7.11.2025

Sähkövallankumous mullisti Tampereen liikenteen – ja kuljettajien arjen

Ratikankuljettaja Jere Suominen seisoo Tampereen ratikan ovella.

Joukkoliikenne siirtyy kohti sähkövoimaa kaikkialla Suomessa. Muutos vähentää päästöjä ja uudistaa työtä. Nyt Tampereen ratikan- ja bussinkuljettajat kertovat, kuinka heidän työnsä on muuttunut.

Tiilenpunainen Škoda Transtech -raitiovaunu kaartaa lähiömetsikön uumenista kohti lähtöpysäkkiä. Ajokahvaa käyttää maanantaisena iltapäivänä Jere Suominen. Hän on kuljettanut raitiovaunua vuodesta 2021, siitä lähtien, kun ratikkaliikenne alkoi Tampereella.

Suominen, 52, kuvailee työtä unelmaduunikseen.

– Parasta, mitä tässä iässä voi tehdä.

Ratikankuljettaja Jere Suominen seisoo Tampereen ratikan ovella.
Jere Suomiselle Tampereen siirtyminen raitiovaunuaikaan merkitsi unelmien työpaikkaa.

Vuoden 2025 alussa Tampereen ratikkareitit pidentyivät nykymittaansa, Länsi-Tampereen Lentävänniemeen saakka. Raitioliikenne laajenee lähivuosina myös naapurikunta Pirkkalan puolelle.

Raitiovaunu painaa tyhjänäkin miltei 57 tonnia. Se imaisee kyytiinsä jopa yli 300 ihmistä kerralla, ja kulkee nopeimmillaan 70 kilometrin tuntivauhdilla. Suomisen mukaan vaunun teknisiä ominaisuuksia ei ihmeemmin ajattele, kun niihin on tottunut.

– Arvostan maisemakonttoria. Aamulla aurinko nousee ja näet, kun kaupunki herää eloon. On se ehdottoman hienoa.

Katso videolta, miten Jere Suominen kuvailee tamperelaisia joukkoliikenteen asiakkaina:

Bussit hyppäsivät mukaan ilmastotalkoisiin

Ratikka on myllännyt uusiksi koko Tampereen seudun liikenteen ja sen päästöt.  Tampereen ja seitsemän lähikunnan joukkoliikenteestä vastaa Nysse. Nysse ostaa liikennöintipalvelut eri yrityksiltä: raitiovaunuliikenteen järjestämisestä vastaa kaupungin omistama Tampereen raitiotie Oy, busseja liikennöi useampi yhtiö.

Vielä vuonna 2022 reilut 90 prosenttia Nysse-alueen liikenteestä käytti fossiilista dieseliä. Sähkön osuus liikenteestä oli vain kuusi prosenttia. Viime vuonna koko Tampereen seudun joukkoliikenteestä viidesosa ajettiin sähköllä ja yhdeksän prosenttia uusiutuvalla dieselillä.

Vuonna 2024 jo yli 30 prosenttia julkisen liikenteen matkustajista taittoi matkansa ratikalla, ja alueen linjakilometreistä ratikalla ajettiin noin 6,5 prosenttia.

Ratikan liikennöinnistä ei synny hiilidioksidipäästöjä. Ratikkaliikennettä tilaava Tampereen raitiotie Oy on liikennöinnin alusta asti ostanut vain uusiutuvaa sähköä.

Alueen joukkoliikenteestä 28 prosenttia hoitaa Tampereen kaupunkiliikenne Oy (vuoteen 2024 Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos), jonka omistaa niin ikään kaupunki.

Tampereen kaupunkiliikenne työllistää noin 300 henkeä, joista yksi on Mika Sinisalo, 64. Hän on ajanut linja-autoa vuosikymmeniä, kaupunkiliikenteellä kolme vuotta.

Bussinkuljettaja Mika Sinisalo katsoo kameraan.
Mika Sinisalo pitää uusista sähköbusseista.

Yleensä Sinisalon alla on perinteinen dieselbussi, mutta hänellä on kokemusta myös sähköajokeista. Kaupunkiliikenne sai viime vuonna käyttöönsä kiinalaisia Yutong-sähköbusseja. Niiden painopiste on korkeammalla kuin dieselbussin, sillä akustot ovat auton katolla. Jarrutusmatka on pidempi, koska bussin omamassa on dieselbussia suurempi.

– Itse tykkään kovasti, Sinisalo sanoo.

Tampereen kaupunkiliikenne hankkii vielä lisää sähköbusseja. Vuoden 2025 lopussa niitä on yhtiöllä käytössä yhteensä 13.

Bussikin kaipaa päivittämistä

Sähköbussien kohdalla pitää ottaa huomioon akkujen lataus. Tampereella sähköbussilla ajaa Sinisalon mukaan kevyesti muutaman kerran reitin päästä päähän. Sitten bussi jätetään lataukseen, ja linjalle lähtee uusi auto.

Tampereella latauskapasiteetti on tällä hetkellä yksi liikenteen sähköistämisen jarruista. Tampereen kaupunkiliikenne hankki viime vuonna Nekalan-varikolleen laitteiston, jolla voi ladata yhtä aikaa kahdeksaa sähköbussia.

Seitsemän sähköbussia maksoi liki neljä miljoonaa euroa.

Useammalle bussille ei kerralla riitä virtaa, eikä kallista kalustoa kannata hankkia varastoon. Seitsemän sähköbussin hankintaan paloi viime vuonna rahaa liki 3,8 miljoonaa euroa, ja latauslaitteiston hankinta maksoi yli 150 000 euroa.

Tulevaisuudessa Tampereelle on tarkoitus rakentaa runsaasti lisää bussien latauskapasiteettia. Vuonna 2028 kaupungissa on määrä aloittaa niin kutsuttu superbussiliikenne.

Superbussilinjoja ajetaan pitkillä sähköbusseilla, ja vuoroväli on tiheä läpi vuorokauden. Liikennöintiä varten Tampereen kaupunkiliikenteen pitää hankkia noin 50 uutta sähköbussia ja rakentaa Nekalaan kokokaan uusi varikko. Tampereen päätöksentekijät antoivat liikenteen aloittamiseen ehdollisen luvan kesäkuussa 2025.

Tampereen ratikka ajaa kiskoilla.
Noin kolmasosa joukkoliikenteen matkoista Tampereen seudulla tehdään ratikalla.

Vielä viime talvena sähköbusseissa oli ongelmia muun muassa lämmityksen kanssa. Sinisalon mukaan puutteet on saatu korjattua, kun bussien ohjelmistoja on päivitetty.

Kokonaisuutena sähköbussi on Sinisalon mielestä helppo työkalu, koska siinä ei ole nykivää vaihteistoa, moottori ja jarrut toimivat mitättömällä viiveellä ja ohjauksen tehostus on kunnossa.

– Helpoimpia ja mukavimpia autoja, mitä on alle osunut.

Oikaisu 19.11.2025 kello 8.30: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti, että Tampereen kaupunkiliikenne Oy:n lyhennettäisiin muotoon TKL. Lyhenne kuitenkin poistui virallisesta käytöstä marraskuussa 2024, kun Tampereen kaupunkiliikenne -liikelaitoksesta tuli osakeyhtiö.

Oikaisu 24.11. kello 12.05: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti, että raitioliikenne laajenisi 2030-luvun alkuvuosina Pirkkalan puolelle, mikäli hanke saa valtiontukea. Pirkkalan Partolaan kuitenkin rakennetaan yhteyttä jo nyt ja sen on määrä aloittaa liikennöinti vuonna 2028. Mahdollinen jatko-osuus Partolasta eteenpäin Suupalle edellyttää valtiontuen varmistumista.