Vielä viime kesänä Ilkka Tuomisen palkka ei meinannut riittää säännöllisiin matkoihin Inarista läheisten luo Tampereelle.
Pari vuotta jatkunut tilanne herätti epäilyksen. Oliko hänen palkkansa maksettu oikein?
Hän työskenteli kokkina ja keittiöpäällikkönä leirikeskuksessa Inarissa. Aiemmissa samanlaisissa töissä Tuominen ei ollut joutunut vinguttamaan luottokorttia matkoihin Tampereelle.
Ilta- yö- ja viikonloppulisät siirtyivät työaikapankkiin, mutta ylityökirjaukset olivat jääneet siirtymättä. Kertymää oli kuitenkin vaikea seurata palkkakuitista, koska tunteja kasaantui niin paljon.
Tuominen kysyi apua aluetoiminnan asiantuntija Mari Koukkulalta, joka työskentelee ammattiliitto JHL:n Lapin aluetoimistossa. Sen jälkeen Tuominen pyysi pomoaan tarkistamaan työaikapankin.
Lue lisää
Yt-neuvottelut ajoivat luottamusedustajan kovaan paikkaan – Auttava käsi löytyi läheltä
Ongelma työpaikalla? Ratkaisu löytyy usein läheltä
Lisiä oli jäänyt siirtämättä
Epäilys vahvistui todeksi. Työnantaja myönsi, että lisiä oli jäänyt siirtämättä.
Summasta työnantaja ja Ilkka Tuominen olivat eri mieltä. Seurasi hetkellinen radiohiljaisuus. Keskusteluyhteys syntyi, kun Mari Koukkula esitti laskelmat vaadituista korvauksista.
Siitä alkoi koko syksyn mittainen neuvottelu palkkasaatavista. Työnantajan palkkalaskelmat osoittautuivat puutteellisiksi.
Joululahjaksi Tuominen sai Koukkulalta puhelun: Tuomiselle maksettaisiin koko hänen hakemansa summa – 14 861 euroa ja 70 senttiä.
– Summa oli paljon isompi kuin oletin.
– Summa oli paljon isompi kuin oletin. Loistofiilishän siitä tuli, joskin heti myös suomalainen syntinen ja syyllinen olo, Tuominen kertoo.
Tuomisesta oli helpottavaa kuulla, että esihenkilö myönsi virheet ja halusi korjata ne. He ovat edelleen hyvissä puheväleissä.
Lähes 15 000 euron summa meni suoraan säästöön luottokortin nollauksen jälkeen.
Oma aktiivisuus olennaista
Leirikeskuksessa työskentely oli lähellä Ilkka Tuomisen unelmatyötä. Se vain kävi liian raskaaksi.
Keittiöpäällikkönä hän vastasi yksin satojen ihmisten täyshoidosta tiskeineen, aamupaloista päivälliseen ja iltapalaan. Varsinkaan kesäsesongissa vapaita ei ollut tarpeeksi ja palautumisajat jäivät liian lyhyiksi.
Työvuorojen rytmittämisestä oli työnantajan kanssa keskusteltu pitkään, mutta asia oli hautautunut työkiireiden alle.
JHL:n aluetoimiston Mari Koukkula muistuttaa, että vaikka sesonkityö vaatii joustoa puolin ja toisin, liikaa ei saa venyä. Hän kehuu Tuomisen omaa aktiivisuutta asioidensa edistämisessä.
– Aluetoimisto ei tällaiseen apuun pysty, jos ei saa tarvittavia tietoja.
Koukkula toteaa, että laskeminen on työlästä eikä se kuulu automaattisesti aluetoimiston palveluihin. Työnantajan vastuulla on maksaa palkat oikein. Keskustoimistolta Koukkulaa auttoivat sopimusasiantuntija Karita Alanko ja juristi Tarja Terävä.
– Tämä oli aivan malliesimerkki edunvalvontaketjun toimimisesta, jos työpaikalla ei ole omaa luottamusedustajaa tai -miestä, Koukkula toteaa.
Juuri laskelmat toivat työnantajan neuvottelupöytään.
– Työnantajalla oli kaikki halu tehdä asiat oikein. Ulkoistettu palkanlaskenta ei vain toiminut.
– Työnantajalla oli kaikki halu tehdä asiat oikein.
Myös Tuomisen silloinen esihenkilö Riitta Kämäräinen sanoo, että asia saatiin ratkaistua hyvässä yhteishengessä.
– Yhteydenpito sujui mutkattomasti liiton edustajan kanssa ja asioista keskusteltiin matkan varrella.
Tuominen pohtii, ettei Kämäräiselle ollut helppo rasti johtaa pientä paikkaa täysin yksin. Hän kiittelee, että Kämäräinen on aina jaksanut kuunnella hänen huoliaan.
Ennen rahojen saamista Tuominen kuitenkin ehti irtisanoutua leirikeskuksesta työn kuormittavuuden takia. Nykyisin hän työskentelee Saariselän Holiday Club -hotellissa keittiötiimin vetäjänä. Työpäivät kestävät kuudesta yhdeksään tuntia.
– Tähän voisi vaikka tottua.
