Sairaanhoitajat ja lääkärit tekevät arvokasta työtä, mutta myös laitoshuoltajien rooli on tärkeä taistelussa koronavirusta vastaan, sanoo JHL:läinen laitoshuoltaja Nadezda Saarela. Hän työskentelee Haartmanin sairaalan päivystyksessä Helsingissä. Sairaaloissa koronaepidemia vaikuttaa myös esimerkiksi vahtimestareiden ja logistiikkatyöntekijöiden työhön.
Haartmanin sairaalan päivystyksessä on aina kiire. Koronaviruksen vuoksi kiire on lisääntynyt entisestään.
– Potilaita tulee ovista ja ikkunoista, laitoshuoltaja Nadezda Saarela sanoo.
Normaalisti päivystyksessä on kaksi eristyshuonetta, mutta koronatilanteen takia myös kaksi muuta huonetta on muutettu eristyshuoneiksi. Koronaepäilypotilaat ohjataan niihin. Jokaisen potilaan jälkeen huoneen kaikki pinnat on puhdistettava.
– Se vie yli tunnin. Joka paikka pitää pestä, ettei virus pääse leviämään.
Saarela, 62, on työskennellyt laitoshuoltajana sairaaloissa 12 vuotta. Hänen mukaansa Haartmanin päivystyksen työmäärä on kolminkertaistunut. Edellisyönä hän teki kymmentuntisen vuoron. Sen aikana hänen piti mennä eristyshuoneeseen kymmenen kertaa. Joka kerta on puettava suojavaatteet, ja käynnin jälkeen ne riisutaan ja hävitetään. Muovisten suojavaatteiden alla hiki valuu, mutta muita vaatteita ei ehdi vaihtamaan.
– Jos emme tekisi tätä työtä, sairaanhoitajat ja lääkärit olisivat isossa pulassa ja virus leviäisi entisestään.
– Meillä on hirveästi töitä, mutta apuvoimia ei ole. Puhelin soi kaiken aikaa ja juoksen huoneesta toiseen kysymään, kuka soitti. Suojavaatteet päällä en voi koskea puhelimeen, Saarela kertoo uupuneen kuuloisena.
Yövuorossa päivystyksen laitoshuoltaja joutuu pärjäämään yksin. Eristyshuoneiden siivouksen lisäksi pitäisi hoitaa muutkin työt.
– En ehdi pitämään taukoja tai ruokataukoa. Viimeöisen vuoron aloitin yhdeksältä ja vasta puoli kuudelta pääsin istahtamaan kahville. Teen itselleni sitruunavettä ja juon sitä koko ajan, mutta syömiseen ei ole aikaa. Nopeasti juon ja taas juoksen.
”Korkea aika nostaa palkkoja”
Saarelan mukaan laitoshuoltajat ovat uupuneita ja tuntevat itsensä voimattomaksi.
– Hoitajat näkivät uupumukseni ja kysyivät, eikö teille vieläkään annettu toista henkilöä yövuoroon. Mitä minä voin siihen sanoa? Ei, ei annettu!
Vapaa-aika menee palautumiseen. Saarela makaa sohvalla ja antaa lihastensa levätä. Nyt hän haluaa puhua palkasta. Hän huomauttaa, että laitoshuoltajista on aina pula. Moni tulee päivystykseen töihin ja lähtee pian pois. Saarelan peruspalkka on 1 929,10 euroa kuussa. Hänestä on korkea aika nostaa laitoshuoltajien palkkoja. Ala ei houkuttele, koska palkka on pieni.
– Työ on kaikkein rankinta infektio-osastolla ja päivystyksessä.
– Siivoamme oksennukset, ulosteet ja veret. Vaarannamme henkemme joka päivä. Jos emme tekisi tätä työtä, sairaanhoitajat ja lääkärit olisivat isossa pulassa ja virus leviäisi entisestään.
Kerran Saarela vieraili Eduskuntatalossa ja kuuli, että siellä siivoojan palkka on 2 500 euroa.
– Se on kohtuullinen palkka. Mutta sairaalassa laitoshuoltajat tekevät kaikkensa potilaiden ja henkilökunnan eteen. Työ on kaikkein rankinta infektio-osastolla ja päivystyksessä.
Potilaskuljettajalla vain hanskat ja maski suojana
Myös Jorvin sairaalan vahtimestari Janne Norring, 22, joutuu tekemisiin koronapotilaiden kanssa. Vahtimestarin töihin kuuluu potilaiden kuljettaminen. Yhden vuoron aikana Norring saattaa kuljettaa viittä potilasta, joiden epäillään sairastavan koronaa. Norring ja hänen työkaverinsa vievät potilaat päivystyksestä muille osastoille.
– Meillä kiire ei ole lisääntynyt, koska esimerkiksi poliklinikoiden toimintaa on vähennetty. Kuljetusajat ovat sen sijaan pidentyneet.
– Meillekin voisi olla hyötyä essuista.
Kun Norring menee koronaepäilypotilaan luokse, hänen ainoat suojavarusteensa ovat hanskat ja hengityssuoja. Esimiehen ohjeistuksen mukaan nämä riittävät potilaskuljettajille. Perusteluna on se, että potilaskuljettaja on vain vähän aikaa potilaan huoneessa. Norring arvioi, että käynti eristyshuoneessa kestää pari minuuttia. Jos esimerkiksi happipulloa ei ole asennettu, hän poistuu sulkuhuoneeseen, kutsuu hoitajan ja vaihtaa maskin ja hanskat.
– Meillekin voisi olla hyötyä essuista, koska potilas yskii siellä huoneessa.
Sairaanhoitajan tehtäviin kuuluisi myös desinfioida sängyn kosketuspinnat, eli ne pinnat joihin potilaskuljettaja tarttuu viedessään potilasta muualle. Tämän Norring kuitenkin tekee itse, jos hoitaja ei ole ehtinyt.
Lue myös: Suomen suurin sairaalapesula tekee jokaisesta tulokkaasta taiturin – 6 vinkkiä: Näin sinäkin perehdytät paremmin
Logistiikkatyöntekijöiltä vuoronvaihto kielletty
Koronaepidemia on lisännyt töitä myös HUS Logistiikan keskusvarastossa Vantaalla.
– Viime viikolla päivittäiset tilausmäärät nousivat 30 prosenttia, kertoo luottamusmiehenäkin toimiva logistiikkatyöntekijä Esko Alhainen, 56.
Keskusvarastolla logistiikkatyöntekijät keräävät tuotteet eri osastoille meneviin tilauksiin. Tilauksia tulee niin Hangosta, Hyvinkäältä kuin Lapinjärveltäkin. Puolitoista miljoonaa ihmistä asuu alueella, joka on Vantaan keskusvaraston varassa.
Iltavuorolaiset katselevat autoistaan, kun aamuvuorolaiset poistuvat.
Terveydenhoitoalan toimijat ja osastot on arvotettu sen mukaan, kuinka tärkeää niiden on saada suojavarusteita. Kaikille riittää suojavarusteita, mutta ei välttämättä niin paljon kuin niitä haluttaisiin. Kerääjän pitää tietää, saako kyseiselle osastolle lähettää tuotteita tilausmäärien mukaisesti.
– Virkkalan hammashoitola (Lohjalla) ei saa 30:a pakkausta hengityssuojaimia, vaikka haluaisikin.
Keskusvarastolla työt on järjestetty siten, että eri tiimien jäsenet eivät tapaa toisiaan. Iltavuorolaiset katselevat autoistaan, kun aamuvuorolaiset poistuvat. Vuoronvaihto on kielletty.
– Jos joku sairastuu hengitystieinfektioon, koko tiimi poistetaan työpaikalta. Jos hän on sairastunut koronaan, tiimi pannaan karanteeniin, Alhainen kertoo.
Lue myös: Voiko työnantaja käskeä pysymään kotona tai perua lomani? – 9 + 1 kysymystä koronaviruksesta ja työntekijän oikeuksista
Käsidesipullot täytetään uudestaan
Keskusvaraston osto-osasto on ollut tiukoilla, kun tutut tuotteet ovat sopimustoimittajilta loppuneet. Ostajien on pitänyt arvioida, onko korvaava tuote riittävän samanlainen kuin se, joka on loppu. Käsidesipullo ei ehkä ole pumppupullo, vaan siinä saattaa olla keinukorkki. Luovimalla tavara on saatu jotenkuten riittämään.
– Käsidesi oli loppu ehkä vuorokauden.
Alhainen sanoo, että Huoltovarmuuskeskuksen varastojen vapauttaminen helpotti tilannetta huomattavasti.
– Hengityssuojaimia alkaa tulla, jos ei ehkä riittävästi, niin ainakaan ei ihan heti tarvitse murehtia.
– Käsidesin valmistajat voisivat pohtia kotimaista pullontoimittajaa.
Käsidesin toimituksissa yksi pullonkaula on se, että pullottajat ovat käyttäneet Kiinassa valmistettuja pulloja ja nyt Kiinasta ei tule juuri mitään tavaraa. Sen takia tyhjiä käsidesipulloja on ruvettu keräämään uudelleenkäyttöä varten.
– Normaalilla käyttömäärällä pulloja kertyisi todella hitaasti, joten pullojen keräämistä tuskin jatketaan epidemian jälkeen. Valmistajat ja pullottajat voisivat pohtia kotimaista pullontoimittajaa, vaikka pullot olisivatkin hieman kalliimpia.
Lue myös: Hoitologistikot tulivat sairaaloihin: Tiinalla ja Sarilla on homma hallussa
Pieni turvaväli kassalla
Ruokapalvelutyöntekijät pitävät omalta osaltaan pystyssä myös terveydenhuollon työkykyä. Sairaaloiden kanttiinit on suljettu ulkopuolisilta vierailijoilta. Ruokailemassa käy vain henkilökuntaan kuuluvia, ja heitäkin vähemmän kuin aiemmin, toteaa tarjoilija Päivi Färm, 60. Hän työskentelee Meilahden sairaalassa, Biomedicumissa ja Huslabissa. Samaa kertoo Länsi-Uudenmaan sairaalassa Raaseporissa työskentelevä kokki Benjamin Ekebom, 30.
– Tehohoidon ja leikkaussalien henkilökunta ei saa käydä meillä altistumisriskin vuoksi, Färm huomauttaa.
– Meillä on vähemmän potilaita. Ruokasalissa ja kanttiinissa käy vain henkilökuntaa, Ekebom sanoo.
Laitoshuoltajan toivomus: Peskää kätenne ja pysykää kotona!
Hygieniasyistä ruokaloissa on siirrytty seisovasta pöydästä valmiiden annosten tarjoamiseen. Se ei ole miellyttänyt kaikkia ruokailijoita.
– Jotkut ovat sanoneet, etteivät tämän vuoksi enää tule syömään. Mutta kun Helsingistä tulee määräyksiä, emme voi sille mitään, Ekebom tuumaa.
Häntä koronatilanne ei ole vielä huolettanut.
Färmiä huolestuttaa vain pieni turvaväli kassalla.
– Kaupoissa kassoille on laitettu pleksejä, mutta meillä se ei ehkä onnistuisi.
Hän kuitenkin tuntee olevansa turvassa, koska henkilökunta käy vain terveenä töissä ja mahdollinen altistumisaika on lyhyt.
Laitoshuoltaja Nadezda Saarelalla on vielä toivomus meille kaikille.
– Me kaikki yritämme tehdä parhaamme koronavirusta vastaan. Koronavirus on vakava asia koko ihmiskunnalle, ja sen takia toivon, että ihmiset noudattavat viranomaisten ohjeita tarkkaan. Noudattakaa käsihygieniaa ja pysykää kotona mahdollisimman pitkään.