Jokaista ihmiskohtaloa ei voi alkaa murehtimaan, sanoo Turun hätäkeskuksen vuoromestari Katja Kankare. Hän johtaa keskusta omalla esimerkillään.
Katja Kankare huomaa heti, kun käynnissä on tavallista rankempi puhelu. Hätäkeskuspäivystäjän eleet tai järjestelmään kirjaama numerokoodi kertovat, että kyseessä voi olla esimerkiksi ampuminen tai puukotus.
Kankare, Turun hätäkeskuksen vuoromestari, seuraa tilanteen etenemistä. Puhelun jälkeen hän pyrkii aina kysymään, haluaisiko päivystäjä keskustella.
Defusing eli purkukeskustelu etenee selkeän mallin mukaan. Kyse ei ole terapiaistunnosta, vaan keskustelun tavoite on saada päällimmäinen kuorma pois.
– Sitten mietimme, riittääkö tauko vai pitääkö ottaa yhteyttä esimerkiksi työterveyteen, Kankare kertoo.
Turun hätäkeskuksen päivystäjät työskentelevät hätäkeskussalissa. Lähes jokaisessa työvuorossa on defusing-koulutettu henkilö tai sellainen voidaan kutsua paikalle. Hänen nimensä on heijastettu salin seinälle.
Radiomainos houkutti alalle
Puoliksi vahinko, Katja Kankare kuvailee päätymistään hätäkeskuspäivystäjäksi. Hän oli työskennellyt lähihoitajana muutaman vuoden, mutta haave viranomaistyöstä kyti mielessä. Kankareen elämä sai uuden käänteen, kun hän kuuli sattumalta päivystäjäkoulutuksen radiomainoksen.
− Ilman sitä mainosta olisin silloin tuskin tiennyt, että tällainen työ on olemassa, hän hymähtää.
Vuonna 2006 hän aloitti päivystäjänä silloisessa Varsinais-Suomen hätäkeskuksessa. Kun se yhdistyi Hämeen keskuksen kanssa Turun hätäkeskukseksi vuonna 2014, hän haki ylipäivystäjän virkaan. Ylipäivystäjä on vuoromestarin oikea käsi. Vuoromestarina Kankare on toiminut vuodesta 2020.
Lue lisää: Zabi Yawari ei saa lohduttaa asiakastaan, vaikka tämä purskahtaisi itkuun
Maanläheinen esihenkilö
Turun hätäkeskussalin kuvaaminen on tiukasti kielletty. Yhteydenottajien henkilöllisyys ei saa paljastua.
Vuoromestari johtaa työtä salin etuosassa, mistä on suora näköyhteys päivystäjiin. Siellä on myös Kankareen pääasiallinen työpiste.
Katja Kankareen mukaan esihenkilön tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että päivystäjät pystyvät tekemään työnsä kunnolla.
– Hyvä esihenkilö on maanläheinen ja helposti lähestyttävä. Pyrin johtamaan omalla esimerkilläni.
Vuonna 2023 Hätäkeskuslaitos palkitsi Kankareen vuoden hätäkeskuspäivystäjänä. Palkinto toi kutsun Linnan juhliin.
Kankareen valintaa perusteltiin muun muassa sillä, että hän on kouluttanut itseään pitkään työn ohessa. Hän on suorittanut lähiesimiestyön, sosionomin, kriisi- ja poikkeusolojen asiantuntijan sekä työn-ohjaajan tutkinnot.
Tänä syksynä hän aloitti tradenomin opinnot.
− Opiskelu on yksi harrastuksistani.
Lue lisää: JHL:n jäsenet kertovat, millaista Linnan juhlissa on oikeasti
Puoli miljoonaa ilmoitusta
Keskuksessa työskentelee 75 päivystäjää. Vuorojen henkilöstömäärä vaihtelee tarpeen mukaan. Viikonloppuisin ja festivaalien aikaan päivystäjiä on enemmän kuin arkipäivinä.
Katja Kankare vastaa silloin tällöin myös itse hätäilmoituksiin.
– Se on antoisaa. Työn substanssi pysyy lähempänä.
Hätäkeskuspäivystäjän vuoro kestää 10–12 tuntia. Turussa vuoroja on kolme: päivä-, väli- ja yövuoro. Niitä seuraavat lepopäivä ja kaksi vapaata. Välivuoro alkaa työtarpeen mukaan. Sen aikana Kankare voi siirtyä toimistoon hoitamaan henkilöstöhallinnon tehtäviä tai tehdä itse päivystystyötä.
Vuoromestarin tehtävä on johtaa ja valvoa työtä hätäkeskussalissa. Niinpä Kankare tekee kolmivuorotyötä, kuten päivystäjätkin.
Vuonna 2023 keskus vastasi lähes puoleen miljoonaan hätäilmoitukseen. Määrää on kasvattanut toiminnan verkottuneisuus. Jos oman alueen hätäkeskus on ruuhkautunut, ilmoitus voi ohjautua vapaalle päivystäjälle muualla Suomessa. Päivystäjä Turussa voi siis vastata Oulusta tulleeseen yhteydenottoon.
Ensimmäinen yhteys
Kun hätäkeskuspäivystäjä vastaanottaa hätäilmoituksen, hän arvioi tilanteen kiireellisyyden ja tarvittavat resurssit ilmoituksen tekijän antamien tietojen perusteella. Hätäilmoituksen käsittely perustuu viranomaisten Hätäkeskuslaitokselle laatimiin riskinarvio-ohjeisiin.
Päivystäjä on usein apua tarvitsevan ensimmäinen yhteys viranomaisiin. Tämä pyrkii aina puhumaan avuntarvitsijan itsensä kanssa. Jos se ei onnistu, pitää tiedot hankkia muilta paikalla olevilta ihmisiltä.
– Jos jokaista ihmiskohtaloa alkaa murehtimaan, en voisi tehdä tätä työtä.
– Meillä ei ole näköyhteyttä paikan päälle. Joskus kysymyksemme voivat vaikuttaa hölmöiltäkin, kun kartoitamme tilannetta, Kankare kertoo.
Hätäkeskuspäivystäjä selvittää sijainnin ja kirjaa ilmoituksen. Jos tehtävän välittämisen kriteerit täyttyvät, hän välittää tehtävän vastuuviranomaiselle, eli esimerkiksi poliisille tai pelastuslaitokselle.
Noin puolet ilmoituksista ei johda tehtävän välittämiseen. Tällöin päivystäjä esimerkiksi ohjeistaa ilmoittajaa, miten tämä voi itse ratkaista tilanteen.
Yksittäinen puhelu unohtuu pian
Keskimäärin päivystäjä käsittelee noin 6 000 ilmoitusta vuodessa. Katja Kankare kertoo, että yksittäisistä yhteydenotoista jää hänelle harva mieleen.
– Jos jokaista ihmiskohtaloa alkaa murehtimaan, en voisi tehdä tätä työtä. Puhelun jälkeen voi puhaltaa pari kertaa ulos, mutta sitten pitää jo alkaa valmistautua seuraavaan.
Kankare kertoo, että työ vaatii sietokykyä kuunnella ihmisten tuskaa ja samalla pysyä itse toimintakykyisenä. Työ palkitsee, kun sen avulla ihminen saa oikeanlaista apua.
Ilmoittaja on useimmiten hätääntynyt. Kuuluvuus voi olla huono pätkivän yhteyden tai taustamelun takia. Päivystäjän täytyy samanaikaisesti selvittää muun muassa sijaintia, kysyä riskinarvio-ohjeen mukaisia kysymyksiä sekä kirjata tietoja tietojärjestelmään.
– Minulle on jo eräänlainen kiitos se, että kiihtynyt ilmoittaja rauhoittuu. Usein ihmiset kiittävät meitä jo yhteydenoton aikana. Välillä kuulee sitäkin, että lähetä nyt vaan apua, kun ”verot on maksettu”.
Kankare kertoo, että työyhteisön tuki on kantanut häntä vaikeiden hetkien yli.
– Hurtti, välillä mustakin huumori työkavereiden kesken on todella tärkeä selviytymiskeino.
– Hurtti, välillä mustakin huumori työkavereiden kesken on tärkeä selviytymiskeino.
Oman elämän traumaattisista kokemuksista selviäminen on auttanut Katja Kankaretta auttamistyössä. Äidin itsemurhan ja pikkuveljen tapaturmaisen kuoleman jälkeen työ hätäkeskuspäivystäjänä oli rankkaa.
– Päivystäjä kohtaa melkein joka työvuorossa esimerkiksi itsetuhoisuuteen liittyviä ilmoituksia. Sain uudenlaisen kipinän auttamistyöhön, kun omien kriisien käsittelyssä pääsin lopulta siihen pisteeseen, että surun kanssa voi elää ja ajatella tulevaisuutta.
Kuormittava työ edellyttää tehokasta työstä irrottautumista. Työpuhelin ja univormu eivät tule kotiin.
− Kun päivän päätteeksi vaihdan siviilivaatteisiin, ammatti-identiteetti jää työpaikalle. Unohdan soitot ja muut työasiat.
Lue lisää: Motiivi Kuopion hätäkeskuksessa: Päivystäjä auttaa, kun hätä on suurin