Joutilaisuus oli vuosisatoja yläluokan etuoikeus. Rahvas oli sidottu maatöihin tai käsityöammatteihin. Lomailun käsitettä ei reilu sata vuotta sitten edes tunnettu.
– Vuosiloma perustuu ajatukseen, että palkankorotuksen sijaan työntekijä palkitaan pidentyneellä vapaa-ajalla. Näin hän saa osansa työn tehokkuuden kasvusta, Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholm sanoo.
Bergholm on tutkinut ammattiyhdistysliikkeen historiaa. Hän kuvaa lomien pidentämistä yhdeksi ay-liikkeen isoista linjoista etenkin Pohjoismaissa.
Mikä ihmeen vuosiloma?
- Vuosiloma on työntekijän laillinen oikeus palkalliseen lepoon
- Työntekijä ansaitsee tavallisesti 2 tai 2,5 arkipäivää lomaa jokaiselta lomanmääräytymiskuukaudelta
- Lomanmääräytymiskuukausi on kuukausi, jolta työntekijä ansaitsee vuosilomaa, kun hän on ollut työssä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia
- Suurin osa vuosilomasta pidetään lomakaudella 2.5.–30.9.
Muualla on toisin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa palkat ovat nousseet jyrkemmin kuin meillä, mutta lomat ovat lyhimmillään vain viikon-parin mittaisia.
1800-luku: Kissaviikot
Vuoden 1865 palkollissääntö mainitsi ensi kerran työntekijöille annettavan vuotuisen loman. Siihen asti Suomessa oli voimassa Ruotsin vallan aikainen palveluspakko.
Se tarkoitti, että jokaisen veroja maksamattoman oli oltava jonkun veroa maksavan palveluksessa. Valtiojohto ajatteli lisäävänsä näin maatalouden tuottavuutta ja pitävänsä irtolaisuuden kurissa.
Vuosiloma perustuu ajatukseen, että palkankorotuksen sijaan työntekijä palkitaan pidentyneellä vapaa-ajalla.
Viikon mittainen pestuuvapaa alkoi pyhäinpäivän aikaan eli loka-marraskuun vaihteessa. Loman tarkoituksena ei ollut varsinaisesti lepo, vaan sen aikana isäntä ja palkollinen sopivat töistä ja palkoista tulevaksi vuodeksi.
Aikalaiset kutsuivat vapaata kissaviikoiksi. Palkolliset törsäsivät edellisen vuoden palkat tai uudesta pestistä saadut ennakot sen aikana.
1910–20-luvut: Teollistuminen luo pohjaa lainsäädännölle
Kun maailma teollistui ja kaupungistui, syntyi ajatus lomasta vastapainona työlle.
Suomessa valtiovalta sääti työntekijöiden lomista ensimmäisen kerran vuoden 1922 työsopimuslaissa. Kauppojen työntekijät olivat saaneet lomansa lakiin pari vuotta aikaisemmin.
Lain mukaan työntekijä sai seitsemän päivän palkallisen loman. Loman sai vaihtaa rahaksi. Moni käyttikin lyhyen loman jonkin muun työn tekemiseen tai kodin kunnostamiseen.
Lomaoikeus ei koskenut kausi- tai urakkatöitä tekeviä. Heitä oli kaikista työläisistä lähes 15 prosenttia.
1939: Kesälomasta tulee lakisääteinen
Kaikkia työntekijöitä koskevasta ja palkallisesta vuosilomasta alettiin puhua Suomessa 1930-luvulla.
Työläiset järjestäytyivät ammattiliittoihin ympäri maailman. Lomailun historiaa tutkinut Anu-Hanna Anttila kirjoittaa teoksessaan Loma tehtaan varjossa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005), että tämä loi lisäpaineita loma-asioiden järjestämiseen myös Suomessa.
Sosialidemokraatit nousivat hallitukseen. He valmistelivat ja ajoivat Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n kanssa läpi monta työelämäuudistusta.
Vuosilomalaki tuli voimaan vuonna 1939. Toisen maailmansodan alla suuri joukko työntekijöitä nautti ensi kertaa 12 päivän kesälomasta.
Lisääntynyttä vapaa-aikaa täyttämään työnantajat ja ammattiliitot alkoivat tarjota mökkejä, leirejä ja yhteisiä matkoja. Tältä ajalta on periytynyt liittojen tapa tarjota jäsenilleen edullisia lomapaikkoja.
Toisen maailmansodan alla suuri joukko työntekijöitä nautti ensi kertaa 12 päivän kesälomasta.
Työväen Matkailuliitto perustettiin vuonna 1937 edistämään työntekijöiden matkailua ja retkeilyä. Niiden katsottiin kohottavan työläisten sivistystasoa.
Vuonna 1941 perustettu Lomaliitto järjesti jäsenilleen edullisia lomanviettopaikkoja, kuten mökkejä.
1946: Lisää pituutta lomiin
Toisen maailmansodan ja jälleenrakennuksen aikana lomat olivat katkonaisia ja lyhyitä, niin sanottuja osalomia. Työntekijä osallistui kansan yhteisen edun ajamiseen käyttämällä osan lomastaan esimerkiksi maatalous- tai metsätöihin.
Vuoden 1946 vuosilomalaki pidensi monen työntekijän loman 12–14 päivään.
Laki asetti työntekijät edelleen eriarvoiseen asemaan. Peruste oli heidän työnsä sisältö. Esimerkiksi teollisuudessa työskennelleet saivat lomaa yhden päivän kuukautta kohden. Tehtaan toimiston työntekijöille kertyi yhdestä kahteen lomapäivää.
Kun elintaso alkoi 1950-luvulla nousta, yhä useammalla oli mahdollisuus lomailuun. Luontomatkailu oli suomalaisille tärkeää. Ulkomaanmatkat olivat harvojen herkkua. Vuonna 1949 ulkomaille matkusti 100 000 suomalaista.
Lomailun kantavana voimana oli edelleen ajatus hyödyllisestä ja valistushenkisestä ajasta.
Lomaliiton kohteissa ohjelmistossa oli esitelmiä ja yhteistä kisailua. Eräs kävijä kuvasi elämää lomakylässä Lomaliiton juhlajulkaisussa 1950-luvulta:
”Lomakylän asujaimisto on suuri perhe, joka hyväksyy piiriinsä kaikki samalla tavalla… Ilo irti. — Ihminen muuttuu, virkistyy… eniten leikkijät itse.”
1960: Suomalaisista tulee mökkikansaa
”Meillä oli niin hyvä porukka Peräkylässä. Aina yhteinen kalasoppa keitettiin ja savustettiin ahvenia ja makkaranuotio oli Uikun rannassa.”
Karhulan tehtaan luottamusmies Vieno Wahlberg muisteli 1960-luvun kesälomaa mökkipäiväkirjassaan.
”Aina yhteinen kalasoppa keitettiin ja savustettiin ahvenia ja makkaranuotio oli Uikun rannassa.”
Vuosilomalaki muuttui taas vuonna 1960, ja suomalaisten lomatavat alkoivat muuttua aiempaa vapaammiksi.
Omatoimisen matkailun ja mökkeilyn suosio kasvoi samaa tahtia autoistumisen ja elintason kanssa. Moni lomaperinne oli edelleen yhteisöllinen, esimerkiksi mökkikylissä oli yhteisiä lauluiltoja ja juhannusjuhlia.
Ensimmäiset tilauslennot alkoivat lennättivät suomalaisia Välimeren lomakohteisiin.
Uusi laki ei erotellut työntekijöitä enää työn sisällön perusteella. Vakituisessa työssä olevien teollisuustyöläisten lomat pitenivät jopa kuukauteen.
Sata vuotta lomalakeja
- 1922: Työsopimuslaki. 4–7 päivän mittainen palkallinen loma ½–1 vuoden työsuhteen jälkeen. Mahdollisuus vaihtaa rahaksi, pitää osissa tai käyttää ammattityön tekoon.
- 1939: Ensimmäinen vuosilomalaki. Palkallinen vuosiloma 9–12 päivän mittainen 1–5 vuoden työsuhteen jälkeen. Ei oikeutta vaihtaa rahaksi, pitää osissa tai käyttää ammattityöntekoon.
- 1946: Työaikalaki. Vuosiloman pituus alettiin laskea lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän mukaan. Loma piteni 12–14 päivään.
- 1960: Vuosilomalaki. Loma piteni 18–30 päivään. Prosenttiperusteinen lomakorvaus.
- 1973: Viimeisin vuosilomalaki. Lomaa joko 2 tai 2,5 päivää loman määräytymiskuukaudelta. Kaksi ansaintaperustetta.
- 1986 (lisäys): Työskenneltävä kuukaudessa vähintään 14 täyttä päivää tai vähintään 35 tuntia.
- 1990 (lisäys): Osa lomasta voidaan pitää kesäsesongin ulkopuolella.
1973: Viimeinen lomalaki
Vuoden 1973 vuosilomalaki takasi kaikille kokopäiväisesti työskenteleville neljän viikon kesäloman.
Kesälomailu oli vakiintunut osa työntekijöiden vuodenkiertoa. Vaikka lomaa vietettiin edelleen paljon ystävien ja perheen parissa, lomanviettotavat monipuolistuivat.
Suomalaiset hankkivat yhä enemmän omia mökkejä ja veneitä.
1970-luvun jälkeen uutta vuosilomalakia ei ole sorvattu. Siihen on sittemmin lisätty esimerkiksi oikeus viettää osa lomasta muulloin kuin kesällä.
2026: Kesälomista on tullut pyhä lehmä
Edes 1990-luvun lamavuosina eivät työmarkkinajärjestöt tai valtiojohto tohtineet esittää vuosilomaoikeuden rajaamista. Julkista keskustelua on käyty pääasiassa koulujen loma-aikojen muuttamisesta. Viimeisin avaus on opetusministeriön toukokuinen esitys siirtää koululaisten kesäloman alkua kahdella viikolla.
Vuosituhannen vaihteessa suomalainen lomailu on muuttunut yhä yksilöllisemmäksi ja monipuolisemmaksi. Kesälomaan voi kuulua pyöräretki Toscanaan, festivaalit Seinäjoella tai joogaretriitti Karkkilassa.
Yksi asia on kuitenkin pysynyt. Suomalaiset ovat edelleen mökkihullu kansa. Vuonna 2020 yli 40 prosenttia suomalaisista omisti tai vuokrasi mökin.
Lähteet ja katkelmat: Anu-Hanna Anttila: Loma tehtaan varjossa: teollisuustyöväestön loma- ja vapaa-ajan moraalisäätely Suomessa 1930–1960-luvuilla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005)
Tapio Bergholm: Suomen mallin synty. Yhteiskuntapolitiikka 72:5 2007
Testaa kesälomatietosi 5 kysymyksen visassa!
Ladataan…
