Miksi hukumme jargoniin?

Käsi ylös, jos osaat arvata tai peräti tiedät: mitä tarkoittaa toimijakohtainen kalastuskiintiö?

Se on yksi niistä mutkikkaista ilmaisuista, joiden parissa Jari Hakala joutuu työssään painiskelemaan. Ne ovat uineet jopa hänen alaansa, työpaikkaansa ja titteliinsä. JHL:läinen Hakala toimii elinkeinokalatalouden valvonnassa, ja hänen ammattinimikkeensä on Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen projektikoordinaattori.

Hakalan työtä on tulkita lainsäädäntöön pohjautuvaa kalastusalan kieltä. Se on virkakieltä, jota käyttävät julkishallinto ja viranomaiset.

Jargoniksikin sitä kutsutaan. Jargon-sana on alun perin ranskaa, ja sillä on perinteisesti viitattu eri alojen ammattikieleen. Sittemmin jargon on tullut merkitsemään myös ympäripyöreää kielenkäyttöä, joka on ulottunut monille aloille.

Suomeksi: kapulakieltä.

Kiertoilmaisujen kiehtova viidakko

Miten kyvykkyydet eroaa kyvystä tehdä asioita hyvin? Entä ediste palautteesta? Miksi puhumme ilmastohaasteena ongelmasta, joka näkyy ympäristössämme tulvina tai luontokatona?

Nyky-yhteiskunnan kielenkäyttöön tulee yhä enemmän ilmaisuja, joiden merkitys on epäselvä.

Sanaa ongelma haluaa moni taho nykyään välttää. Sen sijaan on haasteellisia tilanteita tai haastavaa vuorovaikutusta.

Joskus ongelmien sijaan puhutaan jopa ratkaisuista. Ekologinen kokonaisratkaisu voi viitata kriisiin, jossa ihmisen toiminta ylittää maapallon kestävyyden rajat.

Voi epäillä, että kiertoilmaisun päämäärä on häivyttää ongelman tuomaa vastuuta.

Alla olevalla testillä pääset mittaamaan jargontaitosi. Juttu jatkuu testin jälkeen.

Suomen kielen asiantuntija ja tekstinhuoltaja Laura Niemi havahtui jargoniin muutama vuosi sitten. Työssään Niemi huomasi, että alaa valtasivat konsulttimaailmasta tulevat uudissanat ja hohdokkailta kuulostavat termit.

Niemi koki ammatillista ristiriitaa, kun hän puhui asiakkaita tavatessaan kyvykkyyksistä, haasteista tai rajapinnoista.

– Minut tunnettiin selkeän kielen osaajana, mutta ajauduin käyttämään jargonia, hän kertoo.

Niemi päätti tarttua ilmiöön. Syntyi kirja Työelämän tyhjänpuhujat (SKS 2024).

Epäselvä kieli on huonoa johtamista

Eräs syy jargonin yleistymiseen on työelämän tehostus- ja muutospaineet. Usein työyhteisöt kutsuvat muutostyöhön organisaation ulkopuolisia konsultteja. Nämä tuovat mukanaan amerikkalaisesta bisnesmaailmasta ammentavia ajattelutapoja.

Aletaan puhua tahtotilasta, sidosryhmistä tai ekosysteemistä. Asioita halutaan fasilitoida tai iteroida.

Laura Niemi on havainnut, että jargonin käyttö liittyy johtamisen ongelmiin. Uusi strategia on epäselvä tai sen merkitys hukkuu matkalla johtoportaalta muille organisaation tasoille.

Joskus kehittäminen jää kielen tasolle. Puhutaan ketteristä menetelmistä ja kokonaisvaltaisesta identiteetistä, mutta yhteys käytäntöön puuttuu.

Tekoälyn valtaannousu on uusi jargonin lähde. Aikamme pursuaa hämmentäviä ilmauksia, kuten AI-natiivi palvelutuotannon malli, tekoälyinfrastruktuuri tai agenttinen tekoäly.

Työntekijä voi olla ymmällään jargonin äärellä, mutta vaikenee, koska luulee, että kaikki muut ymmärtävät. 

– On yleistä, että kokouksissa ja tiedotustilaisuuksissa kukaan ei uskalla kysyä, mitä hienolta kuulostavat sanat oikeasti tarkoittavat.

Aletaan puhua tahtotilasta, sidosryhmistä tai ekosysteemistä.

Niemi rohkaisee kysymään. Jos se jännittää, kannattaa opetella etukäteen kohtelias tapa esittää kysymyksiä.

– Voi pyytää esittäjää avaamaan, mitä tämä ihan käytännössä tarkoittaa.

Hän on kokeillut taktiikkaa työpaikoillaan. Jälkeenpäin moni kollega on tullut sanomaan: ”Kiitos kun kysyit, minäkin olin ihan pihalla asiasta”.

Tarkkaa, kattavaa, tasapuolista?

Ammattiyhdistysliike pursuaa jargonia. Esimerkiksi ammattiliitto JHL:n neuvottelemien työehtosopimusten maailmassa on virastoeriä, järjestelyvaraeriä, tekstimuutoksia, vaikeutettua neuvottelumenettelyä ja paljon muita käsitteitä, jotka eivät asiaan vihkiytymättömälle aukene.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen projektikoordinaattori Jari Hakala toteaa, että virkakielen tarkoitus on olla juridisesti tarkkaa, kattavaa ja tasapuolista.

– Usein elinvoimakeskuksen viestinnässä käytetään suoraan lainsäädännön termejä, Hakala kertoo.

Hänen työssään ongelmia syntyy, kun lakitekstiä viedään käytäntöön. Hakala yrittää selittää virkakielen ilmaisuja kalastajille. Nämä ovat ikääntyvä ammattiryhmä, joka on perinteisesti oppinut työnsä käytännön kautta. Tieto on siirtynyt perhepiirissä sukupolvelta toiselle.

– Alan termeistä tulee kalastajilta paljon palautetta. Heille on tärkeää ymmärtää lain ja säädösten tarkoitus, koska kyse on elinkeinosta.

Ipottaako?

Laura Niemen nykyinen työ sijoittajapalveluyhtiössä vilisee englannin kielestä johdettuja lyhenteitä. Esimerkiksi IPO tulee sanoista initial public offering ja tarkoittaa listautumista. Merkitystä suomeksi on mahdotonta päätellä. 

– Siitä on vielä johdettu verbi ipottaa, mikä voisi aiheeseen vihkiytymättömän mielessä tarkoittaa ihan mitä vain. 

Ammattislangi voi yhdistää ja sitouttaa henkilöstöä.

Lyhenteiden ongelma on se, että ne eivät ole läpinäkyviä. Jari Hakala tietää kokemuksesta, että lyhenteet aiheuttavat sekaannusta.

Hänen työpaikkansa aiempi nimi oli ELY-keskus – lyhenne sanoista elinvoima, liikenne ja ympäristö. Nimen ruotsinnoksessa oli päädytty sekakieliseen ilmaisuun ELY-central. Oikeusasiamies antoi asiasta huomautuksen, koska suomea ja ruotsia sekoittava ilmaisu ei ole kielellisten oikeuksien ja hyvän hallinnon mukainen.

Vuoden 2026 alussa ELY-keskukset lakkautettiin, ja viraston nimi muutettiin elinvoimakeskukseksi. Tuolloin hallinnonala määräsi, että nimestä ei käytetä lyhennettä lainkaan.

– Kiellon syynä on mahdollinen assosiaatio jokseenkin tunnetumpaan lyhteeseen EVVK.

EVVK on puhekielen ilmaisu sanonnalle “ei voisi vähempää kiinnostaa”.

Ammattikieli sopii sisäiseen viestintään

Tutkimusten mukaan jargon vaikeuttaa viestien ymmärtämistä ja heikentää itseluottamusta. Pahimmillaan se voi vieraannuttaa työtehtävistä, mikä voi näkyä äärimmillään jopa poissaoloina.

Pahimmillaan jargon estää tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta. Monissa työyhteisöissä saavutettavuus on tärkeä arvo. Se palvelee etenkin niitä, joilla on hahmottamiseen ja keskittymiseen liittyviä ongelmia.

– Työyhteisön pitäisi varmistaa, ettei kukaan jää paitsi tärkeästä tiedosta, Laura Niemi kertoo.

Toisaalta digipalvelujen saavutettavuusvaatimukset ovat Jari Hakalan työn eräs kielellinen kompastuskivi. Julkisen sektorin organisaatioita koskevat tarkat kriteerit nettisivujen ymmärrettävästä sisällöstä.

Ongelmien sijaan on haasteellisia tilanteita ja haastavaa vuorovaikutusta.

Käytännössä kalatalouden termistö on kuitenkin tärkeää lähinnä pienelle ammattikunnalle, ei välttämättä kaikille. 

– Liian tiukkaan tulkittuna saavutettavuusvaatimus tekeekin viestinnästä saavuttamatonta. Sen sijaan pitäisi miettiä, millainen sisältö on tarkoituksenmukaista juuri kalastajille, sanoo Hakala.

Jargon yhdistää ja sitouttaa

Toki jargonilla on yhä paikkansa.

Ammattislangi voi yhdistää ja sitouttaa henkilöstöä. Yhteinen kieli helpottaa kollegoiden kesken viestimistä  silloin, kun kaikki ymmärtävät sanojen merkityksen.

Esimerkiksi terveydenhoidossa on nopeita reaktioita vaativia tilanteita, joissa ammattilaiset kommunikoivat keskenään erikoistermein. Monien yhteisöjen on luontevaa käyttää keskenään oman alansa sanastoa.

– Sisäisessä viestinnässä ammattikielen käyttö nopeuttaa, kun jokaisen sanan merkitystä ei tarvitse avata, kertoo Jari Hakala.

Virkakielen monet tulkinnat

Vieläkö mietit, mitä toimijakohtainen kalastuskiintiö tarkoittaa? Niin miettii moni käsitteen tuntevakin.

Termin tulkitsemista vaikeuttaa se, että Suomen kalataloudessa toimija voi olla paitsi yksittäinen kalastaja, myös yritys, jossa toimii useita henkilöitä.

– Lakitekstin sana toimija ei sovellu ammattikalastuksen viestintään yksiselitteisesti, vaan sitä pitää tulkita aina tapauskohtaisesti, kertoo Jari Hakala.

Ilmaisu on kalatalousalalla tyypillinen. Siihen liittyy tietty saalisosuus silakan, kilohailin ja lohen kalastuksessa. Joissain tapauksissa tuota kiintiötä voidaan siirtää toimijalta eli kalastajalta toiselle.

Käsite on tyyppiesimerkki jargonin kaksiulotteisuudesta. Se on yhtä aikaa tarkka ja epäselvä.