Tampereen raitiovaunu aloitti liikennöinnin viisi vuotta sitten. Sitä pyörittävän Tampereen Ratikan työyhteisö onkin nuori sekä iältään että ikäjakaumaltaan.
Silti noin 90 prosenttia työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon. Kuljettajista liiton jäseniä ovat lähes kaikki.
Se on melkoinen taikatemppu, onhan nuorten houkutteleminen ammattiyhdistysliikkeelle kohtalonhaaste. Siksi on syytä kysyä Viljami Vaskoselta, kuinka hän onnistuu saamaan nuoretkin työntekijät liittoon.
Vaskonen on Tampereen Ratikan liikennöinnin JHL:läinen pääluottamusmies. Hänen mukaansa nuorille työntekijöille ei riitä, että luottamushenkilö lyö jäsenyyslomakkeen eteen ja käskee allekirjoittaa, koska niin on tapana.
He haluavat liittymiselle perusteluja. Perustelut Vaskonen löytää ammattiliittojen ydintoiminnasta.
– Suomessa työehdot sekä työelämän pelisäännöt ovat kohtuullisen järkevät, koska työntekijät ajavat oikeuksiaan yhdessä, hän sanoo.
1. Työehtosopimus tutuksi
Tampereen Ratikalle koulutetaan uusia työntekijöitä oppisopimuksella. Vaskonen pitää oppisopimuskoulutuksen aikana parin tunnin luottamusmiesperehdytyksen. Siellä hän käy läpi työehtosopimuksen eli tesin ja kertoo, että työehtosopimus määrää työn tekemisen ehdot.
Sopimus turvaa esimerkiksi vähimmäispalkan, ilta-, yö- ja vuorolisät ja palkankorotuksen. Mitään näistä ei ole määritelty laissa.
– Kun käymme työehtosopimuksen kohta kohdalta läpi, jokainen saa heti perehdytyksen omiin oikeuksiinsa ja osaa tarvittaessa lähteä hoitamaan omaa asiaansa, Vaskonen sanoo.
2. Ay-liikkeen merkitys selväksi
Nuoria mietityttää, paljonko liiton jäsenyys maksaa ja mitä rahalla saa. Vaskonen ei myy nuorille palvelua tai vakuutusta. Hän haluaa, että ihmiset tietävät, mihin liittyvät. Silloin he ovat ehkä valmiimpia osallistumaan vaikkapa työtaisteluihin.
Vaskonen kertoo nuorille, että ammattiliitto on demokraattinen kansanliike, joka turvaa työväen asemaa.
Työehtosopimuksista neuvottelevat järjestäytyneiden työntekijöiden ja työnantajien edustajat. Raitioteillä ne ovat Raideammattilaiset JHL ja Palta.
– Ammattiliitot näyttäytyvät vakuutus- tai palvelulaitoksena. Ymmärrys niiden ydinajatuksesta on voinut jäädä hämäräksi.
Vaskosen mukaan työelämä ilman liittoja on Wolt-kuskien ja marjanpoimijoiden työelämää. Hänestä ammattiliittojen idea on hyvä kerrata myös vanhempien työntekijöiden kanssa.
– Ammattiliitot ovat pitkään näyttäytyneet työelämän vakuutus- tai palvelulaitoksena, joten ymmärrys ydinajatuksesta on voinut jäädä hämäräksi.
3. Luottamus syntyy tutustumalla
Luottamusta Vaskonen luo avoimella viestinnällä ja tutustumalla ihmisiin. Uusille työntekijöille hän käy esittäytymässä jo perehdytysjakson aikana.
Myös oman luottamusmiesperehdytyksensä Vaskonen aloittaa tutustumiskierroksella. Ajotyöpäivinä ihmisiä tapaa vuoronvaihdoissa ja taukotiloissa.
TES takaa ajan perehdyttämiseen
- Tampereen Ratikan työehtosopimukseen on kirjattu, että luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut perehdyttävät työntekijät yhteistoimintaan – siis siihen, miten työnantaja ja työntekijät neuvottelevat työsuhteeseen kuuluvista oikeuksista ja velvollisuuksista.
- Perehdytys tehdään oppisopimuskoulutuksen aikana. Se on uusille työntekijöille oppisopimusajan palkallista työaikaa.
- Jäsenlomakkeet otetaan esiin vasta perehdytyksen päätteeksi.
- Perehdytyskirjaus tulee rautatiealan työehtosopimuksesta, johon se on tuotu Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n neuvottelemasta yleissopimuksesta.
- Rautatiealan järjestäytymisaste on noin 85, koko tekniikan ja liikenteen alan 75 prosenttia, arvioi Miika Lumitsalo. Hän on JHL:n teknisten, energian ja liikenteen alojen neuvottelupäällikkö.
4. Korvat auki kritiikille
Vaskonen kuuntelee avoimesti kritiikkiä, ja usein se voi olla paikallaan. Joskus liitosta eroaminen johtuu pettymyksestä. Joku on ehkä jäänyt työttömäksi, ja ansiosidonnainen päiväraha on evätty. Sellaisesta voi jäädä tunne, että ongelmat pitää ratkoa yksin.
Vaskonen vastaa kritiikkiin vetoamalla liittojen perustehtävään. Toimintaan voi vaikuttaa olemalla mukana, esimerkiksi osallistumalla Vaskosen jäsenille järjestämiin työpaikkakokouksiin.
5. Tukea työttömäksi jäävälle
Irtisanottua työntekijää Vaskonen on auttanut kädestä pitäen. Hän on muistuttanut työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta ja kertonut työttömän oikeuksista.
– Jos työttömyyttä ei ole kohdannut aiemmin ja ajattelee elävänsä säästöillä, karenssit ja työssäoloehdot voivat tulla yllätyksenä.
Mainos
6. Asioiden ratkomista yhdessä
Kun työpaikalla pitää sopia uudesta asiasta, Vaskonen keskustelee muiden työntekijöiden kanssa, kyselee mielipiteitä sekä järjestää äänestyksiä ja työpaikkakokouksia. Omista ajatuksistaan hän kertoo avoimesti.
Tuore esimerkki tällaisesta asiasta on siirtymäajat eli kuinka paljon aikaa varataan siirtymiin työn aloitus- ja lopetuspaikan välillä.
Työpaikkakokouksiin porukkaa vetävät aiheet, jotka vaikuttavat arkeen. Sellaisia ovat muun muassa työvuorot ja työjaksot. Nuoria näihin kokouksiin on vaikea saada mukaan, sillä työn ja arjen yhteen sovittaminen koskettaa enemmän vanhempia työntekijöitä.
Työpaikkakokoukset kuitenkin konkretisoivat osallistujille, että päätökseen on monta näkökulmaa. Yhteinen näkemys on aina kompromissi.
Kuka Viljami Vaskonen?
Ikä: 42
Ammatti: Raitiovaunun kuljettaja
Työnantaja: VR
Perhe: Vaimo ja kaksi peruskouluikäistä lasta
Harrastukset: Lenkkeily ja jumppa, elokuvat, keikoilla käyminen ja pelit
Vaikuttui viimeksi: Muuan mies -yhtyeen keikasta
Raiteita pitkin lähtisi: Tyynellemerelle
