Suomen työllisyystilanne heikkenee, ja samalla TE-palveluiden työntekijöiden tilanne kiristyy. Vuodenvaihteessa noin 4 400 työntekijää siirtyi valtiolta kunnille. Muutto on johtanut henkilökunnan uupumiseen.
Vastuu työvoimapalvelujen järjestämisestä siirtyi vuodenvaihteessa kunnille ja kuntien muodostamille työllisyysalueille. Siirtymä on koetellut raskaasti TE-palveluiden (entiseltä nimeltään Työ- ja elinkeinotoimistot) henkilökunnan jaksamista.
Työntekijät kokevat, että muutos on valmisteltu ja toteutettu huonosti. Työnantaja ei ole kuunnellut henkilökuntaa eikä tiedottanut muutoksista avoimesti. Järjestelyt työpaikoilla on koettu keskeneräisiksi ja tehtävät epäselviksi. Rahaa ja muita resursseja on ollut vähän suhteessa toiminnalle asetettuihin vaatimuksiin. Työehdot ja olosuhteet ovat heikentyneet.
– Ihmiset voivat todella huonosti.
TE-palveluiden työntekijä
Asia käy ilmi ammattiliitto JHL:n lokakuussa tekemästä kyselytutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi 432 TE-palveluiden työntekijää, lähes kymmenen prosenttia alan työntekijöistä.
Uupumista ja pahoinvointia
Motiivi haastatteli tamperelaista TE-palveluiden työntekijää. Hän kertoo, että ihmiset ovat silminnähden uupuneita.
– Työpaikassamme on työhyvinvoinnin sijaan työpahoinvointia. Ihmiset voivat todella huonosti, ja sairauspoissaolot ovat räjähtäneet käsiin. Moni hakee muita töitä, työntekijä kertoo.
Asian arkaluontoisuuden takia hän esiintyy tässä artikkelissa nimettömänä. Hänen henkilöllisyytensä on Motiivin toimituksen tiedossa.
– Kuormittavinta on samanaikaisten muutosten yhteisvaikutus, sanoo Tampereen TE-palveluiden työntekijöitä edustava JHL:n pääluottamusedustaja Juhani Välitorppa.
Tampereen työllisyys- ja kasvujohtaja Regina Saari ymmärtää, että vuosi on ollut henkilökunnalle raskas, sillä työ- ja toimintakulttuurin uudistaminen on iso prosessi.
– Ymmärrän, että muutos on saattanut joistakin henkilöistä tuntua suunnittelemattomalta. Monelle uusi työtehtävä ja työpaikkakunta voi olla aivan eri kuin mihin aikoinaan on hakenut tai mitä aiemmin on tehnyt.
Saaren mukaan uudistus on osunut vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Työttömyysturvahakemusten määrä on lisääntynyt ja henkilöstön työtaakka kasvanut.
– Kunnissa on kovat tavoitteet saada työttömät työnhakijat töihin.
Työtunteja lisää, palkkaa ei
Kaikkein tyytymättömintä työntekijät ovat siihen, että heidät on siirretty virastotyöajasta yleistyöaikaan. Työaikaa on tullut kaksi tuntia lisää viikossa ilman, että se näkyy palkassa.
Työntekijät kokevat muutoksen epäoikeudenmukaisena palkanalennuksena.
– Työaikamuodon muutos on ollut pahin isku, eräs kyselyyn vastanneista kommentoi.
Tampereen työllisyys- ja kasvujohtaja Regina Saari selventää, että valtiolla työllisyydenhoito oli hallinnollista työtä, mutta kuntien työnhakija- ja työnantajapalvelussa se on asiakaspalvelutyötä. Kunnat ovat soveltaneet asiassa Kuntatyönantajien (KT) ohjeistusta.
Lue lisää: Kuntatyönantajien uusi pomo Henrika Nybondas-Kangas: Haluan ammattiliittoihin lisää jäseniä
Oman mausteensa soppaan tuo tasopalkkamalli, jonka kaikki kunnat ovat ottaneet käyttöön. Työntekijät kokevat, ettei malli huomioi riittävästi osaamista ja työn vaativuutta. Lisäksi sen käyttöönotto on ollut sekavaa.
– Moni ei tiennyt palkkaansa ennen kuin näki sen palkkakuitista. Osa esihenkilöistä ei osannut kertoa, mihin tasopalkkaryhmään työntekijä kuuluu, Motiivin haastattelema työntekijä kertoo.
Etätyöehtojen kiristäminen syö jaksamista
Merkittävä tyytymättömyyden aihe on etätyöehtojen kiristäminen. Esimerkiksi Tampereella voi aikaisemmin tehdä 30 prosenttia työajasta etänä. Nyt etätyöt ovat minimissä: käytännössä lähes kaikki tekevät kokoaikaista lähityötä.
Etätyömahdollisuuden poistaminen ja työaikamuodon muuttaminen on yhdistelmä, jonka työntekijät kokevat jaksamista ja palautumista heikentävänä.
– Moni on sanonut, että ei jaksa harrastaa, koska työmatkat vievät aikaa ja työaika on pidentynyt, tamperelainen työntekijä sanoo Motiiville.
Työmatkoja ovat pidentäneet myös työntekijöiden siirrot uusiin työpisteisiin. Ne ovat saattaneet sijaita toisessa kunnassa.
Työntekijä kertoo, että kasvokkaiset tapaamiset eivät ole asiakkaidenkaan mielestä aina tarpeen. Moni asiakas on ihmetellyt, miksei asioita voi hoitaa puhelimessa.
– Asiakkaat ovat myös peruneet aikoja, koska heillä ei ole varaa liikkua.
Työllisyysjohtaja: Osittaiseen etätyöhön saatetaan palata
Regina Saaren mukaan lähityön lisääminen johtuu kolmesta syystä: uudenlaisen asiakaspalvelukulttuurin tavoitteleminen, lähipalvelut ja uusien työyhteisöjen rakentaminen.
– Osuva työnvälitys on mahdotonta, jos työnantajien ja työnhakijoiden tarpeita ei tunneta. Toiseksi esimerkiksi Tampereen alueella on jo ennen uudistuksen toimeenpanoa sovittu, että kunnissa on tarjolla vahvat lähipalvelut.
– Työaikamuodon muutos on ollut pahin isku.
TE-palveluiden työntekijä JHL:n kyselyssä
Monella työntekijällä on kevään yt-neuvotteluiden jälkeen vaihtunut esihenkilö, työkaverit, tehtävät ja toimipaikka.
– Toimintatavat ja -kulttuuri muuttuvat varsin huonosti etätöissä. Uuden työyhteisön rakentaminen vaatii yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä, Saari toteaa.
Saari ei tyrmää paluuta osittaiseen etätyöhön.
– Katsomme tilannetta uudelleen tulevaisuudessa. On kuitenkin tarpeen huomioida, missä tehtäväkokonaisuuksissa etätyö voi tulla kyseeseen. Laajamittaiseen etätyöhön ei tulla palaamaan, sillä työn luonne on muuttunut.
Asiakasmäärät räjähtäneet käsiin
Suomen työllisyystilanne on heikko ja TE-palveluiden asiakasmäärät kasvaneet. Se on lisännyt työntekijöiden kuormitusta. Silti monia määräaikaisia työsuhteita ei ole tänä vuonna jatkettu.
Jotkut työntekijät kertovat kyselyssä, että heidän asiakasmääränsä on kasvanut 200:sta jopa 400:ään. Asiakkaita on myös siirrelty virkailijalta toiselle.
– Eräs asiakas kertoi, että häntä oli palvellut kymmenen kuukauden aikana kahdeksan eri virkailijaa, työntekijä kertoo Motiiville.
Eräs kyselyyn vastanneista kertoo, että pitkäaikaistyöttömät ovat vaarassa pudota TE-palveluiden tavoittamattomiin.
– Eräs asiakas kertoi, että häntä oli palvellut kymmenen kuukauden aikana kahdeksan eri virkailijaa.
Motiivin haastattelema työntekijä
JHL:n aluetoiminnan asiantuntija Sini Horttanainen oli mukana laatimassa kyselyä. Hänen mukaansa vastauksista huokuu tuska siitä, etteivät ihmiset pysty tekemään työtään oman ammattiylpeytensä vaatimalla tavalla.
– Moni kokee, ettei heidän viranomaisrooliaan oteta tosissaan.
Johtamisen puutteet turhauttavat
Motiivin haastattelema työntekijä kuvailee työpaikan ilmapiiriä huonoksi.
– Tunne epäoikeudenmukaisuudesta ja arvostuksen puutteesta on kamalaa.
Kyselyn vastauksissa moni kuvaa muutoksen johtamista autoritääriseksi ja epäjohdonmukaiseksi. Henkilöstö ei koe tulevansa kuulluksi, eikä palautteeseen ole reagoitu rakentavasti.
Tampereella henkilöstöinfojen Teams-kokouksissa on chattikentät ja mikrofonit vaiennettu. Henkilökunnasta se tuntunut äänen viemiseltä, Juhani Välitorppa kertoo.
– Henkilöstöinfot ovat olleet yksipuolisia tiedotustilaisuuksia. Henkilöstön omaa näkökulmaa ei ole ehditty käymään lainkaan läpi.
”Meillä ei ole varaa siihen, että TE-palveluiden henkilöstö voi huonosti”
JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström suomii kiireessä tehtyä valmistelua. Hän korostaa, että nykyisessä työllisyystilanteessa Suomessa pitäisi olla toimivat työllisyyspalvelut.
– Meillä ei ole varaa siihen, että TE-palveluiden henkilöstö voi huonosti.
Ekström muistuttaa valtiovallan tehtävästä huolehtia, että kunnilla on rahaa hoitaa työllisyyspalvelut.
– TE-palveluiden henkilöstömäärä ei tällä hetkellä riitä vastaamaan tarpeeseen.
– Tunne epäoikeudenmukaisuudesta ja arvostuksen puutteesta on kamalaa.
Motiivin haastattelema TE-palveluiden työntekijä
JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch ymmärtää, miksi työaikamuodon muutos tuskastuttaa työntekijöitä. JHL neuvottelee asiasta edelleen työnantajapuolen kanssa, mutta lupausta koko henkilöstön siirtämisestä takaisin toimistotyöaikaan ei voida tehdä.
– Mielestämme työnantaja soveltaa yleistyöaikaa liian laajasti. Tavoitteemme on luoda yhteinen ohjeistus, jonka mukaan toimistotyöaikaa voitaisiin käyttää jatkossa enemmän.
Etätyölinjaukset ovat paikallisesti työnantajan päätettävissä. Etätyötä on käytetty valtiolla enemmän kuin kunnissa.
Etätyötä on käytetty valtiolla enemmän kuin kunnissa. Karrasch suosittelee etätyötä henkilöstön hyvinvoinnin kannalta silloin, kun työ siihen soveltuu.
Karrasch painottaa järjestäytymisen tärkeyttä. Kaikissa epäkohdissa kannattaa kääntyä oman alueen luottamusedustajan tai yhdistyksen puoleen.
– Vain siten voimme vaikuttaa asioihin.