Suomalaiset arvostavat kirjastoja ja niiden työntekijöitä. Se näkyy laajana luottamuksena: kirjastoihin mennään pyytämään apua niin testamentin teossa kuin digiongelmissa. Nyt kirjastotyöntekijät kertovat, millaisissa asioissa he pystyvät auttamaan asiakkaita – ja millaisissa eivät.
Kunta-alan tuore kysely sen kertoo: kirjastot ovat suomalaisten mielestä kunnan paras palvelu. Asiakkaat pyytävätkin kirjastoista apua monenlaisiin pulmiin ja kysymyksiin.
– Meidän tehtävänämme on auttaa ja ilahduttaa ihmisiä. Se on antoisaa työtä, tiivistää Helsingin Vuosaaren kirjaston lasten ja nuorten osaston erikoiskirjastonhoitaja Emilia Kämäräinen.
Kirjastoista toden totta saa monipuolisempia palveluita kuin ennen. Niistä voi lainata esimerkiksi sauvakävelysauvoja ja porakoneita. Monissa kirjastoissa voi myös 3D-tulostaa, käyttää ompelukonetta tai huoltaa polkupyörää. Niin ikään digiapua on tarjolla.
On kuitenkin tapauksia, joissa kirjastolaiset eivät yksinkertaisesti voi auttaa.
Usein asiakkaat pyytävät kirjastosta apua lomakkeiden täyttämiseen ja koulutehtävien tekemiseen.
– Juuri yhtä kollegaa pyydettiin apuun, kun asiakkaan piti suorittaa koneella koemuotoinen juttu ja hän olisi halunnut apua. Emme me voi sellaisissa auttaa, kertoo Kämäräinen.
Lue lisää: Kirjastotädit Sari ja Susanna kiroilevat juuri silloin kun pitää
Myös puhelinoperaattorit ja pankit lähettävät ihmisiä kirjastoon.
– Pankkiasiointi on ikuisuuskysymys. Me emme voi verkkopankkiin asiakkaan puolesta mennä, emmekä puuttua rahaliikennejuttuihin muutenkaan, sanoo Sirpa Saareke.
Saareke työskentelee mediaohjaajana Renkomäen kirjastossa Lahdessa. Hänen 35 vuoden työuransa varrelle on mahtunut monenlaisia avuntarpeita.
Kerran lapsiasiakas pyysi Saarekkeelta apua suksien paketointiin. Joskus on pyydetty myös käännösapua ja röntgenkuvien tulkintaa. Eräs asiakas kysyi, voisiko Saareke kirjoittaa hänen testamenttinsa.
Digiavun tarve kasvaa
Emilia Kämäräinen kertoo, että kirjastojen digiavulle tuntuu olevan kasvava tarve. Digiapu on Vuosaaren kirjastossa yksi asiakaspalvelua eniten työllistävistä tehtävistä. Asiakkaat tarvitsevat apua perusasioissa, kuten koneelle kirjautumisessa ja internetiin pääsemisessä. Ohjausta kaivataan myös liitetiedostojen lähettämisessä ja tulostamisessa.
Digitalisoituneessa maailmassa ihmisten odotetaan hoitavan niin suuret kuin pienetkin askareensa internetin ja sovellusten kautta. Apua laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön on tarjolla vähän.
– Kirjasto on ainoa paikka, jossa on tällaista digineuvontaa, kertoo Pasilan kirjaston erikoiskirjastovirkailija Matti Järvinen.
Useissa kirjastoissa on tarjolla digitalkkareiden palveluita. Digitalkkareina toimivat esimerkiksi Pasilan kirjastossa harjoittelua suorittavat opiskelijat.
Sirpa Saareke on antanut digiopastusta vuodesta 2014. Joskus apua on tarvittu odottamattomissa asioissa.
– Korjasimme kerran rollaattoria. Sehän ei sinänsä ole digitaalinen laite, mutta se oli asiakkaalla rikki, joten etsimme ruuvimeisselin, Saareke kertoo.
”Löytyisikö ohut elämäkerta rikkaasta ihmisestä?”
Vaikka kirjastojen palvelut ovat laajentuneet kirjallisuuden ulkopuolelle, yleisimmin asiakkaiden kysymykset koskevat yhä kirjoja. Useimmiten näihin kysymyksiin on helppo löytää vastaus – mutta ei aina.
Matti Järvisen mukaan vaikeimpia selvitettäviä ovat kirjoista nostetut sitaatit. Asiakkaalla saattaa olla tieto siitä, kenen tuotannosta sitaatti on peräisin. Joskus selvitystyö voi olla silti miltei mahdoton.
– Jos on esimerkiksi sitaatti Claes Anderssonilta, jolla on aivan valtava tuotanto, on se aika työlästä selvittää, Järvinen sanoo.
Lukuvinkkejä ja tietyntyyppistä kirjallisuutta kysytään paljon. Järvinen kohtasi hiljattain tarkan toiveen. Asiakas etsi Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta lapselle elämäkertoja rikkaista ihmisistä.
Kriteeri oli, etteivät ne saisi olla kovin paksuja eivätkä kertoa urheilijoista.
Lopulta hän päätyi tarjoamaan Elon Muskin elämäkerran selkokielistä versiota.
– Rikkaista ihmisistähän on paljon varmasti hyviä elämäkertoja, mutta eivät ne kauhean ohuita ole.