Henkilökohtaiset avustajat ovat kokoontuneet kolmeksi päiväksi Espooseen. Tapaamisessa on ilmennyt, että työ on usein yksinäistä eikä avustajilla ole tarvittavia mahdollisuuksia verkostoihin ja vertaistukeen.
Avunsaaja lähetti henkilökohtaisen avustajansa auttamaan naapuriaan. MS-potilaan neljä aikuista lasta toivat pyykkinsä avustajan pestäväksi. Avustaja joutui käymään kuukausien taistelun, jotta avustettavalle saatiin tarvittavat laitteet.
Muun muassa näistä tilanteista henkilökohtaiset avustajat ja ammattiliittojen toimitsijat kertoivat tiistaina Espoossa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. Heitä on kokoontunut noin 40 Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta kolmeksi päiväksi Kuntatyöntekijäin pohjoismaiseen yhteistyökonferenssiin.
– Pitäisi saada tietoa siitä, mikä kuuluu työhön ja mikä on oikein ja väärin.
Monen suusta kuulee saman viestin: työ on yksinäistä ja vertaiskeskusteluja on vaikea käydä. Ruotsalainen Felix Finnveden toteaa, ettei kokouksia ja tapaamisia järjestetä henkilökohtaisille avustajille tarpeeksi.
Osaa avustajista on jopa kielletty tervehtimästä toisiaan asiakkaan asunnon ulkopuolella.
Lue täältä Motiivin juttu henkilökohtaisten avustajien palkoista Suomessa.
Moni kaipaa rajanvetoa
Rajanvetoa työhön kaipaa moni. Tanskassa henkilökohtaisen avun saajan toimintakyky arvioidaan, ennen kuin avusta tehdään päätös ja määritellään, mihin apuun hänellä on oikeus, kertoo tanskalainen Jane Troldahl Meyer.
Ongelma on, että henkilökohtainen avustaja saa harvoin tietoa tehdystä tarkastuksesta.
– Sitten asiakas pyytää, että pesen ikkunat. Totta kai itsekin tekisin niin.
Espooseen on saapunut noin 40 henkilökohtaista avustajaa ja ammattiliittojen toimitsijaa Pohjoismaista. Vasemmalta oikealle: Tuula Hänninen, Tiitta Suomalainen, Morten Andersen, Anne Nielsen Aasmoe, Jane Troldahl Meyer, Joao Carlos Zukauskas Solemdal ja Felix Finnveden.
Norjalainen Joao Carlos Zukauskas Solemdal kaipaisi työnsä tueksi aina muutaman päivän perehdytyskurssia.
– Saamme kyllä listan asioista, jotka meidän pitää tehdä. Okei, ruoho on leikattava – mutta yllättäen meidän pitääkin myös siivota avustettavan vanhempien asunto, hän toteaa.
– Pitäisi saada tietoa siitä, mikä kuuluu työhön ja mikä on oikein ja väärin.
– Emme voi tehdä kaikkea sitä, mitä asiakas on aikaisemmin pystynyt tekemään itse. Mitä jos asiakkaaksi sattuu entinen painonnostaja?
Lue täältä Motiivin juttu henkilökohtaisten avustajien avustustaito- ja hyvinvointikoulutuksesta.
Avustaja ei voi olla avustettavan kädet ja jalat
Henkilökohtaisten avustajien sanotaan usein olevan avustettavien kädet ja jalat. Ihan niin se ei kuitenkaan mene, väittää Jane Troldahl Meyer.
– Emme voi tehdä kaikkea sitä, mitä asiakas on aikaisemmin pystynyt tekemään itse. Mitä jos asiakkaaksi sattuu entinen painonnostaja?
Fyysisiin ongelmiin on törmännyt myös Felix Finnveden. Hän avustaa osuuskunnan kautta alaikäistä henkilöä. Työsuhteen alkaessa tämä oli vielä pieni lapsi, mutta myöhemmin ongelmaksi muodostui avustettavan nostaminen.
Avustajilla kipeytyivät olkapäät.
– Työ ei saisi sairastuttaa tekijäänsä, Finnveden sanoo.
Avustajien piti taistella, että kunnalta saatiin perheen asuntoon nostolaitteet. Kun päätös laitteista viimein tuli, asentamisen kerrottiin viivästyvän kuukausia.
Syynä oli, että perheelle eivät kelvanneet metallinväriset nostolaitteet. Perhe halusi valkoiset, jotta ne sopisivat sisustukseen.
– He kokivat kotinsa muuttuvan kuin sairaalaksi.
Lopulta kotiin tuotiin väliaikainen nostolaite, joka on käytössä, kunnes sisustukseen sopiva saadaan käyttöön.
Finnveden korostaa, että hän on saanut viettää perheen kanssa lukuisia iloisia hetkiä. Avustaja on ollut mukana muun muassa hiihtoretkillä ja muissa huvituksissa.
– Tämä on maailman paras työ. Samoista syistä tämä on myös maailman huonoin työ.
– Tämä on maailman paras työ. Samoista syistä tämä vain on joskus myös maailman huonoin työ, hän kiteyttää.
Lue täältä Motiivin juttu siitä, mistä henkilökohtaiset avustajat juttelevat virtuaalisessa kahvihuoneessaan.
Vastuu lankeaa omaisille
Finnvedenin työnantajana toimii osuuskunta, mutta käytännössä vastuu asioiden hoitamisesta lankeaa avustettavan omaisille. Yleensä avustettava perhe onkin hankkinut apuvälineet.
Pitkien avustussuhteiden aikana avustajista tulee yleensä osa avustettavan yksityiselämää. Siihen kuuluvat muun muassa perheiden ja ystävien tapaamiset.
– Erään avustettavan äiti halusi Facebook-kaverikseni. Siinä oli omat haasteensa, kertoo norjalainen Morten Andersen.
Lue täältä Motiivin juttu henkilökohtaisen avustajan töihinpaluusta pitkän työkyvyttömyyden jälkeen.
– Erään avustettavan äiti halusi Facebook-kaverikseni. Siinä oli omat haasteensa.
Kamppailu tunneista
Suomalaiset henkilökohtaiset avustajat kokevat erityisen ongelmalliseksi työnantajamallin, jossa avustettava toimii suoraan työnantajana.
Avustettavat eivät aina ymmärrä olevansa työnantajia. Monella heistä ei myöskään ole tarjota suurta määrää työtunteja, jolloin avustajalle ei kerry lomia, vaikka hänellä olisi useampia työnantajia, kertoo Tuula Hänninen.
Tuntien kanssa on kamppaillut norjalainen Anne Nielsen Aasmoe. Hänellä oli pitkään työsopimus, johon oli kirjattu kymmenen tuntia kuussa.
Todellisuudessa Nielsen Aasmoe teki huomattavasti enemmän tunteja. Lopulta hän sai sopimuksen, jossa hänelle taattiin 65 prosenttia täysistä työtunneista yhdelle ja samalle avustettavalle.
– Sitten kävi niin, että avustettava käyttäytyi minua kohtaan huonosti enkä halunnut enää avustaa häntä. Menetin ne prosentit, joiden eteen olin tehnyt paljon työtä.
Henkilökohtaisten avustajien pohjoismainen konferenssi jatkuu keskiviikkona ja torstaina.
Juttua muokattu 31. lokakuuta 2018 kello 9.03: Felix Finnvedenin kommentteja tarkennettu ja jutun lopusta poistettu kappale.
Juttua muokattu 31. lokakuuta 2018 kello 12.42: Otsikkoa muutettu.