sienestys, pyöräily
Kun työn kuormitus on kohdallaan ja unta riittävästi, voimia jää myös vapaa-ajan harrasteille.

Vapaaehtoisesti ilman unta

Entä jos nukumme vapaaehtoisesti liian vähän. Kun emme vain malta mennä nukkumaan kesken hyvän kirjan tai hyvän tv-sarjan.

– Jos ihminen rajoittaa itse untaan, mutta arki rullaa, eikä hänellä ole unettomuusoireita, eivät sairauspoissaolotkaan lisäänny, Lallukka rauhoittelee.

Unentarve on myös yksilöllinen. Keskimäärin ihminen tarvitsee 7–8 tuntia unta yössä, mutta pieni joukko meistä pärjää hyvin alle viidellä tunnilla unta. Samoin pieni joukko tarvitsee enemmän unta.

– Unettomuudessa laatu ja oma kokemus merkitsevät enemmän kuin unen kesto, Lallukka kuvailee.

Lue lisää: Keski-Suomen pelastuslaitoksen palomiehet sammuttavat tulipaloja jopa 40 tuntia valvoneina: ”Väsyneenä on haastavaa pitää pää skarppina”

Työpaikat unta tukemaan

Uniongelmien hoito jää usein yksilön harteille, vaikka näin ei tarvitsisi olla. Työpaikat ja yhteiskunta voisivat Lallukan mielestä osallistua vahvemmin uniongelmien selättämiseen. Se olisi kansantaloudellisesti järkevää, koska unettomuus maksaa yhteiskunnalle joka vuosi satoja miljoonia.

– Usein uniongelmista kärsivät ne tunnollisimmat ja vastuullisimmat, jotka reagoivat herkästi unettomuudella, Lallukka tietää. 

– Vallalla on asenne, että aamuihminen olisi jotenkin parempi ihminen.

Tea Lallukka

Lieksassa ja Joensuussa onkin tartuttu Lallukan neuvoon ja lähdetty konkreettisesti ratkomaan kuntatyöntekijöiden uniongelmia. Kaupungit osallistuivat vuosina 2019–2021 Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen vetämään Sleep well – work well -hankkeeseen.

Hankkeen tarkoituksena oli antaa esimiehille keinoja tunnistaa ja ottaa puheeksi uniongelmia ja tarjota halukkaille työntekijöille valmennuksia ja työkaluja unettomuuden hoitoon. Hanke oli menestys, vaikka etukäteen se myös mietitytti.

– Unettomuuden vaikutusta työhyvinvointiin oli pohdittu esimiesten ja varmasti myös työntekijöiden puolella, mutta aihe oli koettu ehkä vähän hämmentäväksi, koska se on niin henkilökohtainen, Lieksan kaupungin hyvinvointijohtaja Arto Sihvonen kuvailee.

Vastaanotto yllätti

Sihvonen kertoo, että johtoa jännitti se, miten työntekijät reagoisivat, kun työnantaja haluaa avata keskustelun niin intiimistä aiheesta kuin uni.

– Mutta vastaanotto olikin positiivinen ja jopa innostunut.

Hanke lähti liikkeelle uniterveyskyselyllä, jossa työntekijät saivat kertoa laajasti uniterveyteensä liittyvistä asioista. Vastausten perusteella seulotulle kohderyhmälle tarjottiin mahdollisuutta osallistua vapaaehtoisesti ryhmävalmennukseen. Lieksan kaupungin 400 työntekijästä valmennuksiin osallistui 20. Esimiehille oli oma koulutus uniterveydestä, ja heitä opetettiin tunnistamaan unettomuuden vaivaamia työntekijöitä ja ottamaan aihe puheeksi. Siihen osallistui 30 esimiestä.

Työntekijöiden valmennuksessa keskityttiin vuorokausirytmin viilaamiseen, työnkuvan ja unen yhteyden pohtimiseen ja työnkuvan säätämiseen. Nukkumisympäristö sai huomiota, ja valmennettavat kokeilivat painopeittoa ja Oura-sormusta.

Mielenterveys koheni

Sihvonen kertoo, että useat valmennuksiin osallistuneet työntekijät ovat oma-aloitteisesti kertoneet saaneensa apua valmennuksesta. Lisäksi hankkeen jälkeen ovat työterveyshuoltoon mielenterveysongelmien luokittelun alle kirjatut sairauspoissaolot vähentyneet.

Lallukan mukaan tutkimuksin on voitu osoittaa, että myös työoloja ja organisaation oikeudenmukaisuutta parantamalla on voitu vähentää uniongelmia.

– Jos unettomuuden taustalla on vaikkapa työpaikkakiusaamista, on turha antaa neuvoja, että laita päivät parempaan järjestykseen, niin nukutkin paremmin, hän sanoo.

Yhteiskuntamme myös toimii hyvin pitkälti aamuihmisten ehdoilla, vaikka osa ihmisistä on luonnolliselta vuorokausirytmiltään iltaihmisiä.

– Vallalla on asenne, että aamuihminen olisi jotenkin parempi ihminen. Työ on kuitenkin yhtä arvokasta riippumatta siitä, mihin kellonaikaan sen teet.

Vuorotyötä tekevien unta voidaan tukea ottamalla uniterveys huomioon vuorotöiden kierron suunnittelussa.

Lue lisää: Joustava työvuorosuunnittelu vähentää sairastelua