Sote-alalla palveluja tarjonnut yritys irtisanoi henkilökohtaisen avustajan työsuhteen. Ammattiliitto JHL riitautti potkut. Käräjäoikeus tuomitsi työnantajan maksamaan JHL:läiselle työntekijälle puolen vuoden palkan ja korvaamaan yli 16 000 euron oikeudenkäyntikulut.
Valtakunnallinen yhtiö irtisanoi pitkäaikaisen työntekijänsä toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen huhtikuussa vuonna 2022. Työnantaja perusteli irtisanomista sillä, että työntekijä olisi toiminut ohjeiden vastaisesti toistuvasti eikä ollut piitannut suullisesta huomautuksesta ja kirjallisesta varoituksesta.
Työnantaja oli antanut maaliskuussa 2022 henkilökohtaiselle avustajalle varoituksen epäasiallisen käytöksen vuoksi. Työnantajan mukaan avustaja oli toistuvasti ollut yhteydessä töiden tilaajan eli paikallisen hyvinvointialueen edustajaan ja kertonut ongelmista. Tätä työnantaja piti tahallisena mustamaalaamisena. Työnantaja väitti, että työntekijän varoituksessa kuvattu menettely olisi jatkunut varoituksen antamisen jälkeenkin. Lisäksi työnantajan mukaan työntekijä oli omatoimisesti hankkinut asiakkailta avustamisen järjestämiseen liittyviä valtakirjoja. Työnantaja kertoi lähettäneensä työntekijälle ennen varoitusta tekstiviestillä huomautuksen, joka oli samansisältöinen kuin varoitus.
Kun työntekijä oli saanut varoituksen, hän oli lähettänyt työnantajalle kirjallisen vastineen. Siinä hän oli kiistänyt varoituksen aiheellisuuden ja perusteen sekä sen, että olisi saanut tekstiviestillä annettua huomautusta. Työntekijä kiisti myös työsuhteen päättämisen laillisuuden.
JHL vei irtisanomisen oikeuteen.
Lue lisää: Kuopio maksaa pelastuslaitoksen väelle 4,6 miljoonan palkkasaatavat – Mika Mylläri on yksi heistä
Ohjeet jäivät epäselviksi
Oikeudessa työntekijän kertomusta tuki kirjallinen ja suullinen näyttö.
Työntekijä myönsi olleensa ennen varoitusta yhteydessä hyvinvointialueen edustajaan, mutta varoituksen antamisen jälkeen hän ei enää ollut tätä tehnyt. Työntekijän mukaan tilaaja ei ollut antanut negatiivista palautetta yhteydenotosta.
Työntekijä kertoi, että hän oli toimittanut valtakirjat työnantajalle kahden avustettavansa pyynnöstä. Valtakirjoissa avustettavat olivat esittäneet toiveita avustamisen järjestämisestä. Työntekijä kertoi, että hän oli laatinut ne avustettavien sanelun mukaan.
Oikeudessa työntekijän kertomusta tuki kirjallinen ja suullinen näyttö.
Varoituksesta huolimatta työntekijälle oli jäänyt epäselväksi, mitä ohjeita, määräyksiä tai pelisääntöjä hän työnantajan mielestä oli rikkonut. Työnantaja ei myöskään kertonut, minkälaista käytöstä jatkossa odotetaan.
Työpaikan normaalikäytäntö oli ollut, että avustajat pitävät yhteyttä kotihoitoon ilman seuraamuksia. Ylipäätään työpaikalla ei ollut ohjeistusta tai käytännön työssä muodostuneita pelisääntöjä siitä, kuka voi olla yhteydessä asiakkaisiin ja miten.
Lue lisää: Laiton irtisanominen johti 50 000 euron korvauksiin: ”Luottamusmiehellä on lakisääteinen suoja”
Työnantajan näyttö ei vakuuttanut käräjäoikeutta
Käräjäoikeus antoi tuomion kesäkuussa 2025. Se katsoi, ettei työnantaja ollut esittänyt asiallista ja painavaa perustetta työntekijän työsuhteen päättämiseen. Työnantaja ei pystynyt osoittamaan, että työntekijälle olisi ennen 18.3.2022 annettua varoitusta millään tavoin ilmoitettu, että työnantaja pitää hänen menettelyään työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavana rikkomisena tai edes moitittavana.
Käräjäoikeus katsoi työntekijän kiistäneen johdonmukaisesti saaneensa tekstiviestiä.
Työpaikan toimintaohjeet olivat työntekijän työsuhteen aikana epäselvät.
Tuomion perustelujen mukaan asiassa oli kysymys siitä, oliko työntekijä varoituksen saamisen jälkeen jatkanut varoituksessa kuvattua yksilöityä menettelyä. Käräjäoikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että työntekijä olisi varoituksen antamisen jälkeen ollut yhteydessä tilaajan edustajiin. Työntekijän ei ollut väitettykään laatineen ja toimittaneen avustettavien valtakirjoja 10.3.2022 jälkeen työnantajalle. Käräjäoikeuden mielestä työntekijä oli siten korjannut varoituksen antamisen jälkeen varoituksessa kuvatun yksilöidyn menettelynsä.
Käräjäoikeuden näkemyksen mukaan työpaikan toimintaohjeet olivat työntekijän työsuhteen aikana epäselvät. Käräjäoikeus katsoi, että työntekijä ei ollut saanut tietoonsa työpaikan kirjallisia toimintaohjeita. Työnantaja oli vedonnut niihin kirjallisena todisteena.
Käräjäoikeuden mukaan ei ollut näyttöä, että työntekijä olisi käyttäytynyt epäasiallisesti muita työntekijöitä kohtaan tai että hän olisi arvostellut työtovereita avustettaville. Työntekijän ei näytetty rikkoneen vaitiolovelvollisuutta eikä käyttäytyneen epäasiallisesti yhteydenpidossaan kotihoitoon. Avustettavien toiveiden kertominen työnantajalle oli osa avustajan työtä.
Lue lisää: Lakimies vastaa: Mitä tarkoittaa varoituksen asiallinen yhteys?
Käräjäoikeus tuomitsi työnantajan korvauksiin
Käräjäoikeus tuomitsi työnantajan maksamaan työntekijälle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä puolen vuoden palkan ja oikeudenkäyntikulut reilut 16 000 euroa.
Työntekijä kertoo, että hänen olonsa on helpottunut.
– Kolme vuotta kestänyt ahdistava prosessi tuli päätepisteeseen. En toivo tällaista kenellekään.
– Luojan kiitos sain liitosta apua.
Irtisanominen oli niin iso järkytys, että työntekijä kertoo sairastuneensa sen jälkeen masennukseen.
– Olin aina ollut siinä ymmärryksessä, että työntekijä on voimavara. Työnantaja käänsi tämän päinvastaiseksi.
Työntekijä kertoo, että JHL:stä saatu tuki oli ehdottoman tärkeää.
– Luojan kiitos sain liitosta apua. Ensin mukana oli aluetyöntekijä ja luottamushenkilö. Oikeudessa minua avusti liiton juristi.
Irtisanomiseen ei ole asiallista perustetta, jos työntekijä ei ole jatkanut varoituksessa mainittua yksilöityä menettelyä enää varoituksen antamisen jälkeen. Irtisanomista ei voi myöskään perustaa työntekijän väitettyyn moitittavaan menettelyyn, joka on sallittu muille työntekijöille, kertaa JHL:n juristi Kati Piipponen. Hän edusti työntekijää oikeudenkäynnissä.
– Keskeistä oli, että meillä oli sekä kirjallista näyttöä että todistajia usealta taholta, mukaan lukien JHL:n luottamushenkilö, Piipponen toteaa.
Käräjäoikeuden tuomio ja sovinto koskien Työllisyysrahastolle maksettavaa osuutta ovat lainvoimaisia.
Asian arkaluonteisuuden vuoksi työntekijä esiintyy artikkelissa nimettömänä. Hänen nimensä on Motiivin toimituksen tiedossa.