Vammaispalvelulaki uudistui – Asiantuntijat: vammaisten oikeudet ottamassa rajun takapakin

Henkilökohtaista apua on tarjolla huomattavasti vähemmän kuin ennen. Vammaisjärjestöjen edustajat kummastelevat, miksi vammaiset vangitaan jälleen neljän seinän sisälle.

Näkövammainen kävelee kävelykepin kanssa.

Tositarina nyky-Suomesta: Monivammainen henkilö on aiemmin saanut henkilökohtaista apua 300 tuntia vuodessa. Nyt hyvinvointialue myöntää sitä hänelle enää vain 36 tuntia, joten hän joutuu muuttamaan asumisyksikköön.  

Valtio on asettanut hyvinvointialueille talousppaineita. Ne ja lakimuutokset ovat ajaneet hyvinvointialueet käyttämään uutta vammaispalvelulakia säästöjen aikaansaamiseen. Lain tultua voimaan henkilökohtaista apua on tarjolla vähemmän kuin ennen ja sitä yritetään korvata kotihoidolla.

Henkilökohtaiset avustajat tekevät mahdollisiksi avohuollon ja sen, että vammaiset saavat asua itsenäisesti.  Kyse ei ole vain pukeutumisesta, peseytymisestä, ruonlaitosta tai liikkumisesta, vaan vammaisen itsemääräämisoikeudesta ja itsenäisestä elämästä.

Motiivi kertoi 19. marraskuuta, millainen maa Suomi olisi ilman henkilökohtaisia avustajia. Vammaisten ihmisten ihmisarvo romuttuisi ja he joutuisivat piiloon laitoksiin ja koteihin – kuten vuosíkymmeniä sitten ennen kuin vammaiset alkoivat saada oikeuksia. 

Motiivin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan uudessa vammaispalvelulain tulkinnassa on kaikuja vuosikymmenten takaisesta pimeydestä.  

Uuden vammaispalvelulain myötä painopisteen oli tarkoitus siirtyä hoivan ja huolenpidon näkökulmasta oikeuksien toteuttamiseen ja itsenäisen elämän mahdollistamiseen. Kuitenkin hyvinvointialueet pyrkivät esimerkiksi vaihtamaan henkilökohtaista apua kotihoitoon. Se on asiantuntijoiden mukaan selkeästi vastoin lain tarkoitusta.

Laki on tullut portaittain voimaan vuoden 2025 alusta lähtien. Siirtymäaikaa on yhteensä kolme vuotta. 

Henkilökohtainen avustaja auttaa avustettavaa allekirjoittamaan asiapaperin.
Henkilökohtainen avustaja takaa vammaiselle henkilölle sujuvan arjen.

Kotihoito jyräämässä henkilökohtaisen avun? 

Eräällä näkövammaisella henkilöllä on apunaan henkilökohtainen avustaja, joka auttaa häntä arjessa. Avustaja ei kuitenkaan saa leikata asiakkaansa kynsiä, vaikka käy tämän luona usein. Hyvinvointialue lähettää lähihoitajan kerran kuussa leikkaamaan kynnet. 

Myös yllä kerrottu on tositarina Suomesta. 

– Jos lapsi ei saa apua varhaisessa vaiheessa, hän jää jo koulussa muista jälkeen.

Susanna Haapala, Assistentti.info-hanke

Uusi vammaispalvelulaki on edeltäjänsä tavoin toissijaista lainsäädäntöä. Se tarkoittaa, että vammainen henkilö saa vammaispalvelulain perusteella palveluita vain, jos hänen tarpeisiinsa eivät vastaa muun lainsäädännön, kuten sosiaalihuoltolain, palvelut.

Aikaisemmin vammaispalvelulakia on sovellettu laajasti. Nyt hyvinvointialueet korostavat sosiaalialaa eli kotihoitoa, sanoo työnantajaa edustavan Heta-liiton hallituksen puheenjohtaja Maija Aatelo.   

– Kotihoito kuitenkin tapahtuu kotona, mikä sitoo vammaisen taas kotiinsa. Kuka käy hänen kanssaan asioilla tai tapaamassa ystäviä, Aatelo kysyy.  

Hän huomauttaa, että henkilökohtainen avustaja on työntekijänä myös halvempi kuin lähihoitaja, joka useimmiten toteuttaa kotihoitoa.  

Mitä tapahtuu apua tarvitseville lapsille? 

Muutoksen ovat huomanneet myös Veera Florica Rajala ja Susanna Haapala.  Florica-Rajala on vammaisjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtaja. Haapala työskentelee koordinaattorina ja koulutussuunnittelijana Assistentti.info-hankkeessa, joka välittää henkilökohtaisia avustajia koskevaa tietoa. 

He ovat huolissaan, sillä kotihoitoa ei voi järjestää tarkkaan kellotetusti. Esimerkiksi lääkkeet voi joutua ottamaan tiettynä kellonaikana. 

– Kuka käy apua tarvitsevan kanssa asioilla tai tapaamassa ystäviä?

Maija Aatelo, Heta-liitto

Varsinkin lasten kohdalla tilanne voi johtaa koko elämän mahdollisuuksien murtumiseen.  

– Jos apua tarvitseva lapsi ei sitä saa varhaisessa vaiheessa, hän jää jo koulussa muista jälkeen, Haapala sanoo.  

Avun turvin lapsi voisi opiskella ja aikuisena työllistyä, eli saada itsenäistä toimeentuloa. Ilman apua opintopolku kuitenkin katkeaa.. Lapsi jää ilman koulun tarjoamia tietoja, elämäntaitoja ja itsenäistymistä vanhemmista.  

Rajala ja Haapala pelkäävät, että vanhemmat alkavat ylisuojella lapsiaan nykyistä enemmän. 

– Omaan elämään kyvyttömiä peräkammarin lapsia saattaa olla pian Suomessa paljon enemmän, Florica Rajala sanoo.   

Näin henkilökohtainen apu syntyi

  • Vammaisjärjestö Kynnys ry aloitti henkilökohtaisen avun kokeilut 1970-luvun lopulla.  
  • Lakiin apu saatiin vuonna 1987 ja käytäntöön 1989. Se mullisti monen vammaisen elämän. Tuesta piti taistella, mutta ainakin se oli olemassa.   
  • Vuonna 2009 henkilökohtaisesta avusta tuli laissa vammaisen subjektiivinen oikeus. Vammaispalvelun on myönnettävä kriteerit täyttävälle hakijalle henkilökohtaista apua, vaikka määrärahoja olisi vähän.  
  • Vuonna 2025 voimaan astui uusi vammaispalvelulaki. Sen tultua voimaan henkilökohtaista apua on jaettu vähemmän kuin ennen.