Lukijalta: Droonit toivat sodan kotiporteille – harmaa vaihe ei saa olla harmaa vaihe johtamisessa 

Aloitetaan harmaaseen vaiheeseen varautuminen laittamalla kuntoon johtaminen, tilannekuva ja toimintojen koordinointi kuntoon, kirjoittaa Motiivin lukija Jari Korkiamäki.

Suomi on varautumisen ja koko yhteiskuntaa koskevan kokonaismaanpuolustuksen kärkimaita maailmassa. Suomessa ei väestönsuojelujärjestelmää tai -velvoitteita ajettu alas, vaikka Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen monessa Euroopan valtiossa niin tehtiin.

Toki meilläkin maanpuolustukseen varautumisesta rahaa vähennettiin ja oli poliittisia paineita väestönsuojien rakentamisvelvoitteen poistamiseen tai löyhentämiseen. Säästöistä huolimatta järjestelmät pidettiin hengissä ja kansainvälisesti katsoen hyvällä tasolla.

Ilman oikeaa tilannekuvaa on vaikea tehdä oikeita päätöksiä ja ratkaisuja.

Olemme estoitta asemoineet itsemme varautumisen mallimaaksi. Vaikka siinä on paljon totta, se kätkee myös alleen osa-alueita, joihin olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota. Meidän ongelmamme ei ole syvän rauhan vaihe tai poikkeusoloissa toimiminen, vaan harmaa vaihe. Sen aikana tilannekuva, kokonaisuuden hallussapito ja kokonaisuuden johtaminen kaipaavat vielä selkeästi kehittämistä.

Toinen selkeä huomio on se, että samalla kun puhumme Suomesta kokonaisturvallisuuden mallimaana, ulkoisiin uhkiin varaudutaan käytännössä pelkästään lisäämällä puolustusvoimien rahoitusta ja resursseja. Niin sanotut sisäisen turvallisuuden viranomaiset kärvistelevät jatkuvissa säästöpaineissa. Mitään pois ottamatta puolustusvoimilta voidaan myös nähdä, että sodankuvassa, joka nyt Ukrainassa on käynnissä, muun muassa pelastustoiminnan tehtävät ja resurssit ovat äärimmäisen kuormittuneita.

Helsingissä ja Uudellamaalla annettiin toukokuussa droonivaroitus.
Helsingissä ja Uudellamaalla annettiin toukokuussa droonivaroitus.

Sodan aikana ei pelkästään riitä, että vihollinen pysäytetään ja lyödään rintamalla, vaan siviiliyhteiskunnan pitää taustalla pitää väestö toimintakykyisenä sekä yhteiskunnan talous toiminnassa ja pyörimässä.  

Drooniuhat toivat sodan kotiporteille

Suomen alueelle harhautuneet Ukrainan droonit ovat tuoneet Venäjän hyökkäyssodan sodan meidänkin kotiporteillemme. Yksi tämän sodan uusia piirteitä on ollut edullisten miehittämättömien ilma-alusten massamainen käyttö, niin rintamien lähellä kuin syvällä vihollisen alueella.

Yksi tapa torjua näitä miehittämättömiä ilma-aluksia on pyrkiä vaikeuttamaan niiden suunnistamista kohteeseen muun muassa GPS-signaalia häiritsemällä. Suomen lähialueilla, muun muassa Koivistolla, sijaitsee Venäjälle tärkeä öljysatama, jonka toimintaa Ukraina pyrkii estämään tai ainakin häiritsemään. Tähän se käyttää miehittämättömiä ilma-aluksia, jotka itsenäisesti suunnistavat kohteeseen. Ehkä oli vain ajan kysymys, koska näitä drooneja harhautuu myös Suomen puolelle, tahattomasti mutta toimintakuntoisina kuitenkin.  

Lienee oikein todeta, että vaikka asia oli tiedostettu, se tuli vähän yllätyksenä niin viranomaisille kuin kansalaisillekin. Tämä sysäsi liikkeelle todellisen valmistautumisen kyseistä uhkaa kohti. Kuten todettua, Suomi on maa, joka on pitänyt hyvin huolta varautumisesta poikkeusoloihin ja lähinnä sotaan. Puolustusvoimat on eurooppalaisella mittapuulla hyvässä kunnossa. Viranomaisten valmiussuunnittelu on korkealla tasolla. Kokonaismaanpuolustuksen käsite läpäisee koko yhteiskunnan ja väestönsuojelussa ollaan Euroopan kärkeä.

Ongelmamme ei ole syvä rauha tai poikkeusolot, vaan harmaan vaiheen aika.

Silti meidät vähän yllätettiin, kun drooneja harhautui maamme alueelle. Viestintä niin kansalaisten suuntaan kuin viranomaisten kesken vaikutti alkuun hapuilevalta ja koordinoimattomalta. Ulospäin näytti siltä, että kaikilla turvallisuusviranomaisilla ei ollut sama tilannekuva asiasta. Muun muassa sisällesuojautumiskäsky tuntuu tulleen ainakin osalle keskeisistä toimijoista yllätyksenä, mikä aiheutti paljon selittelyä ja perusteluja, oliko kyseinen käsky oikea ja tarpeellinen. Kysymyksiä herätti myös se, oliko se määräys vai ohje, ja miten esimerkiksi töihin lähtijöiden olisi tullut toimia.   

Harmaan vaiheen johtaminen ja tilannekuva kuntoon

Mitä nyt tulisi sitten tehdä?

Meillä on hyvä lainsäädäntö eri viranomaisten vastuista, kun puhutaan syvän rauhan ajasta tai kun jo ollaan poikkeusoloissa. Mutta harmaan vaiheen toimintaan täytyisi nyt kiinnittää huomiota ja ennen kaikkea siihen, kuka on vastuussa toteamaan, että nyt ollaan niin sanotussa harmaassa vaiheessa ja mitä toimenpiteitä se vaatii. Sama taho vastaa harmaan vaiheen tehtävien kokonaiskoordinaatiosta.

Ei anneta sen sokaista meitä, että olemme jo hyvällä varautumisen tasolla, vaan tehdään siitä vielä parempaa.

Nyt tilanne vaikuttaa siltä, että kaikki viranomaiset tekevät omia valmiudenkorotuksiaan suhteellisen itsenäisesti. Vaikka niinkin asiat saattavat toimia, se ei ole tehokkainta mahdollista toimintaa.  

Ilman oikeaa tilannekuvaa on vaikeata tehdä oikeita päätöksiä ja ratkaisuja. Droonien harhauduttua Suomeen jäi ulkopuolelta katsoen vaikutelma, että kaikilla viranomaisilla ei ollut sama tilannekuva. Tilannekuvan ylläpidosta vastaa tyypillisesti se toimija, joka johtaa ja koordinoi. Ellei sitä ole, tilannekuvakin jää sen varaan, mitä toimijat haluavat tai huomaavat toisilleen jakaa. Kun ei ole selkeää koordinoivaa johtoa, myös tiedottaminen jää helposti viranomaiskohtaiseksi ja mahdollisesti hajanaiseksi. 

Sisäisen turvallisuuden resurssit ovat kohtalonkysymys

Sisäisen turvallisuuden viranomaisista ja heidän resursseistaan täytyy pitää huolta jo rauhan aikana. Suomeen harhautuneet droonit, niiden löytäminen ja tutkinta on lakisääteisesti poliisijohtoinen tehtävä. Puolustusvoimat on virka-apua antava viranomainen.

112 Suomi -sovelluksen palveluvalikoimasta löytyvät ohjeet toimintaohjeet drooniuhan varalle.
112 Suomi -sovelluksen palveluvalikoimasta löytyvät toimintaohjeet drooniuhan varalle.

Jos droonit olisivat räjähtäneet pudotessaan, olisi pelastustoiminta ollut pelastusviranomaisen vastuulla. Ellemme pidä tästä resurssista huolta jo rauhan aikana, on aivan turhaa kuvitella, että osaaminen ja henkilöstö kasvatetaan poikkeusolojen ollessa päällä, kun kaikki toimijat tarvitsevat omat henkilönsä. 

Ei anneta sen sokaista meitä, että olemme jo hyvällä varautumisen tasolla, vaan tehdään siitä vielä parempaa. Muistetaan, että kokonaismaanpuolustukseen kuuluu varautuminen poikkeusoloihin, rajojen valvonta, aseellinen maanpuolustus, kansalaisten turvaaminen ja siviiliyhteiskunnan toiminnan turvaaminen.

Aloitetaan se laittamalla harmaan vaiheen toimintojen johtaminen, tilannekuva ja toimintojen koordinointi kuntoon. 

Lähetä ehdotus Lukijalta-palstalle

Lukijalta-osastossa julkaisemme valikoidusti ja toimituksen päätöksellä Motiivi-lehden lukijoiden kirjoituksia. Tekstit voivat olla esimerkiksi yhdistysten kertomuksia, kannanottoja tai ulkopuolisten kirjoittajien blogitekstejä.

Voit lähettää ehdotuksesi Lukijalta-palstalle täältä löytyvällä lomakkeella.