Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Pitkä itäraja ja Suomen Nato-jäsenyys. Venäjän droonit Puolassa.
Maailma Suomen ympärillä on muuttunut. Se tarkoittaa Suomessakin monitahoista varautumista kriisitilanteisiin. Kriisissäkin sairaalojen on saatava sähköä ja kansan ruokaa.
Resilienssiksi kutsutaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan kykyä kestää ja jatkaa toimintaa epävarmoissa ja kuormittavissa tilanteissa. Resilienssi oli teemana turvallisuusseminaarissa Helsingin Musiikkitalossa maanantaina 15. syyskuuta.
Resilienssi vaikuttaa JHL:n turvallisuusalojen jäsenten arkeen monella tavalla.
Aliupseereilla ja vankiloiden väellä paljon töitä
Suomella ja koko Natolla on tarve sietää ja varautua varsinkin Venäjän uhkaan. Suomessa on noin 3000 aliupseeria, joiden vastuulla on monipuolisia johtotehtäviä sotilaspoliiseista merenkulkuun.
Aliupseereille Nato-Suomen aikakauteen siirtyminen on tuottanut rutkasti lisätöitä, Aliupseeriliiton puheenjohtaja Mika Tiitinen sanoo.
– Tehtävistä on tullut vaativampia kuin aikaisemmin, mikä kuormittaa työntekijöitämme.
Turvallisuusalojen yhteinen seminaari
- Turvallisuusseminaari järjestettiin Helsingin Musiikkitalossa 15.9.2025.
- Seminaarin järjestivät ammattiliitto JHL ja sen turvallisuusaloja edustavat yhteisöjäsenet: Aliupseeriliitto, Rajaturvallisuusunioni, Tulliliitto ja Vankilavirkailijain liitto. Nämä liitot ovat yhdistäneet edunvalvontansa JHL:n kanssa.
- Mukana olivat myös JHL:n Pelastus- ja ensihoitoalan unioni ja Tampereen poliisien yhdistys JHL:stä.
- Seminaariin osallistui väkeä eri turvallisuusaloilta. Mukana oli JHL:n jäseniä ja aktiiveja, päättäjiä sekä työnantajapuolen ja eri viranomaisten edustajia.
Töitä kasaantuu myös Rikosseuraamuslaitoksella, sillä vankeja on paljon, mutta henkilöstöpula painaa. Vankilavirkailijain liiton puheenjohtajan Seija Mäenpään mukaan sekavuutta lisäävät jatkuvat organisaatiomuutokset.
– Leikkausten takia emme saa palkattua tai koulutettua riittävästi väkeä.
Katso videolta, kuinka turvallisuusliittojen puheenjohtajat arvioivat työntekijöiden tilannetta:
Lue lisää: Vanginvartija Vesagh Jaberi paljastaa tärkeimmän taitonsa
Rajalla resilienssiä koeteltu jo kymmenisen vuotta
Rajavartijoiden resilienssi on ollut koetuksella jo vuodesta 2015 asti. Silloin pakolaiskriisi käynnisti komennukset eri paikkoihin tarpeen mukaan.
Sittemmin vartijoiden on pitänyt sopeutua koronapandemiaan, välineellistettyyn maahantuloon ja lopulta itärajan sulkuun.
– Katsotaan, milloin kamelin selkä katkeaa. Työntekijät ovat väsyneitä.
Erkki Hirvonsalo, Rajaturvallisuusunioni
Rajaturvallisuusunionin puheenjohtaja Erkki Hirvonsalo kertoo, että virkamiehet ovat olleet jo kymmenisen vuotta komennuskierteessä. He esimerkiksi työskentelevät kaksi viikkoa muualla ja käyvät välissä pari viikkoa kotona.
– Katsotaan, milloin kamelin selkä katkeaa. Työntekijät ovat väsyneitä.
Myös tullin väki on saanut osansa komennuksista. Tullissa on käynnissä rakenneuudistus. Tulliliiton puheenjohtaja Jari Ylönen toteaa, että vasta uudistuksen edetessä selviää tarkemmin, miten jäsenistö kestää.
Lue lisää: Itäraja pysyy kiinni – työntekijöiden toivo hiipuu: ”Tympäisee”
Pelastusalalle Ukrainan oppeja
Varautuminen varsinkin sodan tuomiin uhkiin on pelastusalalla alkutekijöissään, sanoo Pelastus- ja ensihoitoalan unionin puheenjohtaja Petteri Häyrinen.
Ukraina on näyttänyt, että pelastajat ovat ensilinjassa niin rauniopelastuksessa kuin miinanraivauksessa. Muut kun ovat sotimassa.
– Ukrainan opit pitäisi pikaisesti tuoda pelastustoimeen koulutuksen ja kaluston kautta. Tämä jää työnantajan tehtäväksi, koska pelastusopisto ei pysty kouluttamaan henkilöstöä tähän. Resurssit eivät riitä, Häyrinen toteaa.
– Tehtävistä on tullut vaativampia.
Mika Tiitinen, Aliupseeriliitto
JHL:n turvallisuusaloja yhdistää huoli riittävästä työntekijämäärästä, työntekijöiden hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja kouluttautumisesta tarvittaviin tehtäviin.
Moni ongelma ratkeaisi rahalla, mutta valtion budjettia supistetaan edelleen. Valtiolta on arvioitu katoavan tuhansia työpaikkoja nykyisen hallituskauden aikana. Nähtäväksi jää, mikä on lopputulema JHL:n turvallisuusaloilla.
Kurkkaa seminaarin tunnelmiin kuvakarusellista:
Kokonaisuusturvallisuus on muutakin kuin maanpuolustusta
JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström huomautti turvallisuusseminaarissa, että kokonaisturvallisuus ei ole vain maanpuolustusta.
– Se sisältää myös sen, että huolehdimme lapsista, nuorista ja perheistä.
JHL:n jäsenet ympäri maan tekevät päivittäin yhteiskuntaa ylläpitävää työtä. Ekströmin mukaan tämä vaatisi lisäpanostuksia myös varhaiskasvatukseen, nuorisotyöhön ja koulutukseen.
JHL:n näkemyksen mukaan huoltovarmuudessakin on kyse Suomen puolustamisesta.
– Tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta vahvistaa me-henkeä ja luo sitoutumista yhteiseen tekemiseen ja sitä kautta työhön rauhan ja maanpuolustuksen puolesta.
Artikkelia korjattu 21.9.2025: Tulliliitto puuttui yhteisöjäsenten listalta ja Pelastusalan unioni oli virheellisesti listauksessa.
