Kaikki alkaa vuorovaikutuksesta. Jos se on avointa ja huomioon ottavaa, kuka tahansa voi voida työyhteisössä hyvin. Myös seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva eli niin sanottu sateenkaari-ihminen.
Ei riitä, että työpaikka vaihtaa kesäkuussa sosiaalisen median kuvastonsa sateenkaarilipun väreihin kansainvälisen Pride-kuukauden ajaksi.
– Jos se on ainoa teko seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien eteen, kyse on vain pinkkipesusta, sanoo Emmi Alho.
Lue lisää
Sateenkaariväelle oma verkosto JHL:ään: ”Vähemmistöjen oikeudet heikkenevät, mutta liitto menee vastakarvaan”
Muunsukupuolinen Sumu Sointupuro taistelee yhdenvertaisen työelämän puolesta: ”Työssä jaksaa vain, jos saa olla oma itsensä”
Pinkkipesu tarkoittaa muun muassa sateenkaariliikkeen tunnusten käyttöä esimerkiksi liiketoiminnan kasvattamiseen tai maineen kiillottamiseen.
Alho työskentelee järjestösuunnittelijana KSL-opintokeskuksessa, joka on vapaan sivistystyön oppilaitos. Hänen työtään on muun muassa järjestää koulutuksia, kuten Poliitikkokoulua ja Nuori ay-vaikuttaja -koulutusta.
Biseksuaalina Emmi Alho viihtyy työpaikallaan hyvin, koska KSL:ssä sateenkaarioikeuksia edistetään monella tasolla rakenteista puhetapoihin.
Työpaikalla näkyy sateenkaarikaulanauhoja ja pieniä sateenkaarilippuja ovien pielissä. Vessan ovessa lukee vain WC. Sukupuolittavia kuvia ei ole.
Lomakkeissa on jo pitkään voinut valita sukupuoleksi muunkin kuin naisen tai miehen. Perhevapaista puhuttaessa ei puhuta äideistä ja isistä, vaan vanhemmista. KSL:n paikallisessa sopimuksessa käytetään sukupuolineutraaleja termejä.
– Täällä eletään niin kuin opetetaan, Alho kiittää.
Siksi hän jakaa nyt Motiivin lukijoille vinkkinsä, miten mistä tahansa työpaikasta saa avoimen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille:
Kuka Emmi Alho?
- Ikä 36
- Järjestösuunnittelija, KSL-opintokeskus
- Yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena yhteiskuntamaantiede ja sosiologia
- Opiskelee tällä hetkellä sosiaalipedagogiikkaa Itä-Suomen yliopistossa
- Puhunut avoimesti biseksuaalien oikeuksien puolesta
- On mukana JHL:n sateenkaariverkostossa, jotta voi myös liitossa edistää sateenkaarioikeuksia
- Harrastaa lukemista, koripalloa ja monipuolisesti (queer)kulttuuria
1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat tikkiin
Sateenkaarioikeuksien parantaminen työelämässä lähtee työpaikan arvoista, Emmi Alho korostaa. Usein arvot ovat osa organisaatioiden visioita ja strategioita.
Seuraavaksi arvot pitää sisällyttää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Lopulta suunnitelma pitää viedä käytäntöön.
Esimerkiksi KSL:n viralliset arvot ovat yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, solidaarisuus, avoimuus ja luotettavuus. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan nämä on kirjattu siten, että koko työyhteisö on velvoitettu tekemään töitä asia eteen.
– Ohjelman toteutumistakin tulisi seurata säännöllisesti.
KSL:ssä työntekijät vastaavat joka toinen vuosi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyyn, joka toinen vuosi työhyvinvointikyselyyn. Kyselyiden tuloksia käydään läpi työsuojelutoimikunnassa, henkilökunnan kesken sekä KSL:n liittohallituksessa.
– Jos puutteita nousee esiin, niihin etsitään ratkaisuja koko toimiston voimin.
2. Syrjimätön kieli käyttöön
Yhdenvertaisuuslain nojalla työnantajalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Syrjimätön kieli on Alhon mielestä erityisen tärkeää.
Kaikki eivät työpaikalla välttämättä ole heteroita tai cis-sukupuolisia. Cis-sukupuolinen sukupuoli vastaa syntymässä määriteltyä, transsukupuolisen taas ei.
– Tarkastelemalla kriittisesti omaa kielenkäyttöä, siitä voi tehdä syrjimättömämpää.
Syrjimätön kieli kunnioittaa kaikkien ihmisarvoa.
– Yhteiskunnassa ilmenevä transviha, rasismi ja muut syrjinnän muodot näkyvät käytetyssä kielessä. Tarkastelemalla kriittisesti omaa kielenkäyttöä, siitä voi tehdä syrjimättömämpää. Asiasta voi myös kouluttautua, Alho kannustaa.
Myös KSL:n toimisto on istunut kurssinsa syrjimättömästä kielestä. Maksuttoman oppaan voi ladata netistä.
3. Turvallinen ja miellyttävä ilmapiiri lisää luottamusta
Suuri osa sateenkaari-ihmisistä ei ole avoimia seksuaalisesta suuntautumisestaan ja perhe- ja parisuhteistaan työpaikoilla. Monet vaikenevat, koska pelkäävät syrjintää.
Työpaikallakin pitäisi Alhon mielestä halutessaan voida puhua vapaasti mahdollisesta perheestä, parisuhteesta tai monisuhteista. Monisuhteissa kumppaneita on enemmän kuin yksi.
– Kenenkään ei pitäisi joutua olemaan piilossa, Alho sanoo.
– Minkäänlainen häirintä ei ole sallittua.
Turvallisessa ja avoimessa ilmapiirissä tämä on mahdollista.
Esimerkiksi KSL:n organisaatio hierarkia on matala, joten kaikki työntekijät pääsevät mukaan toiminnan suunnitteluun. Organisaatio myös toteuttaa osallistavaa budjetointia. Se tarkoittaa, että jokainen saa vaikuttaa oman tonttinsa budjettiin ja on vastuussa siitä.
– Ihmisiin ja heidän ammattitaitoonsa luotetaan. Se luo turvaa.
4. Turvallisemman tilan ohjeistukset kuntoon
Turvallisemman tilan ohjeistuksilla tarkoitetaan yhteisön, kuten työpaikan, luomia pelisääntöjä, joiden turvin voidaan edistää yhdenvertaisuutta ja luoda sekä fyysistä että psyykkistä turvallisuutta.
– Minkäänlainen häirintä ei ole sallittua, Alho sanoo.
Tavoitteena on tukea kaikkien mahdollisuutta osallistua. Periaatteiden tarkoitus on kiinnittää huomiota erityisesti niihin, jotka eivät meinaa saada ääntään kuuluviin tai eivät ole aiemmin voineet osallistua syrjivien käytäntöjen vuoksi.
Tässäkin voi kouluttautua ja kehittyä.
5. Omaan hyvyyteen ei voi tuudittautua
Vaikka Alho on silmin nähden ylpeä työpaikkansa toiminnasta sateenkaari-ihmisten oikeuksien eteen, hän huomauttaa, että omia etuoikeuksia on syytä pohtia jatkuvasti.
– Siinä on vaaransa, jos tuudittautuu ajattelemaan, että olemme jo hyviä. Oma valta-asema saattaa jäädä huomaamatta. On muistettava, että tämä on jatkuva prosessi.
