Kun Heidi Pohju taisteli työntekijöiden puolesta yt-neuvotteluissa, hän sai apua aluetoimistostaan. Myös pienempiin työpaikan ongelmiin ratkaisu löytyy usein paikallisesti.
Viime syksynä pääluottamusedustaja Heidi Pohju joutui käymään elämänsä ensimmäiset yt-neuvottelut. Niissä päättyi 12 henkilön työsuhde Kymenlaakson hyvinvointialueen tuki- ja kiinteistöpalvelut Oy:ssä eli Kymen tuessa. Erinäisten pakettien turvin varsinaisia irtisanomisia jäi jäljelle vain kolme.
Pohju kertoo, ettei olisi selvinnyt ilman ammattiliitto JHL:n Kaakkois-Suomen aluetoimiston väkeä. Erityiskiitoksen saa aluetoiminnan asiantuntija Ritva Miettinen, joka auttoi valmistautumisessa.
– Ritvan apu on ollut korvaamatonta koko luottamusedustajan urani ajan.
Nyt yt-neuvottelujen jälkimainingeissa he pohtivat, tarvitseeko vanhojen työsopimusten tilalle tehdä uudet. Kun Pohju kysyy neuvoa, Miettinen vastaa ja tarkistaa tarpeen tullen asiat liiton juristeilta.
Pohju työskentelee Kymen tuessa päätoimisena pääluottamusedustajana. Yhtiö omistaa lähes kaikki kiinteistöt, joissa Kymenlaakson hyvinvointialue toimii. Lisäksi se omistaa kaikki hyvinvointialueella käytetyt ajoneuvot, kuten kotihoidon autot. Yhtiössä työskentelevät muun muassa sairaala- ja laitoshuoltajat, korjaustöistä vastaava teknisen huollon porukka ja logistiikkatyöntekijät.
Lue lisää: Ongelma työpaikalla? Ratkaisu löytyy usein läheltä
Nopeus on paikallistason etu pulmien ratkomisessa
Edellä kuvattu on esimerkki siitä, miten jäsenten edunvalvonta toimii JHL:ssä. Ristiriitatilanteet työnantajan ja työntekijän välillä eivät ole harvinaisia. Silloin jäsen saa apua etenemällä liiton edunvalvonnan ketjua pitkin.
Ensimmäisenä kannattaa puhua omalle esihenkilölle. Seuraava vaihe on keskustella henkilöstön edustajan – tavallisesti luottamusedustajan tai -miehen – kanssa. Hän pyytää tarvittaessa apua lähimmältä aluetoimistolta, kuten Heidi Pohju teki.
– Paikalliset luottamushenkilöt tuntevat työpaikan, työnantajan ja työehtosopimuksen.
Pääluottamusedustaja Heidi Pohju
Luottamusedustaja-nimikettä käytetään kunta- ja hyvinvointialalla luottamusmiehen sijaan. Muilla JHL:n aloilla työpaikoilla käytetään nimikettä luottamusmies.
– Paikallistietämys on parasta. Paikalliset luottamushenkilöt tuntevat työpaikan, työnantajan ja työehtosopimuksen, Pohju sanoo.
Usein henkilöstön edustajalla on suora neuvotteluyhteys työnantajaan. Aina henkilöstön edustajaa ei työpaikalla kuitenkaan ole, varsinkaan monilla yksityisen sektorin sopimusaloilla. Tällöin jäsenen on otettava yhteyttä suoraan paikallisyhdistykseen tai aluetoimistoon.
Korkeintaan aluetoimistoon etenevän ongelmanratkaisun etu on nopeus. Pohju korostaa, että jos asia kiertää kauas paikallistasosta, ratkaisun saamisessa kestää.
– Lopulta asia palautuu aina paikallistasolle vähintään kysymyksinä.
Työnantajallakin on oikeuksia, muistuttaa Pohju. Siksikin pulmia on hyvä ratkoa paikallistasolla.
Jos kyse on esimerkiksi epäasiallisesta käytöksestä annetusta varoituksesta, ensin on puntaroitava, riittävätkö työnantajan perusteet varoitukseen.
– Tällaisia paikallisesti sovittavia asioita ei ole mitään järkeä viedä keskustasolle, koska he eivät tunne tilannetta.
Keneen olla yhteydessä, kun kohtaa ongelman?
Pohju on huomannut, että liiton jäsenille voi olla hankalaa ottaa selvää, keneen pitäisi olla yhteydessä.
Hänestä on hienoa, että jäsenet kokevat kuuluvansa JHL:n suureen perheeseen ja löytävät netistä keskustoimiston yhteystiedot. Pulmatilanteissa hän kuitenkin suosittelee selvittämään, mistä löytyy lähin apu.
– Paikallisesti sovittavia asioita ei ole mitään järkeä viedä keskustasolle, koska he eivät tunne tilannetta.
Pääluottamusedustaja Heidi Pohju
Tänä vuonna JHL ottaa käyttöön uuden Kilta-jäsenrekisterin. Pohju odottaa, että se auttaa ohjaamaan jäsenten kysymykset oikeaan paikkaan.
Joskus liiton jäsenet ottavat yhteyttä keskustoimistoon myös työehtosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä. Nämäkin asiat, kuten lomaoikeus sekä palkka- että työaikaepäselvyydet, kuitenkin selviävät pitkälti paikallistasolla. JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch arvioi, että 95 prosenttia jäsenten ongelmista ratkeaa viimeistään aluetoimistojen neuvojen avulla.
– Keskustoimisto ei välttämättä pysty antamaan neuvoja yksittäistapauksiin, vaan vastaa siitä, kuinka työehtosopimuksia yleisesti tulkitaan.
Lukuisiin tapauksiin löytynyt ratkaisu paikallisesti
Heidi Pohju on toiminut yli viisi vuotta pääluottamusedustajanaja, sitä ennen kymmenisen vuotta alakohtaisena luottamusmiehenä. Hän on löytänyt lukuisiin tapauksiin ratkaisun paikallistasolla. Liiton keskustoimistoon Pohju ei ole joutunut viemään yhtään tapausta.
Palkitsevimpia ovat olleet tapaukset, joissa määräaikaisuus on kyseenalaistettu ja lopputuloksena on ollut vakituinen työ. Pohju kiittelee yhteistyötä työsuojeluvaltuutettu Johanna Peltolan kanssa.
– Minulle soitetaan, että liukastuin töissä ja polvi meni. Tällaiset asiat ohjaan Johannalle. Tes-asiat hän ohjaa minulle.
Kymen tuessa työsuojeluvaltuutettu ja pääluottamusedustaja ovat ainoat henkilöstön edustajat. Peltola toteaa, että monet ristiriitatilanteet liippaavat läheltä molempia. Silloin asiat on helpointa selvitellä yhdessä.