Kunniaväkivallan merkit

Perhe on lähdössä lasten kanssa pitkälle ulkomaanmatkalle. Mistä kasvattamisen tai sosiaalityön ammattilainen voi tietää, onko kyseessä lomamatka vai liittyykö siihen väkivallan uhka?

Aikuinen vetää lasta pois lapsiporukasta.

Vilkas teini-ikäinen lopettaa yllättäen rakkaan harrastuksensa, alkaa kulkea kouluun miespuolisen sukulaisen saattamana ja muuttuu jännittyneeksi. Jos näin käy, on kasvatusammattilaisen syytä olla hereillä. 

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan joka kymmenes 16-74-vuotias on havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa Suomessa. Keskeinen rooli väkivallan tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa on kasvatus-, ohjaus- sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla, Heitä ovat muun muassa koulunkäynninohjaajat ja sosiaalityöntekijät .

Kunniaan liittyvä väkivalta kumpuaa uskomuksesta, että jokin loukkaa vanhempien, puolison, perheen, suvun tai laajemman yhteisön kunniaa. Kunnia taas kytkeytyy yhteisön arvoihin ja siveyskäsityksiin. 

Väkivaltaa ei voi tunnistaa pelkästään kulttuurin, etnisyyden tai uskonnon perusteella. Väkivallasta kertovat tilanteet. Kunniaan liittyvän väkivallan erityisasiantuntija Ujuni Ahmed ja Rikosuhripäivystyksen erityisasiantuntija Saara Pihlaja kertovat nyt, mihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Yhdeksän ruutua, joissa näkyy osittain eri ihmisten kasvoista kohtia.

1. Yhteisö on avain

Kunniaan liittyvä väkivalta on yhteisöllistä. Yhteisön jäsenet saattavat painostaa toisiaan väkivaltaan tai osallistua siihen suoraan. Väkivalta voi myös liittyä yhteisön perinteisiin kuten tyttöjen silpomiseen. Monissa miesvaltaisissa, hierarkkisissa yhteisöissä kunnia liittyy naisen pukeutumiseen ja sukupuolikäyttäytymiseen.

Etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen erityispiirteiden tunteminen auttaa tunnistamaan tyypilliset lähisuhdeväkivallan piirteet.

– Suomalaisessa lähisuhdeväkivallassa on vahvasti mukana alkoholi. Jossain toisessa yhteisössä väkivalta kohdistuu usein lapsiin, Ahmed kuvailee.

Ujuni Ahmed katsoo kameraan.
Ujuni Ahmed. Kuva: Studiopeee.

2. Luottamus luo perustan

Arjen työssä väkivallan havaitseminen lähtee lapsen tai nuoren ja hänen perheensä tuntemisesta. Ujuni Ahmed kannustaa tutustumaan ja rakentamaan luottamusta silloin, kun kaikki on hyvin. Hän sanoo, että luottamuksellinen suhde on auttanut ennaltaehkäisemään esimerkiksi kurinpito- ja rangaistusmatkoja.

Luottamusta rakentaa vilpitön kiinnostus perheen arkea kohtaa. Kun luottamus syntyy, perheenjäsen voi kertoa, mitä he tekevät viikonloppuisin tai millaiseen yhteisöön kuuluvat.

3. Kontrolli on keskeinen kunniaväkivallan piirre

Kunniaan liittyvä väkivalta on useimmiten kontrollia ja eristämistä. Saara Pihlaja kertoo, että puoliso, vanhemmat tai muu yhteisö voivat kontrolloida henkilön taloutta, puhelimen ja internetin käyttöä, ystävyys- ja seurustelusuhteita, mitä saa opiskella ja mitä työtä tehdä.

– Kontrollointi voi näkyä esimerkiksi silmiinpistävänä saattamisena kouluun ja työpaikalle.

Nuori voi pitää yllä kaksoisidentiteettiä.

Silmälläpito voi olla myös muille näkymätöntä, mutta yhteisön jäsenelle selvää. Lapset ja nuoret saattavat seurata toistensa tekemisiä koulussa tai tietty sukulainen ilmaantua samoille kulmille nuoren kanssa. 

4. Huoli perheen reaktioista

Joskus nuori voi pitää yllä kaksoisidentiteettiä. Hän saattaa esimerkiksi olla jatkuvasti huolissaan siitä, miten perhe reagoi hänen tekemisiinsä, salailla voimakkaasti kodin arkea tai käyttää eri vaatteita koulussa ja kotona.

Ahmed arvioi, että tiukka kasvatus menee väkivallan puolelle silloin, kun poikkeavasta käyttäytymisestä rangaistaan henkisellä, fyysisellä tai hengellisellä väkivallalla. Hengellisessä väkivallassa uskonto on mukana tavalla tai toisella.

Saara Pihlaja katsoo kameraan.
Saara Pihlaja.

5. Lomamatka vai ei?

Pitkä ulkomaanmatka voi olla tavallinen lomamatka, mutta myös merkki väkivallan uhasta. Ahmed sanoo, että tyttöjen sukuelinten silpominen kannattaa ottaa puheeksi, jos perhe on viemässä alle kouluikäisiä tai kouluikäisiä tyttöjä alueelle, jolla silpominen on yleistä. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi Somalia, Guinea, Djibouti ja Sudan. Useimmiten tytöt silvotaan 0-15-vuotiaina, mutta tarkempi silpomisikä vaihtelee eri yhteisöissä.

Vaikka vanhemmat eivät olisi silpomisen kannalla, sukulaiset saattavat haluta sitä.

– Vanhemmilta voi esimerkiksi kysyä: ”Silpominen on tuolla alueella yleistä, mitä ajattelet siitä?” Ahmed vinkkaa.

Jos vanhemmat näkevät silpomisen myönteisenä, Ahmed kertoisi heille, että Suomessa silpominen on rikos, josta rangaistaan. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ohjeistaa, että keskustelussa voi myös kysyä, miten perhe aikoo toimia omien lastensa kanssa.

Mikäli herää epäilys, että lasta uhkaa silpominen, ammattilaisen on lain mukaan tehtävä lastensuojeluilmoitus. Ilmoitus tehdään hyvinvointialueelle, johon lapsen asuinkunta kuuluu. Ilmoitusta tehdessä pitää ottaa huomioon, että perhe voi lähteä matkaan nopeasti.

6. Rangaistus- ja kurinpitomatkat

Rangaistus- ja kurinpitomatkoille viedään enemmän poikia, mutta myös tyttöjä. Kunniaan liittyvä syy voi olla esimerkiksi, että nuori on muuttumassa vanhempien mielestä liian länsimaiseksi.

Useimmiten matkoille joutuvat nuoret, mutta ikähaarukka ulottuu kymmenestä jopa 30 vuoteen. Matkaa edeltää usein nuoren muuttunut käytös.

Nuori saatetaan viedä toisessa maassa asuvien sukulaisten luo, rangaistuslaitokseen tai pakottaa avioliittoon. Avioliittoon pakotetaan tyttöjä ja esimerkiksi poikia, joiden epäillään kuuluvan seksuaalivähemmistöihin.   

Kunnian sijaan taustalla voi myös olla huoli nuoren häiriökäyttäytymisestä ja päihteiden käytöstä. Ahmed neuvoo pohtimaan tilannetta yhdessä vanhempien kanssa. Samalla voi selvittää, tarvitsevatko vanhemmat tietoa päihteistä tai vaikkapa nepsy-piirteistä.

7. Huolehdi jälkiseurannasta

Olipa kyse mistä tahansa matkasta, jälkeenpäin kannattaa kysellä, millaista matkalla oli, ja havainnoida, onko matkalla olleen käytös muuttunut. Pihlaja kertoo, että joskus henkilö on palannut vauvan kanssa, mutta kukaan ei ole ottanut asiaa puheeksi.

8. Hyvästä ei tarvitse luopua

Yhteisöllisestä väkivallasta tekee erityisen haavoittavaa kaikki yhteisöissä oleva hyvä.

– Saat apua, jos olet surullinen. Jos olet iloinen, sulla on joku, kenen kanssa juhlia, Ahmed kuvailee.

Ahmedin mukaan ihmiset tarvitsevat luottamusta siihen, että hyvä ei katoa, vaikka väkivallasta puhutaan ja siihen puututaan.

– Omasta kulttuurista tai uskonnosta ei tarvitse luopua, ainoastaan väkivallasta.

Epäiletkö kunniaan liittyvää väkivaltaa? Toimi näin

  • Toimi organisaatiosi ohjeistuksen mukaan. Peräänkuuluta ohjeita, jos niitä ei vielä ole. Poliisilta, lastensuojelusta tai esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä voi kysyä neuvoa henkilötietoja paljastamatta.
  • Juttele nuoren tai aikuisen kanssa ensin kahden kesken ja kartoita tilanne. Jos on vaara, että väkivalta raaistuu, henkilö eristetään kotiin tai viedään äkisti ulkomaille, tehkää yhdessä turvallisuussuunnitelma.
  • Selvitä, voiko yhteydenotto huoltajiin pahentaa tilannetta.
  • Varmista, että mahdollisella tulkilla ei ole siteitä henkilön taustayhteisöön.
  • Kirjaa pitkää ulkomaanmatkaa edeltävät tapahtumat mahdollisimman tarkasti. Ne ovat arvokasta tietoa lastensuojelulle. 
  • Päivähoidossa, opetustoimessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä nuorisotoimessa työskentelevän on lain mukaan ilmoitettava poliisille ja lastensuojeluun, jos on perusteltu syy epäillä lapsen pahoinpitelyä tai silpomista.
  • Lastensuojeluilmoitus on tehtävä aina, kun herää huoli alaikäisen hoidosta tai kehityksen vaarantumisesta.