Pahimpia on aamut

Jarkko on työskennellyt ensihoitajana kaksivuorotyössä 15 vuotta. Työvuorot alkavat joko kello 8 tai 20 ja kestävät 12 tuntia.

Nuorena yövuoron tekeminen oli Jarkolle helppoa. Nyt, noin nelikymppisenä, yövuorosta palautuminen on vaikeampaa. Aamulla töiden jälkeen uni ei tule.

Työn sosiaalinen kuormitus on alkanut näkyä Jarkon mielialassa. Jarkko ei koe saavansa työnohjausta jaksamisensa ylläpitämiseen. Hän on huomannut, että moni ensihoitaja vaihtaa työtä ikääntyessään.

– Kymmenen vuotta sitten mietin, missä ovat kaikki 1970-luvulla syntyneet ensihoitajat. Nyt mietin, missä ovat kaikki muut 1980-luvulla syntyneet, hän kertoo.

Aikaisemmin Jarkon työnantaja sanoi yötyön kuormituksesta valittaville, että jos yötyö ei kelpaa, voi mennä muualle töihin. Nykyään joustoa on tarjolla. Jarkko tietää ensihoitajia, jotka tekevät vain aamuvuoroja.

Hän on kuitenkin päättänyt vaihtaa alaa ja viimeistelee työn ohessa IT-alan opintojaan. Haaveissa on asiantuntijatyö, jossa työaika olisi kahdeksasta neljään.

Harva on yöeläjä, iltavirkuilla kohoneet terveysriskit

Lajina ihminen on päiväeläin, ja vain harva on rytmiltään yöeläjä.

Uni- ja vuorokausirytmitutkija Ilona Merikanto on tutkinut Suomessa vuorokausirytmiin liittyviä väestötason aineistoja. Hän kertoo, että vahvasti iltavirkkuja aikuisväestöstä on noin 17 prosenttia ja vahvasti aamuvirkkuja noin 20 prosenttia.

Tieteessä vuorokausirytmistä puhutaan kronotyyppinä. Kronotyyppien kirjo on laaja. Kansankielellä puhutaan aamu- ja iltavirkuista. Todellisuudessa suurin osa ihmisistä sijoittuu niiden välimaastoon. Tämän jutun lopussa pääset testaamaan oman kronotyyppisi.

– Haaveissa on asiantuntijatyö, jossa työaika olisi kahdeksasta neljään.

Kronotyyppi on sisäsyntyinen ominaisuus, johon on Merikannon mukaan lähes mahdotonta vaikuttaa. Nuoruusvuosina kaikkien ihmisten rytmi myöhentyy hormonaalisten muutosten myötä ja vanhuudessa hieman aikaistuu sisäisen kellon toimintakyvyn muuttuessa. Alle kahdella prosentilla kronotyyppi muuttuu aikuisuudessa.

Kronotyyppi ilmenee nukkumisessa, syömisessä ja liikunnassa: siinä, milloin on keholle optimaalisin valve- ja uniaika, ja milloin on optimaalisinta syödä ja liikkua.

Nuorena keho kestää paremmin ajoittaista epäedullista rytmiä, mutta iän myötä omaa rytmiä vastaan eläminen aiheuttaa jo vakavampia terveysriskejä.

Yhteiskunnan aamupainotteisuuden takia iltavirkuilla terveysriskit ovat muita suuremmat. Riskejä ovat esimerkiksi unihäiriöt, mielenterveysongelmat, sydän- ja verisuonitaudit, aineenvaihduntataudit sekä vastustuskyvyn yleinen heikkeneminen.

– Vaikutus on niin voimakas, että iltavirkuilla on havaittu korkeampi riski kuolla nuorena, Merikanto sanoo.

Tällä hetkellä Merikanto tutkii, mistä iltavirkkujen terveysriskit johtuvat. Onko kyse siitä, että iltavirkuilla on sisäsyntyinen alttius sairauksille tai kehnot elintavat – vai sairastuvatko he aamurytmissä elämisestä?

Minna ei pysty nukahtamaan ennen puoltayötä

Minna, 43, työskentelee lukion opettajana. Monena aamuna Minnan opetus koululla alkaa kello 8. Koska työmatkaa on yli puoli tuntia ja ennen töitä pitää ulkoiluttaa koira, Minna herää usein jo puoli kuudelta.

Yö jää lyhyeksi ja univelkaa kertyy. Minna on aina ollut iltavirkku. Hänelle optimaalisinta olisi mennä nukkumaan puoliltaöin, herätä kahdeksalta ja aloittaa työt kymmeneltä.

Koska lukiossa opiskellaan jaksoissa, Minna on toisinaan saanut sovittua opetuksen alkamaan myöhemmin. Usein aikatauluun ei voi itse vaikuttaa.

Minna on hakenut krooniseen univajeeseensa apua työterveyshuollosta. Lääkärin määräämänä hän on kokeillut erilaisia nukahtamislääkkeiltä ja kokee, että niistä on apua.

– Joskus olen niin hirveän väsynyt, että olo tuntuu laskuhumaltalta.

Jos Minna on äärimmäisen väsynyt, hän saattaa nukahtaa jo iltakymmeneltä. Silloin hän kuitenkin herää valvomaan aamuyöllä.

Univaje pahentaa tilannetta ja laskee stressinsietokykyä. Se on aiheuttanut myös fyysisiä oireita, kuten verenpaineen nousua. Minna on myös sairastanut kilpirauhastulehduksen. Osa lääkäreistä näkee sillä yhteyden stressiin.

– Uskon, että myös flunssakierteet ovat yhteydessä univajeeseen. Voisin paremmin, jos nukkuisin.

Minna nauttii työstään opettajana eikä halua luopua siitä. Hänestä olisi sekä opettajien että oppilaiden etu, että työajassa olisi enemmän joustoa. Hän ei haluaisi, että koulupäivien aloitusta kategorisesti myöhennettäisiin.

Osa Minnan työkavereista ymmärtää Minnaa, osa ei. Hän itse ajattelee, että väsymys näkyy väistämättä työn laadussa.

– Joskus olen niin hirveän väsynyt, että olo tuntuu laskuhumaltalta. Varmaan se onkin kognitiivisesti samantyyppinen tilanne. On vaikea pitää lankoja käsissä, unohtelen asioita ja menen sanoissa sekaisin.

Hän pitää etuoikeutena niitä aloja ja työnkuvia, joissa työaikoihin saa itse vaikuttaa.

– En osannut sitä ajatella, kun hakeuduin tälle alalle.

Olosuhteiden hienosäätö voi helpottaa

Valaistus on tutkija Ilona Merikannon mukaan toimivin keino hienosäätää omaa rytmiä. Jos aamulla on vaikea herätä, kirkas valaistus auttaa aivoja, kun taas illalla pimeys voi auttaa nukahtamaan. Myös terveelliset elintavat tukevat kehon joustavuutta.

Hienosäätökään ei auta loputtomiin. Merikanto toivoo, että kronotyyppien kirjo voitaisiin huomioida työelämässä nykyistä paremmin. Esimerkiksi työpalaverien ajoittaminen keskipäivään varmistaisi, että kaikki osallistujat olisivat todennäköisimmin toimintakykyisiä.

– Tutkijana näen korostuneita eroja, joihin voitaisiin puuttua ja näin vähentää eriarvoisuutta. Terveysriskien realisoituminen on iso taloudellinen kulu yhteiskunnalle.

Merikanto toivoo, että vireystilan yhteys mielenterveysongelmiin huomioitaisiin.

– Jos et ole samassa iskussa kuin kaveri, voi tulla vääristynyt kuva omasta kyvykkyydestä.

Jarkon ja Minnan nimet on herkän aiheen takia muutettu.

Alla olevalla testillä voit selvittää oman kronotyyppisi. Valitse sinua lähinnä oleva vaihtoehto. Testi on leikkimielinen eikä sen tulos ole lääketieteellisesti pätevä. Lähteet: Duodecim ja Morningness-Eveningness-kysely.