Vähemmän ay-pönötystä, enemmän tekoja. Vähemmän puoluepolitikointia, enemmän ponnistelua työelämän kehittämiseksi. Vähemmän puolukkaretkiä eläkeläisjäsenille, enemmän nuorille ja työikäisille suunnattua toimintaa. Tätä mieltä ovat JHL:n edustajiston vastavalitut jäsenet.
Edustajisto on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n ylin päättävä elin. Siihen valitaan 120 ehdokasta viiden vuoden välein. Uudet JHL-vaalit on nyt käyty ja 1. maaliskuuta valittu edustajisto aloittaa työnsä kesäkuussa.
Liiton uuteen edustajistoon pyrki 869 ehdokasta. Valituista 120 edustajiston jäsenestä uusia on peräti 70, eli liki 60 prosenttia.
Ääntään vaaleissa käytti 30,9 prosenttia liiton jäsenistä. Äänestysvilkkaus nousi viiden vuoden takaisesta 3,3 prosenttiyksikköä.
Edustajiston naisvalta vahvistui, sillä valituksi tuli kuusi naista enemmän kuin viime vaaleissa, yhteensä 80. Se on 67 prosenttia edustajiston jäsenistä ja vastaa hyvin liiton sukupuolijakaumaa.
Motiivi tarttui hihasta neljää valinnastaan onnellista ehdokasta, yhtä kokonaan uutta ja kolmea kuluvalla kaudella harjoitellutta. Kuinka he aikovat uudistaa ammattiliittoa, ay-liikettä ja työmarkkinoita?
Huoltomies Helsingistä
Pakilakodin vastaava huoltomies Abdulkadir Mohamud, 41, ponnisti nykyisen edustajiston varajäsenestä varsinaiseksi jäseneksi.
– Valinta tuntuu hurjan hyvältä. Viime vuonna minut valittiin työpaikkani luottamusmieheksi. Ajattelin, että tieto liiton päätöksistä kulkee omaan yhdistykseen parhaiten, jos olen itse edustajistossa. Siksi suostuin ehdolle.
Lopuillaan oleva edustajistokausi on käynyt harjoittelusta, sillä hänet on kutsuttu varasijalta lähes jokaiseen edustajiston kokoukseen.
Tällä kaudella Mohamudin yhdistys, Pääkaupunkiseudun yksityisen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan henkilökunta JHL, teki kaksi aloitetta. Edustajisto hyväksyi molemmat.
Jatkossa Mohamud haluaa vaikuttaa ainakin kahteen asiaan: hoitajien palkkaukseen ja JHL:n jäsenkiinnittymiseen.
– Hoitajien palkkoja on poljettu pitkään ja järjestelmällisesti. On väärin, että valtavan vastuullista työtä tekevät sote-ammattilaiset ovat vuodesta toiseen palkkakuopassa.
– Jäsenkiinnittymisen parantamiseksi on kesksittävä toimiva resepti.Vastaava huoltomies Abdulkarir Mohamud
Lisäksi JHL:n tulisi miettiä tehokkaita keinoja jäsenkiinnittymisen parantamiseksi. Ongelma on tuttu hänen omasta yhdistyksestään, johon on paljon tulijoita mutta yhtä lailla lähtijöitä.
Mohamudin mielestä takaovesta vetää: monet maahanmuuttajataustaiset jäsenet eivät työpaikkaa vaihtaessaan tiedä, että jäsenmaksun perintävaltakirja pitää päivittää.
– Yhdistyksessä on 1 200 jäsentä, joista kolmannes on vieraskielisiä. Tämän tahattomaan jäsenkadon patoamiseen tulisi liitossa kehittää toimiva resepti, hän sanoo.
Mohamud muutti Tansaniasta Suomeen 13-vuotiaana. Ihonvärinsä takia hän on kohdannut syrjintää ja myös suoranaista rasismia.
Mohamudilla on työelämästä hyviä kokemuksia moninkertaisesti enemmän kuin huonoja. Silti hän toivoo, että maahanmuuttajataustaisen työntekijän ei tarvitsisi todistella olevansa parempi kuin syntyjään suomalainen työkaverinsa.
– Ay-liikkeeltä kaipaan arkipäivän solidaarisuutta. Se rakentaa rauhaa ja sopua.
”Mötky-Matikainen” Joensuusta
Pääluottamusmies Kati Pussinen, 44, kampanjatiimeineen lähti tavoittelemaan vaalimötkyä ja sai sen. Hänet valittiin edustajistoon Itä-Suomen vaalipiirin parhaalla tuloksella, 248 äänellä.
– Aika hyvin ensikertalaiselta, hän tuumaa.
Mötky-Matikaiselle on luonteva selitys: lapsena hän kertoo olleensa vankkarakenteinen mötkylä.
Vaalikampanjan aikana hän sai toisenkin lempinimen, Puspus Pussisen. Siinä määrin ahkerasti hän teki jalkatyötä ja jakoi Puspus-lakuja ja sulkasuukkoja.
– Koronan takia läheskään kaikilla työpaikoilla ei päässyt käymään. Kävin jos pääsin, ja lopuilla huikkasin ovella. Lisäksi olin somessa ja tein vaalivideon.
Pussinen aloitti Joensuun kaupungin pääluottamusmiehenä viime kesäkuussa. Päätoimisen luottamustoimen ohella hän opiskelee työelämän kehittämistä ja järjestötoimintaa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Humak). Niitä oppeja on tarkoitus hyödyntää järjestötyössä.
– Ay-toimintaa on suunnattava nuorille ja työikäisille, ja valittava kanavat kohderyhmän mukaan.Pääluottamusmies Kati Pussinen
– On aika katsoa paikallistason ay-toimintaa tuorein silmin. Toimintaa on suunnattava nuoremmille työikäisille, ja valittava kanavat kohderyhmän mukaan. Lehden järjestöpalsta ei riitä.
Edustajistossa Pussinen haluaa vaikuttaa matalapalkkaisten alojen työehtoihin.
– Vajaa vuosi pääluottamusmiehenä on avannut silmät. Tiedetäänkö, kuinka pienellä palkalla monia kuntien hyvinvointipalveluja tuotetaan?
Esimerkkeinä hän mainitsee perhepäivähoitajat ja liikunta- ja puistotoimen työntekijät.
Pussinen valittiin edustajistoon SDP:n ja sitoutumattomien listalta, mutta hän haluaisi pitää vissin hajuraon edunvalvonnan ja puoluepolitiikan välillä.
– Liitolla on oltava toimivat yhteistyökanavat kaikkiin puolueisiin, koska se on yhteiskuntavaikuttamisen kannalta tärkeää. Muuten en haluaisi nähdä liitossa eri leirejä puolueiden välillä.
Nuori vaikuttaja Kajaanista
Kajaanilainen Miikka Kortelainen, 28, on osallistunut jo kolmiin vaaleihin tänä vuonna. Tammikuussa hänet valittiin Kainuun hyvinvointialueen valtuustoon. Tradekan vaalissa hän jäi rannalle, mutta JHL-vaalissa uusi paikkansa edustajistossa JHL:n Vasemmiston ja sitoutumattomien riveistä.
Hän on uuden edustajiston nuorin jäsen.
– Vaikka eihän liki kolmikymppinen ole enää nuori. Sen huomaa, kun juttelee vasta ammattikoulusta valmistuneiden kanssa, hän toteaa.
Kortelainen on työskennellyt suurimman osan työuraansa nuorten parissa, ensin nuoriso-ohjaajana Kajaanin kaupungilla ja pari viime vuotta Aseman Lapsissa. Parhaillaan hän työskentelee vapaaehtoistyön koordinaattorina samassa järjestössä.
JHL:n päättäjänä hän haluaa olla nostamassa julkisen työn arvostusta.
– Hyvinvointipalveluiden tuottajat tekevät äärimmäisen merkityksellistä työtä. Puheissa työtä arvostetaan mutta ei teoissa.
Kortelainen toivoo, että työpaikoilla päästäisiin hyvään dialogiin työntekijöiden ja työantajan kesken.
– Silloin löytyy ratkaisuja, jotka parantavat työntekijän asemaa ja lisäävät työnteon mielekkyyttä ja samalla työn vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Siitä hyötyisi myös työnantaja ja koko yhteiskunta.
Kunta- ja hyvinvointialueiden työpaikoilla pitäisi Kortelaisen mukaan kysyä työntekijöiltä, kuinka työt kannattaa organisoida.
– Se voisi houkutella nuoria näille aloille. Muussa tapauksessa ikääntyvää Suomea uhkaa hirmuinen työvoimapula.
Pula tuntuu myös Kainuussa: Metalli- ja muu perusteollisuus huutaa osaajia jo nyt. Sote-alan työntekijöistä kolmannes jää eläkkeelle kuluvalla vuosikymmenellä, opettajista peräti puolet.
– Suomella ei ole varaa muualta tulleiden syrjintään tai rasismiin.Vapaaehtoistyön koordinaattori Miikka Kortelainen
Saatavuusharkinnan purkaminen jakaa vahvasti SAK:laista ay-liikettä. Saatavuusharkinta koskee EU:n ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevia työnhakijoita ja hidastaa rekrytointia.
Kortelainen olisi valmis avaamaan keskustelun saatavuusharkinnan purkamisesta.
– Suomella ei ole varaa muualta tulleiden syrjintään tai rasismiin. Ammattiliittona meidän on huolehdittava siitä, että työn tekemisen ehdot ovat kaikille samat.
Ääniharava Seinäjoelta
Seinäjokelainen pääluottamusmies Jari Kivimäki, 52, oli vaalien valtakunnallinen ääniharava: hän sai kaikkiaan 406 ääntä.
– Nöyräksi vetää, hän kommentoi.
Kampanjoinnissa Kivimäki keskittyi muutamaan perusteemaan. Ne olivat julkisen työn arvostuksen nostaminen, työssä jaksaminen ja mahdollisuus oman työn kehittämiseen.
– Omalla työllä on tultava toimeen. Se on se kaikkein tärkein tavoite, josta on pidettävä huoli.
Kivimäki kampanjoi somessa ja kävi työpaikoilla sikäli kuin se koronapandemian takia oli mahdollista.
Pohjanmaan vaalipiirissä äänestysaktiivisuus nousi 40 prosenttiin, ja sen Kivimäki arvelee näkyneen myös omassa äänipotissaan. Sen sijaan valtakunnalliseen äänestysprosenttiin, nippa nappa 30:een, ei voi olla tyytyväinen.
– Hyvää on kuitenkin se, että äänestysvilkkaus nousi viime vaaleista. Ehkä hyvät palkinnot ja aiempaa pidempi äänestysaika vaikuttivat asiaan.
Ehdokkaiden kannalta kampanjointi on melko työlästä, ja siksi Kivimäki ei enää pidentäisi äänestysaikaa. Myös aineellisten kannustimien lisäämiseen hän suhtautuu varauksella.
– Ei vaalista voi tehdä arpajaisia!
Uusi edustajisto aloittaa työnsä kesäkuussa. Suurimpana haasteena Kivimäki pitää pitää jäsenkehityksen kääntämistä nousuun sekä nuorten tavoittamista ja saamista järjestötoimintaan.
– Edustajiston rohkein päätös oli laskea jäsenmaksu yhteen prosenttiin.Pääluottamusmies Jari Kivimäki
– Nykyisen edustajiston rohkein päätös oli laskea jäsenmaksu yhteen prosenttiin. Nyt on helppo markkinoida liittoa hyvinvointialojen edullisimpana edunvalvojana, ja tarvittaessa jäsenmaksua on varaa tarkistaa edelleen alaspäin.
Myös koulutiedottamiseen ja oppilaitosagenttien toimintaan tulee edustajiston kohdentaa riittävästi voimavaroja.
– Opiskelijajäseniä JHL:ssä on luvattoman vähän verrattuna joihinkin muihin julkisen puolen ammattiliittoihin, hän huomauttaa.
Oikaisu: Miikka Kortelainen valittiin JHL:n edustajistoon JHL:n Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitosta, ei Vasemmistoliiton.