Aluehallintouudistus on mennyt yllättävän hyvin, sanovat JHL:n luottamusmiehet. Monen JHL:läisen työt jatkuvat kuten ennenkin. Viimeistä vyönkiristystä ei kuitenkaan välttämättä ole vielä nähty.
Yksi Suomen historian suurimmista valtionhallinnon uudistuksista huipentuu vuodenvaihteessa. Silloin avaavat ovensa valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto ja kymmenen elinvoimakeskusta.
Muutos koskettaa kaikkiaan noin 4 600 työntekijää.
Samalla historiaan jäävät nykyiset aluehallintovirastot eli avit sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli ely-keskukset.
Lue lisää: Ongelma työpaikalla? Ratkaisu löytyy usein läheltä
Työsuojelussa eniten JHL:n jäseniä
Lupa- ja valvontavirastossa tulee työskentelemään noin 150 JHL:n jäsentä. Heistä työsuojelussa työskentelee noin sata.
Henkilökunnan tilanne ei juuri muutu, JHL:läisten pääluottamusmies Jyri Saarikoski sanoo. Saarikoski työskentelee työsuojelutarkastajana Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Kohta hänen työpaikkansa vaihtuu uuteen Lupa- ja valvontavirastoon.
– Muutos on mennyt yllättävän hyvin.
– Yhteiskunnassa on isompia haasteita kuin uuden viraston perustaminen.
Hänen mukaansa joitain edunvalvontaan liittyviä asioita on vielä sopimatta. Esimerkiksi neuvottelut henkilöstön edustajien määrästä ja työsuojelun järjestämisestä ovat vielä kesken. Henkilöstön edustajat ovat luottamusmiehiä, luottamusedustajia ja työsuojeluvaltuutettuja.
Palkkausjärjestelmä on Lupa- ja valvontavirastossa vielä auki. Saarikosken mukaan kenenkään palkka ei laske.
– Asiakkaita ei tarvitse enää pallotella luukulta toiselle.
Jyri Saarikoski
Hänen mielestään uudistuksen paras puoli on valtakunnallinen kattavuus. Teoriassa palvelu on jatkossa yhtä tasokasta maan joka kolkassa.
– Asiakkaita ei tarvitse enää pallotella luukulta toiselle, kun maantieteelliset rajoitukset eivät haittaa valvontatyötämme.
”Resurssivaje paikataan työntekijöiden selkänahasta”
Uudistus on sujunut ilman suurta draamaa, kertoo myös Jari Hakala Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
– Taas on yksi muutos toteutettu.
Hakala on ely- ja keha-keskusten varapääluottamusmies. Keha-keskus on ely-keskusten kehitys- ja hallintokeskus.
Hakalan päivätyö on kalatalouspalvelut-yksikön valvontaryhmässä projektikoordinaattorina. Jatkossa hänen työpaikkansa on Lounais-Suomen elinvoimakeskus.
Aluehallintouudistus vaikuttaa eniten ely-keskusten ympäristöpuolen työntekijöihin.
Työntekijöiden toimenkuvat ovat laajat ja heistä moni siirtyy toiseen virastoon. Periaate on, että työntekijä siirtyy siihen virastoon, johon hänen tehtävistään pääosa liittyy.
Esimerkiksi jos henkilön tehtävistä puolet on ollut lupa-asioita ja kolmannes liittynyt luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen, hän siirtyy Lupa- ja valvontavirastoon. Monimuotoisuustyölle ei jää tekijää, joten elinvoimakeskukseen syntyy resurssivaje.
Hakala povaa, että työnantaja paikkaa vajetta lähtökohtaisesti jakamalla tehtävät niille, jotka jäävät taloon.
– Lisäresurssit revitään työntekijöiden selkänahasta.
Hänen yksikössään työskentelee vajaat kymmenen JHL:läistä. Osa heistä on määräaikaisessa virkasuhteessa.
Yt-neuvottelut tulossa?
Valtionhallinto on viime vuosina karsinut lähipalvelupisteitä. Esimerkiksi kalatalousyksiköitä oli ennen 11 mutta nyt enää kolme. Sähköisten palveluiden varaan on laskettu paljon, Jari Hakala toteaa.
– Jos palveluita on tarkoitus parantaa, ne pitäisi viedä lähemmäs asiakasta. Viimeisen 15 viime vuoden aikana niitä on keskitetty, ja ne ovat siirtyneet kauemmaksi asiakkaista.
– Jos palveluita on tarkoitus parantaa, ne pitäisi viedä lähemmäs asiakasta.
Jari Hakala
Hakala lisää, että resurssien vähetessä verorahoja säästyy. Toisaalta esimerkiksi matkakustannukset nousevat, kun toiminta-alue kasvaa.
Viime keväänä ely-keskuksissa ja aveissa käytiin yhteistoimintaneuvottelut. Kyse oli valmistautumisesta vuodenvaihteen muutokseen. Työpaikat eivät olleet vaarassa.
Valtiohallinnon säästötavoitteet ovat voimassa myös uudessa organisaatiossa.
– En yllättyisi, jos ensi vuonna olisi uudet yhteistoimintaneuvottelut, Jari Hakala pohtii.