Tammilehdossa viipyvä aamu-usva ei ole vielä kokonaan hälvennyt Ruissalon kansanpuistossa Turussa. Musta savu pölähtää tiehöylän eli tiekarhun pakoputkesta. Raili Mäki-Jaakkola on jyräyttänyt 20 tonnia painavan koneen käyntiin.
Mäki-Jaakkola pyöräyttää tiehöylän soratien oikeaan reunaan. Hänen tämän aamun tehtävänsä on tasoittaa Airiston rantaan kulkeva Pikku-Pukintie.
Tiehöylän kuljettaja on harvinainen ammatti, mutta Raili Mäki-Jaakkola on jo yksittäiskappale – tiettävästi Suomen ainoa nainen tiehöylän kuljettajana.
Hän kertoo aina pitäneensä isoista koneista.
– Ehkä se on näyttämisen halua, että kyllä pienikokoinen nainen pystyy näitä ajamaan.
Kesäisin Mäki-Jaakkola tasoittaa tiehöylällä sorateitä. Talvella hän höylää sillä jäätä katujen pinnalta.
Lumen auraus hoituu tavallisesti kuorma-autolla. Tiehöylän etuna on Mäki-Jaakkolan mukaan tarkkuus. Terän asentoa voi säätää ohjaamosta, ja koneella voi viimeistellä kuorma-autolla aurattuja katuja.
Kukaan muu ei halunnut tiehöylän rattiin
Mäki-Jaakkola on työskennellyt Kuntec-yhtiössä vuodesta 2020. Kuntecin omistaa Turun kaupunki. Se vastaa muun muassa katujen kunnossapidosta.
Kuntecin katuosastolla työskentelee Mäki-Jaakkolan lisäksi yksi ainoa nainen, hänen oma tyttärensä.
Kuka Raili Mäki-Jaakkola?
- 53-vuotias
- Koneenkuljettaja Turun kaupungin omistamassa Kuntecissa
- Asuu Yläneellä
- Perheeseen kuuluu neljä aikuista lasta, kaksi lastenlasta, kaksi kissaa ja kaksi koiraa
- Hoitaa suomenhevosia. Viisinkertainen hevoskynnön parihevossarjan Suomen mestari
- On työskennellyt myös yhdistelmäajoneuvon kuljettajana, maatalouslomittajana ja ravivalmentajana
- Tekee hevosten kanssa metsätöitä
Tiehöylä on kallis laite. Moni kunta, Turku mukaan lukien, on vähentänyt viime vuosina niiden määrää. Kuntecilla on niitä kolme. Kun Kuntecin edellinen tiehöyläkuski jäi eläkkeelle, kukaan muu kuin Raili Mäki-Jaakkola ei ollut innostunut jatkamaan tämän työtä.
– Olin että jee, minä haluan!
– Ehkä se on näyttämisen halua: kyllä pienikokoinen nainen pystyy näitä ajamaan.
Eläkkeelle jäävä kuljettaja perehdytti hänet ensimmäisen talven aikana.
Nollasta perehdytys ei alkanut. Mäki-Jaakkola on koko isoja koneita siitä lähtien, kun hän lapsena opetteli ajamaan traktoria synnyintilallaan Taivassalossa. Aikuisena hän on tehnyt peltotöitä maatalouslomittajana ja ajanut pitkin maata kuorma-autonkuljettajana.
Soratien tasoittaminen vaatii tarkkaa silmää
Ruissalossa Raili Mäki-Jaakkola ajaa Pikku-Pukintien ensin yhteen suuntaan. Tiehöylän terän on puraistava niin syvältä, että kaikki kuopat ja muut epätasaisuudet tasoittuvat. Samalla kuljettajan on seurattava terän kulkua ja säädettävä sen asentoa ja kulmaa.
Terää voi säätää ohjaamosta.
– Tässä ei ole tekoälyä, vaan kasa nappuloita.
– Tässä ei ole tekoälyä, vaan kasa nappuloita. Ne pitää osata ulkoa.
Tien pintaan pitää jäädä muutaman asteen kallistus, jotta sadevesi valuu pois. Samasta syystä tien reunaan ei saa jäädä soravallia. Erityisen haastavia ovat kaivojen kannet, jotka ovat usein piilossa pintasoran alla.
– Terän pitäminen oikeassa kulmassa ja korkeudessa vaatii tarkkaa silmää.
Ensimmäisen ajon jälkeen tien keskellä on liki metrinen soravalli. Sitten Mäki-Jaakkola ajaa saman reitin toiseen suuntaan.
Lopputuloksena on tasainen soratie.
Hevoset laitumelle ennen työpäivän alkua
Yläneen pitäjä sijaitsee keskellä maaseutua, puolensataa kilometriä Turusta pohjoiseen. Se kuuluu nykyään Pöytyän kuntaan. Siellä on Raili Mäki-Jaakkolan kotimaatila.
Mäki-Jaakkola herää joka aamu kello viisi. Ennen töihin lähtöä hän päästää kuusi hevostaan laitumelle. Sitten hän ajaa 65 kilometrin työmatkan Turkuun.
Töiden jälkeen odottaa kotona hevosten pilttuiden siivous.
Hevoset ovat kuuluneet Mäki-Jaakkolan elämään lapsuudesta saakka. Ensimmäisen oman hevosensa hän sai 17-vuotiaana, ja 2000-luvun alussa hän valmensi ja kasvatti ravihevosia.
Viime vuosina Mäki-Jaakkola on innostunut työhevosista. Nykyisistä hevosista neljä on suomenhevosia ja kaksi percheronia. Percheron on roteva työjuhta. Se painaa jopa 1 200 kiloa, kaksi kertaa enemmän kuin suomenhevonen.
Seuraavaksi Mäki-Jaakkola on aloittamassa työhevosilla yritystoimintaa. Yritys tarjoaa muun muassa hevosella tehtyjä metsätyöurakoita. Hän käy noutamassa metsästä kaadettuja puunrunkoja.
Tiekarhun ja työhevosten kesyttämisestä löytyy jotain yhteistä.
– Kummassakin on haastetta. Minua kiehtoo, miten saan ne tekemään niin kuin tahdon.
Kyntömestaruus sai miehet mököttämään
Viime syyskuussa Raili Mäki-Jaakkola voitti viidennen perättäisen hevoskynnön parihevossarjan Suomen mestaruuden. Kisat pidettiin Eurajoella.
Mäki-Jaakkolan mukaan kaksi miespuolista kilpakumppania ei juuri tervehtinyt häntä kilpailun jälkeen.
– Häviö taisi olla kova paikka, Mäki-Jaakkola sanoo.
Hevoskynnön SM-kilpailut pidetään vuosittain Eurajoella Vuojoen kartanon pelloilla. Kisat järjestää Työhevosharrastajat ry. Yhdistyksen tavoitteena on työhevosperinteen säilyttäminen.
Parihevoskynnössä auraa vetää kaksi suomenhevosta. Ohjastaja ohjaa auraa ja kävelee hevosten perässä.
Parihevoskyntö on arvostelulaji. Tuomarit pisteyttävät muun muassa vakojen suoruuden ja syvyyden, pellon päädyssä sijaitsevan päisteen eli kääntösarkan laadun sekä vakojen väliin jäävän harjan ulkonäön.
