Tarjoilija on tuonut Alicia Iredalelle väärän juoman Café Artissa, Aurajoen kupeessa Turun keskustassa.
– Oh, I´m sorry, I thought I ordered a soy latte, Iredale vastaa englanniksi, äidinkielellään.
Suomeksi: anteeksi, luulin tilanneeni soijalatten.
Tarjoilija pahoittelee ja tuo chailatten.
Iredale teki tilauksen suomeksi, mutta pyysi korjausta äidinkielellään, sillä hän kokee ilmaisevansa itseään kohteliaammin englanniksi kuin suomeksi.
– Pelkään sanovani liian tylysti. Suomen kielessä mennään suoremmin asiaan kuin englannissa, hän sanoo.
Lue lisää: Lastenhoitaja Heli Koivumäki ei työllistynyt pikkukaupungissa – Edessä oli muutto kalliiseen Turkuun
Suomen kielen pohtiminen on tehnyt Alicia Iredalesta Instagram-julkkiksen.
Kun Iredale muutti Englannista Suomeen vuonna 2020, hän alkoi julkaista Britinfinland-tilillään videoita elämästään uudessa kotimaassaan. Katselijamäärät olivat pieniä.
Kuka Alicia Iredale?
Ikä: 27
Asuu: Turussa, syntynyt Englannissa.
Perhe: avopuoliso
Ammatti: varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, opiskelee Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa
Miten rentoutuu: Käy kävelyillä, lukee ja maalaa; piti viime kesänä Naantalissa ensimmäisen taidenäyttelynsä ja myi useamman maalauksen
Suosio lähti rakettimaiseen nousuun vuosi sitten, kun hän ryhtyi tekemään videoita suomen kielestä. Tällä hetkellä hänen Instagram-tilillään on 46 000 seuraajaa.
Alun perin hän suunnitteli, että videoiden tekeminen tukisi hänen suomen kielen opetteluaan. Myöhemmin hän ajatteli, että voisi auttaa videoillaan ulkomaalaisia kieliopinnoissaan.
Kävikin toisin. Hän arvioi, että jopa 90 prosenttia videoiden kommentoijista on suomenkielisiä. Kolme neljäsosaa liikenteestä tulee Suomesta.

– Suomalaiset arvostavat, kun joku yrittää oppia suomea, Iredale sanoo.
Iredale antaa haastattelun englanniksi, mutta lausuu suomea videoilla hämmästyttävän hyvin. Hän kertoo saaneensa maahanmuuttajilta viestejä, että hänen videonsa ovat rohkaisseet heitä käyttämään suomea.
Katso Instagram-videolta, mikä on Alicia Iredalen mielestä suomen kaunein sana:
Rakkaus toi Suomeen
Café Artilla – suomeksi Taidekahvilalla – on erityinen merkitys Alicia Iredalen elämässä. Hän kertoo ihastuneensa kahvilan nimeen jo ennen kuin oli kertaakaan käynyt siellä.
– Kun olin muuttanut Turkuun, meillä oli ystävieni kanssa tapana tavata täällä. Nyt he ovat muuttaneet jo pois, mutta minulla on paikasta hyvät muistot.
– Suomalaiset arvostavat, kun joku yrittää oppia suomea.
Iredale on kotoisin keskisestä Englannista, pienestä Brighousen kaupungista läheltä Leedsiä. Hän tapasi netissä suomalaissyntyisen puolisonsa, joka muutti Englantiin. Tuolloin Iredale opiskeli Leedsin yliopistossa ja työskenteli lastenhoitajana. Kun pariskunta muutti Suomeen, oli kevättalvi. Iredale kuvailee kokemusta sadunomaiseksi.

– Kaikkialla oli metsää ja lunta. Se oli hyvin erilaista kuin Englannissa, missä lämpötila laskee harvoin alle nollan.
Pariskunta asettui aluksi Helsingin lähelle Keravalle, missä Iredale työskenteli Pilkkeen kaksikielisessä päiväkodissa täysipäiväisesti. Kun puoliso sai opiskelupaikan Turun yliopistosta, he muuttivat Turkuun. Vuoden päästä myös Iredale sai opiskelupaikan. Nyt hän opiskelee toista vuotta yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa, englanninkielisessä maisteriohjelmassa.

Hänen tulevaisuuden tavoitteensa on yhdistää opinnot työkokemukseensa varhaiskasvatuksessa ja työskennellä lasten ja perheiden parissa.
– Lapset ja heidän kehityksensä tukeminen ovat minulle erittäin tärkeitä asioita.
Turussa hän työskenteli viime jouluun saakka sijaisena kahdessa eri päiväkodissa. Toinen oli suomen- ja toinen suomen- ja englanninkielinen. Tämän vuoden alun hän on keskittynyt opiskeluihin. Hän pitää todennäköisenä, että ottaa lähitulevaisuudessa työvuoroja.

Lapset opettavat suomea
Alicia Iredale kertoo oppineensa suomea parhaiten päiväkodissa. Lasten sanavarasto on suppea ja lauseet lyhyitä. Jos he eivät ymmärrä jotain, he kysyvät suoraan.
– Puhun lasten kanssa suomea vapautuneemmin kuin aikuisten, hän sanoo.
Englantilaisen ja suomalaisen päiväkodin 5 eroa
1 Henkilökunnan mitoitus
– Englannissa on yksi aikuinen kolmea pikkulasta kohti, Suomessa yksi aikuinen neljää pikkulasta kohden. 12 lapsen ryhmässä on siis kolme aikuista. Ero on valtava. Työ vie paljon energiaa. Jos yksi työntekijä on tauolla, lasten pukeminen ulos on iso homma.
Vanhempien lasten kanssa on päinvastoin. Suomessa on seitsemän lasta aikuista kohden, Englannissa kahdeksan.
2 Työtunnit
– Englannissa päiväkodit ovat tyypillisesti auki kello 7.30–18, Suomessa 6.30–17.00. Aamuvuoro loppuu Suomessa yleensä kello 14.00. Minusta suomalainen tapa on mukavampi vuorotyön takia. Työajat eivät ole samat joka päivä kuten Englannissa.
Työntekijöille jää enemmän aikaa olla iltaisin kotona perheen kanssa.
3 Vaatteet
– Rakastan sitä, että Suomessa lapsilla on vaatteita monenlaiseen säähän. Kun kaikilla on kurahousut mukana, ulos voi mennä, vaikka sataisi vettä.
Kuivauskaappi on vallankumouksellinen asia!
Jos Englannissa sataa, lapset eivät yleensä mene ulos. Vanhemmat eivät pidä siitä, että lapset tulevat kotiin märissä vaatteissa.
4 Retket
– Suomessa ei tarvita jokaiseen retkeen kirjallista lupaa vanhemmilta. Minulle oli aluksi shokki, että lasten kanssa voi lähteä kesken päivän puistoon tai kirjastoon.
Pitkille bussiretkille lapset tarvitsevat toki luvan kotoa.
Englannissa jokainen lapsi tarvitsee kotoa luvan joka retkelle.
5 Päiväunet
– Kun lapset ovat päiväunilla, Englannissa on henkilökunnalla tiukempi velvollisuus seurata unta. Kirjaamme listaan, että olemme huoneessa ja lapset ovat kunnossa 10 minuutin välein.
Suomessa henkilökunta voi käydä eri huoneessa, kunhan ovi nukkumishuoneeseen on auki. Aluksi en tiennyt, kuinka rennosti päiväunien aikaan voi olla. Jos luin kirjaa, minusta tuntui, etten ollut oikeasti töissä.
Päiväkodin arjessa toistellaan erilaisia fraaseja: pukeudutaan, mennään ulos, tulkaa syömään. Lastenkirjojen lukeminen ääneen laajentaa sanavarastoa.
Iredale toivoo, että jokainen suomea opetteleva voisi työskennellä hetken päiväkodissa. Päiväkodissa ei voi olla puhumatta.
– Jos jokin näyttää vaaralliselta, on pakko saada sanotuksi esimerkiksi ”Lopeta!”.
– Jos jokin näyttää vaaralliselta, niin on pakko saada sanotuksi esimerkiksi ”Lopeta!”.
Iredale muistuttaa, että myös lapsille tekee hyvää olla tekemisissä eri kieltä puhuvien ihmisten kanssa. Kerran eräs lapsi pyysi päästä syliin, mutta Iredale ei ymmärtänyt mitä tämä tarkoitti.
– Lapsi joutui pohtimaan, miten ilmaista asia toisin sanoin.
Joskus lapset kummastelevat, että miksei joku ymmärrä, mitä he sanovat.
– He alkavat ymmärtää, mitä kieli on.
Alicia Iredalen vinkit Suomeen muuttavalle
- Tutustu netissä etukäteen, mitä monikielisiä ryhmiä uudessa kotipaikassasi toimii ja mitä toimintaa ne järjestävät.
- Suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Turussa, toimii International House -palvelupiste. Se auttaa ja neuvoo perusasioissa terveydenhuollosta kieliopintoihin sekä järjestää tapahtumia kuten kävelyitä ja aamukahvitteluja.
- Opettele kielen perusteet. Kun ymmärtää kysymättä, mitä ympärillä puhutaan ja mitä jokin kyltti sanoo, saa itseluottamusta ja hyvää mieltä.
- Hakeudu vapaa-ajalla ihmisten pariin. Esimerkiksi harrastuksissa ja International Housen tapahtumissa tapaa paikallisia ja muita maahanmuuttajia.
Lue lisää: Maahanmuuttajien tasa-arvotyö otti harppauksen eteenpäin – Näin pääset mukaan toimintaan