Marjolla oli 30 vuoden työkokemus lähihoitajan töistä, kun hän aloitti lastenhoitajana vuonna 2022.
Aluksi Marjo teki satunnaisia vuoroja uudessa työpaikassaan. Pian hän sai pitkän sijaisuuden ja solmi määräaikaisen työsopimuksen.
Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Marjo toimitti vanhat työtodistuksensa työnantajalle. Hänen mielestään työnantajan olisi pitänyt huomioida aikaisempi työkokemus ja maksaa kokemuslisät. Myös hänen lähiesihenkilönsä kannusti tähän.
Palkanlaskija ilmoitti kuitenkin, että kokemuslisät eivät kuulu Marjolle. Marjo hämmentyi, mutta antoi asian olla.
– Ajattelin, että minulla olisi pitänyt olla enemmän pedagogista osaamista.
Myöhemmin työnantaja palkitsi Marjon hänen 30-vuotisesta työurasta. Se vahvisti Marjon epäilyjä siitä, ettei aikaisempaa kokemusta ollut huomioitu oikein.
– Miksi työnantaja tunnusti pitkän työurani, mutta kokemus ei näkynyt palkassa?
Uusi yritys JHL:n avulla
Marjo sai vakituisen työn samasta työpaikasta vuoden 2026 alussa. Hän päätti ottaa kokemuslisän uudelleen esille. Tällä kertaa hän pyysi avuksi ammattiliitto JHL:n ja soitti pääluottamusedustajalleen.
– Sanoin, että haluan, että asiaa ryhdytään ajamaan.
Pääluottamusedustaja välitti tiedot JHL:n aluetoiminnan asiantuntija Marja Sjöholmille. Tämä selvitti asiaa yhdessä liiton muiden asiantuntijoiden kanssa. Kävi ilmi, että kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) määritteli asian Marjon eduksi. Marjon vanhusten kanssa lähihoitajana hankkima työkokemus oikeutti kokemuslisään myös varhaiskasvatuksessa.
JHL:n asiantuntijat laativat pääluottamusedustajan kanssa paikallisneuvottelupyynnön, jonka he toimittivat Marjon työnantajalle.
Paikallisneuvottelupyyntö on kirjallinen asiakirja, jonka tavoite on ratkaista liiton jäsenen työsuhdetta koskeva erimielisyys työnantajan kanssa.
Työnantaja vastasi pyyntöön alle viikossa ja hyväksyi JHL:n vaatimuksen. Marjon aikaisempi lähihoitajakokemus katsottiin kokemuslisään oikeuttavaksi palveluksi.
Työnantaja maksoi Marjolle yhteensä 11 432,59 euroa. Päälle laskettiin vielä viivästyskorot.
JHL:n kirjallinen paikallisneuvottelupyyntö riitti vakuuttamaan työnantajan. Työnantaja hyväksyi vaatimuksen, joten varsinaista neuvottelua ei tarvinnut järjestää.
Edunvalvontaketju toimii
Marja Sjöholm korostaa, että tapauksen ratkaisemiselle oli suuri merkitys ammattiliitto JHL:n sujuvalla edunvalvontaketjulla.
Edunvalvontaketju tarkoittaa, että jäsenen ongelma pyritään ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman lähellä työpaikkaa.
Marjon tapauksessa edunvalvontaketju kulki näin:
- Marjo kertoi asiasta pääluottamusedustajalle
- Pääluottamusedustaja otti yhteyttä aluetoiminnan asiantuntija Marja Sjöholmiin
- Marja Sjöholm varmisti JHL:n juristeilta ja sopimusasiantuntijoilta, että hän ja pääluottamusedustaja olivat tulkinneet KVTES:iä oikein
- Tieto välitettiin nopeasti takaisin paikallistasolle eli luottamusedustajalle ja Marjolle
Sjöholm toivoo, että tapaus edistää vastaavien tilanteiden ratkomista tulevaisuudessa.
– Toivottavasti työnantajakin ymmärtää, että emme halua väkisin lyödä kapuloita rattaisiin, vaan tehdä yhteistyötä. Pidämme työntekijöiden puolta.
Työkaverit kannustivat
Marjo kertoo olevansa onnellinen, että ratkaisu syntyi nopeasti.
– Nyt on kaikki parhain päin. Olen saanut sen, mitä minulle kuuluu.
– Nyt on kaikki parhain päin. Olen saanut sen, mitä minulle kuuluu.
Lastenhoitaja Marjo
Työkaverit kannustivat häntä pitämään puolensa. Hän aikoo jatkaa nykyisellä työnantajalla varhaiskasvattajana.
– Olen unelmieni työpaikassa.
Marjon nimi on muutettu asian arkaluonteisuuden takia. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
Tähän yksityiskohtaan Marjon tapauksen nopea ratkaisu perustui
Marjon tilanne ratkesi nopeasti kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) tulkintamuutoksen ansiosta. Työntekijät ja työnantajat sopivat muutoksesta vuonna 2015.
Muutos koski työkokemuslisän määrittelyä. Sen mukaan lähihoitajan tehtävä katsotaan ammattinimikkeestä riippumatta samaksi ammattialaksi. Jos lähihoitaja hoitaa uransa aikana lapsia, vanhuksia tai vaikkapa hampaita, kyse on samalla ammattialalla työskentelystä ja siitä on olennaista hyötyä työtehtävässä.
Työehtosopimuksen mukaan koko palvelusaika tulee siis laskea työkokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi.
Työnantajat eivät ole aina tietoisia, että näin on sovittu, sanoo ammattiliitto JHL:n neuvottelupäällikkö Canelia Wessman.
– Näissä tilanteissa on tärkeää kääntyä luottamusedustajan puoleen.
