Tasopalkkajärjestelmä muuttaa yli 130 000 ihmisen palkkauksen perusteet kunta-alalla. Pääluottamusedustaja uskoo, että uusi malli lisää palkkauksen avoimuutta.
Pääluottamusedustaja Maarit Salonen on menneen kevään ja kesän aikana viettänyt lukemattomia tunteja keskustellen Turun kaupungin työntekijöiden palkoista.
Hän istuu yhtenä ammattiliitto JHL:n kahdesta edustajasta neuvottelemassa siitä, miten kuntien uutta palkkausjärjestelmää sovelletaan Turussa. Liiton toinen edustaja Turun ryhmässä on pääluottamusedustaja Tini Vehviläinen.
Kuntien palkkoihin tulee viimeistään lokakuun alussa suurmuutos, kun kunnissa otetaan käyttöön tasopalkkajärjestelmä.
Uudistus koskee noin 120 000:ta palkansaajaa, joiden työehtoihin sovelletaan kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Sopimuksen piiriin kuuluu esimerkiksi lastenhoitajia, kirjastotyöntekijöitä ja työllisyyspalveluiden henkilökuntaa.
Lisäksi palkkamuutos koskee päiväkodeissa työskenteleviä varhaiskasvatuksen opettajia, joita on noin 17 000. Luvut perustuvat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n tietoihin.
Lue lisää: Kuntien palkkoihin tulossa jättimylläys – Tällaisia muutoksia voit odottaa palkkanauhaasi
Palkkaus riippuu osaamisesta ja vastuusta
Palkkauksen pääperiaatteet on sovittu valtakunnan tasolla työehtosopimuksessa, jonka ammattiliitot sopivat KT:n kanssa.
Jatkossa kunnan työntekijän tehtäväkohtainen palkka perustuu tehtävän mukaiseen palkkaryhmään. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajille on omat palkkaryhmänsä ja työllisyyspalveluiden asiantuntijoille omansa.
Toinen palkkaan vaikuttava tekijä on osaamisen ja vastuun taso. Tästä tulee myös nimi tasopalkkajärjestelmä. Työntekijöiden tehtäväkohtaiset palkat jaetaan jatkossa kolmeen tasoon: A, B ja C. Taso riippuu siitä, millaista osaamista ja vastuuta työ vaatii.
A-tasolla palkka on matalin, C-tasolla korkein. Työntekijän palkka nousee, kun osaaminen ja vastuu tehtävässä lisääntyy niin, että työntekijä pääsee esimerkiksi B-tasolta C-tasolle. Työntekijä voi nousta uudelle palkkatasolle esimerkiksi kouluttautumalla lisää. Palkkaa tarkistetaan, mikäli seuraava osaamisen ja vastuun taso täyttyy.
Jokaisen kunnan ja kaupungin pitää erikseen sopia, miten eri tehtävät sijoitetaan palkkaryhmiin ja palkkatasoille. Sijoittelu tehdään valtakunnallisen työehtosopimuksen kriteereillä. Tes määrää myös sen, mitä tehtävästä pitää vähintään maksaa.
JHL:n sopimusasiantuntija Keijo Hiltunen on ollut pitkään mukana valmistelemassa uutta palkkausjärjestelmää. Hän on huomannut, että kunnat seuraavat tarkkaan toistensa tekemisiä järjestelmän käyttöönotossa.
– Vaikuttaako tämä siihen, että paikalliset olosuhteet eivät tule tarpeeksi huomioiduiksi? Hiltunen kysyy.
Hän epäilee, että työnantajat pyrkivät soveltamaan järjestelmää mahdollisimman yhtenäisesti, jotta välttäisivät keskinäisen palkoilla kilpailemisen.
Lisistä neuvotellaan paikallisesti
Kunnissa voidaan sopia lisätasoista, joissa palkka on yli C-tason. Lisätasoista pitää tehdä paikallinen sopimus. Sopimuksista neuvotellaan paikallisissa palkkaustyöryhmissä, joihin kuuluu työntekijöiden ja työnantajan edustajia.
Hiltusen mukaan yhtenä riskinä on, että palkka ei nouse riittävästi, kun työntekijä siirtyy tasolta toiselle. Silloin työntekijältä saattaa kadota rahallinen motivaatio oppia uutta.
Paikalliset palkkaustyöryhmät sopivat myös tasolisistä. Tasolisää voidaan maksaa, jos työntekijä pysyy samalla palkkatasolla (esimerkiksi tasolla B), mutta hankkii uutta osaamista tai saa uusia vastuita.
– Suurimmat ryhmät ovat varhaiskasvattajat ja koulunkäynninohjaajat. Niissä on eniten hiomista.
Juuri tällaisessa palkkaustyöryhmässä turkulainen luottamusedustaja Maarit Salonen on viettänyt tänä vuonna runsaasti työaikaansa. Tehtävää on riittänyt, sillä uuden palkkausjärjestelmän pitää olla valmis syyskuun loppuun mennessä. Työntekijöiden palkoissa mahdolliset muutokset näkyvät viimeistään lokakuussa. Turussa monien yksityiskohtien sopiminen venyi elokuuhun saakka.
– Meillä suurimmat ryhmät ovat varhaiskasvatus ja koulunkäynninohjaajat. Niissä on kaikista eniten hiomista ja mielipiteitä, mitä siellä pitäisi huomioida, Salonen kuvailee.
Turussa on päiväkoteja, joissa kaikki lapsiryhmät ovat monikulttuurisia. Neuvotteluissa piti ratkoa esimerkiksi se, miten monikulttuurisuus huomioidaan varhaiskasvatuksen palkoissa.
– On sovittu, että tehostettu tuki ja erityisen tuen tarve pisteytetään. Erimielisyyttä oli siitä, mitkä ovat pisterajat, joiden kohdalla voi siirtyä tasolta toiselle.
Katso alla olevalta videolta, kuinka kuntien palkat muuttuvat:
Avoimuus lisääntyy
Pääluottamusedustaja Maarit Salonen näkee palkkausjärjestelmän myllerryksessä paljon hyvää. Uusi järjestelmä lisää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja tietoa palkkojen rakenteesta.
Esimerkiksi Turussa työntekijöiden edustajat eivät aiemmin ole päässeet mukaan ryhmiin, joissa palkoista sovitaan. Nyt valtakunnallisessa työehtosopimuksessa lukee selvästi, että luottamusedustajat pitää ottaa mukaan palkkaustyöryhmiin.
– Se lisää avoimuutta, että (palkkojen) tasokuvaukset ovat työntekijöiden saatavilla. Ei tarvitse niin vahvasti jupista itsekseen, miksi tuo saa korkeampaa palkkaa kuin minä. Työntekijät pääsevät näkemään, minkä ehtojen pitää täyttyä, jotta he voivat nousta esimerkiksi A-tasolta B-tasolle.
Juttuun on lisäksi haastateltu JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karraschia, joka on ollut mukana uudistuksen valmistelussa.
Oikaisu 1.12.2025: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti, että tasopalkkajärjestelmä otettaisiin kunnissa käyttöön syyskuun lopussa. Muutos tulee voimaan viimeistään lokakuun alussa.