Syrjintä on surullisen yleistä työpaikoilla, kertoo ammattiliitto JHL:n tutkimus. Kaksi JHL:n jäsentä kertoo kokemuksistaan.
Kolmasosa ammattiliitto JHL:n jäsenistä on kokenut työpaikalla syrjintää. Toisin sanoen heitä on kohdeltu työkavereitaan huonommin jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden, kuten iän, sukupuolen tai ihonvärin perusteella.
Luvut käyvät ilmi JHL:n teettämästä selvityksestä, johon vastasi syksyllä 2025 yli 2 200 jäsentä eri ammattialoilta. Selvityksen toteutti tutkimusyhtiö Aula Research.
Lue lisää: Missä menee ikäsyrjinnän raja? Marja jäi ilman töitä, koska työnantaja halusi nuoremman
Syrjintää tapahtuu eniten työpaikkojen arjessa. Se ilmenee esimerkiksi ulkopuolelle sulkemisena, selän takana pahan puhumisena tai tiedon pimittämisenä.
Wendy Savolainen on kokenut nämä kaikki. Viisikymppinen Savolainen on syntyisin Sambiasta. Hän muutti Suomeen 1990-luvun alussa ja asuu Viinijärvellä, lähellä Joensuuta. Savolainen on työskennellyt koko Suomessa olon aikansa hoiva-alalla.
Hän koki rasistista kohtelua jo opiskellessaan lähihoitajaksi 1990-luvulla. Kun hän oli murtanut kätensä, kukaan ei auttanut häntä kantamaan tarjotinta ruokalassa. Pikkujouluissa kanssaopiskelija heitti häntä koristekasvilla. Hän otti asian puheeksi opettajansa kanssa. Tämä sai kiusaamisen loppumaan.
– Jos et osaa suomea, olet kusessa.
Wendy Savolainen
Osa Savolaisen työkavereista ei ole tervehtinyt häntä. Eräässä työpaikassa kollega pilkkasi hänen synnyinmaataan.
Kerran työkaveri levitti tarinaa, että Savolainen ei osaa tehdä työtään. Esihenkilö kuuli tästä ja kutsui osapuolet keskusteluun. Hän siirsi Savolaisen toiseen toimipisteeseen.
Savolaisen työura on koostunut määräaikaisista työsopimuksista. Hänen kokemuksensa mukaan maahanmuuttajalle ei helpolla tarjota vakituista paikkaa. Hän laskee, että hänelle on jätetty kertomatta ainakin neljästä avoimesta vakipaikasta.
Kyse on siitä, miten kohtelemme toisiamme
Syrjintä on laissa kiellettyä. Lisäksi se tulee kalliiksi. Syrjintäkokemukset kasvattavat pitkäaikaissairauksien ja mielenterveysoireiden todennäköisyyttä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Työpaikoilla syrjintä lisää poissaoloja ja henkilöstön vaihtuvuutta. Lasku syrjinnästä lankeaa yleensä julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden maksettavaksi.
Lue lisää: Asenteet kovenevat entisestään: Joka kolmas sateenkaari-ihminen on työpaikalla kaapissa
JHL:n erityisasiantuntija Anna Korpikoski toteaa, että jos kokonaisia ihmisryhmiä suljetaan ulos työelämästä, yhteiskunta menettää potentiaalista osaamista. Hän oli mukana tekemässä JHL:n kyselyä.
– Kyse on myös inhimillisyyden peruskysymyksestä: miten kohtelemme toisiamme.
Työnantaja pyörätuolissa olevalle: ”Älä tule töihin”
Pirkanmaalla asuva JHL:n jäsen joutui synnynnäisen sairauden takia pyörätuoliin muutama vuosi sitten.
Hän esiintyy nimettömänä asian arkaluontoisuuden vuoksi. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
Jäsen on töissä kaupungilla. Hän kertoo, että työnantaja suhtautui hänen muuttuneeseen tilanteeseensa asiallisesti. Työnantaja tarjosi hänelle toimistotöitä aikaisemman ulkotyön sijaan. Hän sai työpisteen, johon oli rakennettu kulkuväylät ramppeineen, sekä esteettömän vessan.
Työpaikan pihan lumenajon työnantaja sen sijaan laiminlöi. Toistuvista pyynnöistä huolimatta pihaa ei ole aina ajettu kunnolla. Jäsen kertoo, että pyörätuoli on talvella maailman ikävin vehje. Jos lunta on yli 1,5 senttiä, lumi takertuu lämpimiin vanteisiin.
– Aurausvallien läpi pääsy on ihan hirveä duuni.
– Aina ei jaksaisi valittaa.
Kaupungin työntekijä
Jos pihaa ei ole ajettu, jäsentä on kielletty menemästä työpaikalle. Ratkaisu on hänen mielestään syrjivä. Etätyöjaksot ovat venyneet jopa viikoiksi ja vapaaehtoinen oikeus muuttunut rangaistukseksi.
Työhyvinvointi- eli tyky-päiviin jäsen on osallistunut katselemalla vierestä, kun toiset pelaavat esimerkiksi kuplafutista. Hän toteaa, että työnantajat suunnittelevat tyky-päivät yleensä hyväkuntoisten ihmisten ehdoilla.
– Olisi kiva käydä vaikka uimassa, kun muut menevät melomaan.
Jäsen on puhunut kokemastaan syrjinnästä työnantajalle, työsuojeluvaltuutetulle ja työterveydelle, tuloksetta. Hän on menettänyt toivonsa, että asiat parantuisivat.
Syrjinnän kohteesta voimavaraksi
Wendy Savolaisen mielestä maahanmuuttajat ovat Suomessa haavoittuvassa asemassa. Hän painottaa kielitaidon merkitystä. Hän opetteli puhumaan suomea heti kun oli muuttanut maahan.
– Jos ei osaa suomea, on kusessa.
Savolainen mainitsee voimavaroikseen rauhallisuuden ja suorapuheisuuden.
– Vaikka toista ei rakastaisi, pitää kunnioittaa.
Pirkanmaalaisen JHL:n jäsenen mielestä erilaisuuden, kuten vammaisuuden, voi nähdä voimavarana. Vammaiset voivat tuoda julkiselle puolelle asiantuntemusta esteettömyydestä.
Liiton teettämän kyselyn mukaan syrjintää kohdanneet voivat pelätä avata suutaan. JHL:n pirkanmaalainen jäsen tunnistaa ilmiön. Esimerkiksi moni vammainen pelkää saavansa hankalan ihmisen maineen.
– Aina ei jaksaisi valittaa.