Kuvittele tilanne. Tuhannen asukkaan kunta joutuu kilpailuttamaan jokaisen palveluntarjoajansa, puhtaanapidosta ruokahuoltoon.
Tähän asti kunta on saanut ostaa palvelun kuin palvelun suoraan yhtiöiltä, jotka se omistaa osittain itse. Näitä kutsutaan in house– eli oman talon yhtiöiksi.
Nyt kunnan onkin ostettava palvelu halvimmalta yritykseltä, tasosta viis. Jos kilpailutuksen voittaa ylikansallinen yhtiö, rahat karkaavat kunnalta pois. Myös hallinnollisen työn määrä kasvaa ja kustannukset nousevat.
Lisäksi työntekijöiden palkat ja lisät heikkenevät, sillä kunnallinen virka- ja työehtosopimus (kvtes) vaihtuu yksityisen puolen sopimuksiin. Vuosilomasta saattaa pahimmillaan lähteä pois kaksi ja puoli viikkoa.
Markkinoiden armoilla edessä voi olla myös irtisanomisia.
Mikä ihmeen in house -yhtiö?
- Kunnallisia osakeyhtiöitä on kahdenlaisia: yhtiöt, joilla on in house -asema ja ne, joilla ei ole.
- Jos in house -asemaa ei ole, yhtiöt osallistuvat palvelujen kilpailutuksiin muiden palveluntarjoajien ohella.
- In house -asema takaa, että kunnat voivat ostaa yhtiöltä palvelut suoraan ilman kilpailutusta.
- In house -yhtiöiden tavoite ei ole tehdä maksimaalista voittoa, vaan tuottaa parhaat mahdolliset palvelut edullisesti.
- In house -aseman saadakseen yhtiön on täytettävä liuta kriteerejä. Kunnalla tulee olla esimerkiksi tosiasiallista määräysvaltaa omistamassaan yhtiössä.
Tästä kuvitelmasta voi tulla täyttä totta, jos Suomen hallituksen hankintalakiuudistus menee läpi eduskunnassa. Laki määrittää, millä ehdoilla julkinen sektori saa ostaa tuotteita ja palveluja. Lakimuutos estäisi kuntaa ostamasta palveluja in house -yhtiöltään, jos kunta omistaa yhtiöstä alle 10 prosenttia.
In house -yhtiöissä työskentelee noin 10 000 JHL:n jäsentä, joten lakimuutos on merkittävä.
– Kun kaikki on pakko kilpailuttaa, kunta-alaa uhkaavat pääomasijoittajien halpuuttamat palvelusopimukset, JHL:n yhteiskuntasuhteiden johtaja Päivi Niemi-Laine toteaa.
Kunnat voivat reagoida lakiuudistukseen siirtämällä palveluita takaisin omaan tuotantoonsa.
– Jos kuntapäättäjät päättäisivätkin vahvasta omasta palvelutuotannosta, se pelastaisi työpaikkoja ja auttaisi omaa kuntaa varautumaan pahimpiinkin kriiseihin, Niemi-Laine sanoo.
Työntekijät ulkona lain valmistelusta
Hallitus on sulkenut työntekijät ulos lakiesityksen valmistelusta. Työnantajia edustavat Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen yrittäjät sen sijaan ovat olleet mukana valmistelevassa työryhmässä.
Tällä hetkellä kunnat voivat ostaa palveluja suoraan in house -yhtiöiltä riippumatta siitä, kuinka suuren osan ne niistä omistavat. Kunnasta ja yhtiöstä riippuen omistusosuus vaihtelee prosentin murto-osista sataan prosenttiin.
Varsinkin pikkukunnat omistavat yhtiöistä usein häviävän pienen osuuden, joten ne olisivat pakkokilpailutusten edessä. Suurista kaupungeista esimerkiksi Tampere on tuonut esiin huolensa lakihankkeen vaikutuksesta turvallisuuteen.
”Lakiesitys käy kalliiksi”
Hallitus perustelee uudistusta julkisten hankintojen tehokkuudella, säästöillä ja sillä, että pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet kilpailla suuria vastaan paranisivat. Kuntaliitto kuitenkin teetti lokakuussa selvityksen, jonka mukaan uudistus aiheuttaisi kunnille jopa 600 miljoonan euron lisäkustannukset.
Pienet kunnat arvioivat kustannuksiksi keskimäärin 473 euroa asukasta kohden ja keskisuuret kunnat 41 euroa per asukas.
In house -yhtiöissä työskentelee noin 10 000 JHL:n jäsentä.
Kuntaliitto selvitti uudistuksen vaikutuksia 11 erilaisen ja eri puolilla Suomea sijaitsevan kunnan ja kaupungin kanssa.
– Lainsäädäntöuudistusten ei pitäisi kasvattaa kustannuksia, mutta nyt näyttää siltä, että tämä tulee kalliimmaksi kuin nykykäytäntö, Päivi Niemi-Laine sanoo.
Lakiesitykselle täystyrmäys monesta suunnasta
Lakiesitys on kirvoittanut laajaa kritiikkiä. Valmistuttuaan esitys lähti viranomaisten ja järjestöjen kommentoitavaksi. Lausunnoista peräti 80 prosenttia suhtautui esitykseen kriittisesti, JHL joukon mukana.
Keskiviikkona 26. marraskuuta myös lainsäädännön arviointineuvosto lyttäsi arviossaan lakiesityksen.
Arviointineuvoston mukaan esityksen perusteet ovat hatarat ja teksti keskeneräistä puolikkaine lauseineen ja kirjoitusvirheineen. Neuvosto ei saanut selkoa lakiuudistuksesta aiheutuvien kustannussäästöjen suuruusluokasta kokonaisuudessaan.
– Kun huoltovarmuuden langat pidetään julkisissa käsissä, tulipalot pysyvät aisoissa muuallakin yhteiskunnassa.
JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström
Lakiesityksestä ei löydy riittävää arviota siitä, onko säästöihin ylipäätään mahdollista päästä, toteaa neuvoston sihteeri, johtava asiantuntija Essi Römpötti. Hän tuo esille, että hallinnollinen työ näyttäisi lisääntyvän. Se maksaa rahaa.
Römpötin mukaan arviointineuvosto ei saanut käsitystä siitäkään, miten hallitus on päätynyt vaatimukseen 10 prosentin omistusosuudesta.
– Lakiesityksestä ei käy ilmi, onko osuuden tueksi olemassa tutkimusta.
Neuvosto kaipaa hallitukselta selkeämpiä laskelmia lain hyödyistä ja kustannuksista. Lausunto on suuntaa antava, mutta Römpötti toivoo, että sitä noudatetaan.
Kuntaliitto vetosi välittömästi arvion perään hallitukseen, jotta se ottaisi lisäaikaa lakiuudistuksessa. Tällöin muutosten kustannukset ja muut vaikutukset ehdittäisiin arvioida riittävän hyvin.
Myös in house -yhtiöitä edustava Julkishallinnon palvelukumppanit Kustos ry vaati, että hallitus laittaa lakiesityksen ruotuun.
Hallitus aikoo ottaa arviointineuvoston palautteen huomioon. Silti se aikoo edistää lakia edelleen vauhdilla. Työministeri Matias Marttinen (kok.) kertoi Ylelle ja Helsingin Sanomille, että eduskunta päättää laista ensi vuoden alussa.
Marttinen ei antanut haastattelua Motiiville kiireeseen vedoten.
JHL: Lakiuudistus vesittää Suomen huoltovarmuuden
JHL on huolissaan siitä, mitä hankintalain muutos aiheuttaisi Suomen huoltovarmuudelle. Siksi liiton puheenjohtaja Håkan Ekström jakoi perjantaina 28.marraskuuta sammutuspeitot sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Lindtmanille sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkoselle.
Tavoitteena oli herätellä oppositiojohtajat keräämään joukkonsa lakia vastaan.
– Kun huoltovarmuuden langat pidetään julkisissa käsissä, tulipalot pysyvät aisoissa muuallakin yhteiskunnassa, Ekström totesi.
Oppositiojohtajat eivät pidä hankintalakiesitystä hyvänä. Kaikkonen mukaan keskusta suhtautuu lakiin pääsääntöisesti kriittisesti. Lindtman taas toteaa, että sosiaalidemokraatit eivät lakia tällaisenaan kannata.
– On huoli, että se aiheuttaa enemmän ongelmia kuin tuo ratkaisuja. Laki kannattaisi mielestäni valmistella kokonaan uudelleen, Kaikkonen totesi.
– Ei tätä kyllä mitenkään voi kannattaa. Nyt on tärkeää, että tätä ei runtattaisi tällaisenaan läpi. Pahimmillaan laki tällaisenaan johtaa siihen, että toimivia rakenteita aletaan purkamaan, Lindtman sanoi.
Esimerkiksi pandemiassa tai sodassa osakeyhtiö voisi vain ilmoittaa menneensä konkurssiin ja kadota, tuumii JHL:n yhteiskuntasuhteiden johtaja Päivi Niemi-Laine.
– Kuka silloin pitää yllä ruokahuoltoa tai sammuttaa tulipaloja? Olemme haavoittuva yhteiskunta tämän lain jälkeen.
Niemi-Laine lisää, että esimerkiksi Venäjä voi hivuttautua markkinoille. Jos kuntien palvelutuotanto valuu ylikansallisille osakeyhtiöille, ei enää voida olla varmoja, ettei omistajissa voisi olla myös venäläisiä.
Niemi-Laine muistuttaa, että itse kukin voi vielä vaikuttaa asiaan.
– Jokainen voi vaikuttaa alueensa kansanedustajiin, jotta he äänestäisivät eduskunnassa lakiesitystä vastaan. Kannattaa lähettää aiheesta sähköpostia.
Viestinsä viemiseksi perille JHL toimittaa vielä jokaiselle kansanedustajalle sammutuspeitot.
