Vankilavirkailijat, aliupseerit, pelastajat, rajavartijat ja Tullin väki ovat uuden äärellä, kun yhteiskunta varautuu uhkiin. Huoli on herännyt etenkin rahoituksesta ja työntekijöiden jaksamisesta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Pitkä itäraja ja Suomen Nato-jäsenyys. Venäjän droonit Puolassa.
Maailma Suomen ympärillä on muuttunut. Se tarkoittaa Suomessakin monitahoista varautumista kriisitilanteisiin. Kriisissäkin sairaalojen on saatava sähköä ja kansan ruokaa.
Resilienssiksi kutsutaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan kykyä kestää ja jatkaa toimintaa epävarmoissa ja kuormittavissa tilanteissa. Resilienssi oli teemana turvallisuusseminaarissa Helsingin Musiikkitalossa maanantaina 15. syyskuuta.
Resilienssi vaikuttaa JHL:n turvallisuusalojen jäsenten arkeen monella tavalla.
Aliupseereilla ja vankiloiden väellä paljon töitä
Suomella ja koko Natolla on tarve sietää ja varautua varsinkin Venäjän uhkaan. Suomessa on noin 3000 aliupseeria, joiden vastuulla on monipuolisia johtotehtäviä sotilaspoliiseista merenkulkuun.
Aliupseereille Nato-Suomen aikakauteen siirtyminen on tuottanut rutkasti lisätöitä, Aliupseeriliiton puheenjohtaja Mika Tiitinen sanoo.
– Tehtävistä on tullut vaativampia kuin aikaisemmin, mikä kuormittaa työntekijöitämme.
Töitä kasaantuu myös Rikosseuraamuslaitoksella, sillä vankeja on paljon, mutta henkilöstöpula painaa. Vankilavirkailijain liiton puheenjohtajan Seija Mäenpään mukaan sekavuutta lisäävät jatkuvat organisaatiomuutokset.
– Leikkausten takia emme saa palkattua tai koulutettua riittävästi väkeä.
Katso videolta, kuinka turvallisuusliittojen puheenjohtajat arvioivat työntekijöiden tilannetta:
Lue lisää: Vanginvartija Vesagh Jaberi paljastaa tärkeimmän taitonsa
Rajalla resilienssiä koeteltu jo kymmenisen vuotta
Rajavartijoiden resilienssi on ollut koetuksella jo vuodesta 2015 asti. Silloin pakolaiskriisi käynnisti komennukset eri paikkoihin tarpeen mukaan.
Sittemmin vartijoiden on pitänyt sopeutua koronapandemiaan, välineellistettyyn maahantuloon ja lopulta itärajan sulkuun.
– Katsotaan, milloin kamelin selkä katkeaa. Työntekijät ovat väsyneitä.
Erkki Hirvonsalo, Rajaturvallisuusunioni
Rajaturvallisuusunionin puheenjohtaja Erkki Hirvonsalo kertoo, että virkamiehet ovat olleet jo kymmenisen vuotta komennuskierteessä. He esimerkiksi työskentelevät kaksi viikkoa muualla ja käyvät välissä pari viikkoa kotona.
– Katsotaan, milloin kamelin selkä katkeaa. Työntekijät ovat väsyneitä.
Myös tullin väki on saanut osansa komennuksista. Tullissa on käynnissä rakenneuudistus. Tulliliiton puheenjohtaja Jari Ylönen toteaa, että vasta uudistuksen edetessä selviää tarkemmin, miten jäsenistö kestää.
Lue lisää: Itäraja pysyy kiinni – työntekijöiden toivo hiipuu: ”Tympäisee”
Pelastusalalle Ukrainan oppeja
Varautuminen varsinkin sodan tuomiin uhkiin on pelastusalalla alkutekijöissään, sanoo Pelastus- ja ensihoitoalan unionin puheenjohtaja Petteri Häyrinen.
Ukraina on näyttänyt, että pelastajat ovat ensilinjassa niin rauniopelastuksessa kuin miinanraivauksessa. Muut kun ovat sotimassa.
– Ukrainan opit pitäisi pikaisesti tuoda pelastustoimeen koulutuksen ja kaluston kautta. Tämä jää työnantajan tehtäväksi, koska pelastusopisto ei pysty kouluttamaan henkilöstöä tähän. Resurssit eivät riitä, Häyrinen toteaa.
– Tehtävistä on tullut vaativampia.
Mika Tiitinen, Aliupseeriliitto
JHL:n turvallisuusaloja yhdistää huoli riittävästä työntekijämäärästä, työntekijöiden hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja kouluttautumisesta tarvittaviin tehtäviin.
Moni ongelma ratkeaisi rahalla, mutta valtion budjettia supistetaan edelleen. Valtiolta on arvioitu katoavan tuhansia työpaikkoja nykyisen hallituskauden aikana. Nähtäväksi jää, mikä on lopputulema JHL:n turvallisuusaloilla.
Kurkkaa seminaarin tunnelmiin kuvakarusellista:
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala esityksessään Suomen ja Euroopan tulevaisuutta. Hän uskoi, että "hyvin meille käy", jos vain luomme yhdessä tulevaisuuden.
Sisäministeriön pelastusosaston pelastustoimen yksilön johtaja Pauliina Eskola kertoi, että Ukrainassa ei ole juurikaan pystyssä enää paloasemia.
Tullin pääjohtaja Sami Rakshit puhui Suomen kokonaisturvallisuudessa luottamusbisneksenä. Pienessä maassa turvan takaa eri toimijoiden yhteistyö – luottamus toisiin.
Harriet Lonka muistutti, että tilanteet vaihtelevat myös eri alueilla Suomen sisällä. Kriisissä elämän on jatkuttavatta tavalla tai toisella. Hän työskentelee Pohjois-Savon maakuntaliitossa Kokonaisturvallisuuden klusterin hankejohtajana.
Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston apulaispäällikkö Otto Saxen esitteli puolustusselontekoa ja Suomen Nato-jäsenyyttä.
Finanssineuvos Juha Madetoja valtiovarainministeriöstä toi terveisiä henkilöstö työkuormituksesta. Muun muassa vankiloiden työntekijöiden koettu terveys on heikompi kuin muilla turvallisuusaloilla.
Artikkelia korjattu 21.9.2025: Tulliliitto puuttui yhteisöjäsenten listalta ja Pelastusalan unioni oli virheellisesti listauksessa.