Työelämä on muuttunut viime vuosina ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, puheenjohtaja Eija Paananen pohti avatessaan JHL:n edustajiston syyskokouksen keskiviikkona 29. lokakuuta.
Edustajisto on ammattiliitto JHL:n ylin päättävä elin. Nykyisen edustajiston viisivuotinen kausi on tulossa päätökseen. Paananen totesi, että kuluneet viisi vuotta ovat sisältäneet valtavia organisaatiomuutoksia, epävarmuutta ja päätöksiä, jotka eivät ole tuntuneet työntekijöille oikeudenmukaisilta.
Paananen liikuttui kyyneliin luodessaan katseen salilliseen edustajiston jäseniä ja liittoaktiiveja.
– Näen ihmisiä, jotka ovat käyttäneet valtavan määrän aikaa ja energiaa yhteisten asioiden hoitamiseen, hän sanoi.
Paananen kiitti jokaista salissa olevaa ihmistä yhdessä tekemisestä.
– Yksi asia ei muutu: työntekijät tarvitsevat puolustajan.
Syyskokous oli istuvan edustajiston viimeinen sääntömääräinen. Kokous pidettiin keskiviikosta torstaihin 29.–30. lokakuuta hotelli Scandic Parkissa Helsingissä.
Mikä edustajisto?
- Edustajisto on ammattiliitto JHL:n ylin päättävä elin.
- Edustajiston toimikausi on viisivuotinen. Seuraavat edustajistovaalit pidetään helmikuussa 2027.
- Edustajistoon kuuluu 120 vaaleilla valittua liiton jäsentä. Voit tutustua heihin JHL:n sivuilla.
- Edustajisto kokoontuu kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä, ja tarvittaessa useammin.
- Paikalla kokouksissa on myös JHL:n hallitus, joka toteuttaa edustajiston tekemät päätökset yhdessä liiton johdon kanssa.
Tuplavaalien vuosi
Vuodesta 2027 on tulossa JHL:lle ja koko ay-liikkeelle merkittävä, sillä silloin pidetään kahdet vaalit.
JHL saa keväällä uuden edustajiston ja valtakunta uuden eduskunnan. Ensin mainittu päättää liiton suunnasta, jälkimmäinen paaluttaa askelmerkit ay-liikkeen lähitulevaisuudelle.
Syksyllä liitto saa myös uuden johdon. Edustajiston kokouksessa toimialajohtaja Saila Ruuth vastasi myöntävästi pyyntöön asettua ehdolle uudelle kaudelle. Aiemmin ehdolle toimialajohtajiksi ovat asettuneet Kari Bagge ja Teppo Järnstedt. Puheenjohtajaksi on asettunut ehdolle nykyinen toimialajohtaja Mari Keturi.
JHL:n väistyvä puheenjohtaja Håkan Ekström totesi, että liittojen on nyt yhdessä parannettava jäsentensä asemaa: etenkin nuorten, maahanmuuttajataustaisten ja epätyypillisissä työsuhteissa toimivien huomioiminen vaatii myös JHL:ltä uusia tapoja nostaa jäsenyyden merkitys näkyväksi.
JHL haluaa edustajistovaaliehdokkaiksi kaikenlaisia jäseniä erilaisista taustoista. Kautensa päättävässä edustajistossa on ollut läsnäolo- ja puheoikeus niin Nuorisofoorumilla kuin maahanmuuttajaverkostolla. Molempien edustajat kävivät nytkin puhujapöntössä.
Nuorisofoorumin Elli-Noora Veijalainen piti merkityksellisenä, ettei nuoria ole jätetty kokoussalin oven taakse.
– Ilman tätä olisimme ehkä ajatelleet, että päätöksenteko kuuluu muille.
Maahanmuuttajaverkoston Sunitha Akurathi iloitsi, että JHL on onnistunut hankkimaan paljon uusia maahanmuuttajajäseniä. Hän kutsui edustajiston jäsenet aktivoitumaan paikalle verkoston ohjelmiin ja tapahtumiin.
– Toivomme, että saamme enemmän resursseja. Yhdessä olemme vahvoja.
Tekoäly tulee – mitä tekee liitto?
Viime aikojen työelämämurroksista Eija Paananen puntaroi etenkin tekoälyä. Hänen mukaansa niin liiton työntekijöiltä kuin aktiiveilta vaaditaan uudenlaista otetta, jos tekoälyn kehittyminen jatkuu nykyisellä voimalla.
– Tekoäly ei saa ihmisiä yhteen. Se ei tunne ketään eikä mitään.
Eija Paananen, edustajiston puheenjohtaja
Paanasen mukaan tekoäly voi osata lukea työehtosopimusta jopa paremmin kuin luottamushenkilö, mutta siltä puuttuu inhimillisyys. Hän muistutti, että ammattiliitto tuo työntekijöille yhteisön, joka seisoo heidän rinnallaan.
– Tekoäly ei saa ihmisiä yhteen. Se ei tunne ketään eikä mitään.
Håkan Ekström totesi, että teknologiakehitystä pitää ohjata ihmisten eikä vain talouden tarpeisiin. Liiton pitää vaatia vastuullista tekoälyn käyttöä pelkkien säästöjen sijaan sekä koulutusta ja aikaa sen oppimiseen.
Kuinka liitto uudistuu?
Ekström ruoti puheessaan, kuinka Suomen hallitus on kolmen ja puolen vuoden aikana luotsannut maata työelämän aallokoissa.
Hän totesi, että hallitus on perustellut lukuisia työmarkkinauudistuksiaan työllisyyden ja talouden vahvistamisella. Tulokset eivät kuitenkaan puhu rajun leikkauspolitiikan puolesta. Yli 300 000 kansalaista on työttömänä, köyhyys pahentunut ja häädöt ja asunnottomuus lisääntyneet. Työttömien ja vähävaraisten oloja hallitus kurjistaa samalla kun se keventää varakkaiden verotusta.
– On syntynyt sosiaalinen epätasapaino.
Håkan Ekström, JHL:n puheenjohtaja
Myös työpaikan ristiriitatilanteissa työntekijän asema on entistä haavoittuvampi. Ekströmin mukaan tarvitsemme toimivia yrityksiä ja työnantajia – mutta myös vahvoja työntekijöiden oikeuksia ja reiluja työehtoja.
– On syntynyt sosiaalinen epätasapaino, joka ulottuu myös työmarkkinoihin.
Ekström kaipasi Suomeen Ruotsin henkeä. Siellä työnantajilla ja -tekijöillä on ”pitkäaikainen avioliitto, jossa ei käydä vieraissa”.
– Suomessa tämä parisuhde ei kyllä ole ihan voimissaan. Työnantajapuolella ollaan asumuserossa. Hallitus ja porvaripuolueet istuvat tukevasti työnantajapuolen sylissä.
Vuoteen mahtui monta voittoa
Edustajistossa käytiin perinteiseen tapaan läpi edustajien tekemiä aloitteita. Niistä voit lukea tarkemmin Motiivin aloitejutusta.
Vilkasta keskustelua syntyi niin Nuorisofoorumin osallistumisoikeuden muuttamisesta pysyväksi kuin oppilaitostoiminnan tulevaisuudesta. Edustajisto päätti satsata ensi vuonna lisää rahaa oppilaitostyöhön ja opiskelijajäsenten hankintaan.
Puheenvuoroja kirvoitti myös TATES eli uusi työ- ja virkaehtosopimus, jota valmistellaan kunta-alan teknisille aloille. TATES määrittää etenkin tuntipalkkaisten ehtoja, ja edustajiston on määrä päättää ensi vuonna sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Edustajisto hyväksyi myös vuoden 2027 talousarvion. Jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan: liiton ja työttömyyskassan yhteenlaskettu jäsenmaksu on jatkossakin 1,1 % tuloista.
Jäsenkato ja jäsenistön ikääntyminen haastavat edelleen liiton taloutta. Moni puhujapöntössä käynyt kuitenkin totesi, että JHL on saavuttanut viime aikoina paljon hyvää. Liitto on esimerkiksi saanut kaksi uutta ammattiryhmää, yksityiset klinikkaeläinhoitajat sekä yksityiset pysäköinninvalvojat.
