Tässäpä esimerkillinen ammattiliiton yhdistys: jäsenmäärä on noussut kymmenessä vuodessa 900:sta 1 700:aan. Jäsenistä yli kolmannes on maahanmuuttajataustaisia ja noin puolet alle 40-vuotiaita. Yhdistyksen hallituksessa istuu neljä maahanmuuttajataustaista.
Ei siis ihme, että Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK palkitsi JHL ry 141 -yhdistyksen vuoden yhteiskunnallisesti vaikuttavana yhdistyksenä.
Mikä on salaisuutenne, yhdistyksen puheenjohtajana kymmenen vuotta toiminut Abdulkadir Mohamud?
– Edeltäjäni Marja-Liisa Ylitolonen toi yhdistykseen tavoitteellisen toiminnan, jossa maahanmuuttajataustaiset ja nuoret nähtiin voimavarana.
Niinpä yhdistys alkoi järjestelmällisesti tavoitella maahanmuuttajataustaisia ja nuoria. Samalla se aloitti suunnitelmallisen järjestämistyön eli liiton jäsenyyden markkinoimisen työpaikoilla.
Lue lisää: Järjestäjä tekee ärripurristakin aktiivin
Työsarkaa riitti, sillä yhdistyksen jäseniä työskentelee yli kolmessa sadassa työpaikassa.
JHL ry 141 toimii pääkaupunkiseudulla. Se edustaa yksityisen sektorin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla työskenteleviä liiton jäseniä.
Sähköposti ei vedä vertoja puhelimelle
Yksi SAK:n palkinnon perusteista oli, että yhdistys on järjestänyt useita työpaikkoja. Järjestämisen tavoite on, että mahdollisimman moni työpaikan työntekijä kuuluu oman alansa liittoon.
Yhdistys 141:n hallitus on tehnyt soittokierroksia työpaikoille, joilla on yli 20 JHL:n jäsentä. Soittajat ovat tiedustelleet jäsenten kiinnostusta lähteä henkilöstön edustajiksi eli luottamusedustajiksi ja -miehiksi. Samalla he ovat tiedustelleet, miten edunvalvonta sujuu.
– Olemme tavoittaneet ihmisiä paljon paremmin puhelimella kuin sähköpostilla, Mohamud kertoo.
Yhdistys on kutsunut uudet henkilöstön edustajat nopeasti perehdytyksiin. He ovat puolestaan tuoneet yhdistykseen uusia jäseniä ja aktiiveja.
Henkilöstön edustajat kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan edunvalvonnasta. Yhdistys on laatinut heille materiaalipaketin työpaikkakäynneille. Yhdistys myös korvaa käynneistä koituneet kulut.
”Ay-liike voi pelottaa”
JHL ja moni muu liitto on panostanut nuorten houkutteluun. Heidän tavoittamisensa on usein kovan työn takana, sillä perinteiset esiteniput ja tapahtumat eivät tahdo purra.
Ammattiliiton jäsenyyden myyminen maahanmuuttajille on vielä vaikeampaa kuin nuorille, Abdulkadir Mohamud kertoo.
– Olemme tavoittaneet ihmisiä paljon paremmin puhelimella kuin sähköpostilla.
Syy löytyy usein kulttuuritaustasta. On tavallista, että maahan saapuneen alkuperäisessä kotimaassa ammattiliittoon liittyminen on tarkoittanut potkujen saamista.
– Ay-liikkeeseen osallistuminen voi yksinkertaisesti pelottaa monia, Mohamud kertoo.
Lue lisää: Suomessa on suuri joukko ihmisiä, jotka pelkäävät liittyä ammattiliittoon
Henkilökohtainen kontakti on erityisesti maahanmuuttajataustaisille tärkeä. Siksi yhdistyksen hallitus tapaa jäseniä tapahtumissa, koulutuksissa, jäsenilloissa ja -matkoilla.
Yhdistys järjestää säännöllisesti webinaareja, joissa JHL:n aluetoiminnan asiantuntija on kertomassa esimerkiksi työehtosopimuksista ja vastaamassa työelämään liittyviin kysymyksiin.
Yhdistys järjestää myös tapahtumia. Niihin jäseniä kannustetaan tuomaan mukanaan liittoon kuulumaton työkaveri. Näin kynnys osallistua ay-toimintaan lasketaan mahdollisimman alas. Lisäksi JHL ry 141 pyrkii kääntämään kaiken tärkeän materiaalin englanniksi.
Kaikki mukaan toimintaan
Abdulkadir Mohamud kehuu JHL:n Etelä-Suomen alueen Kamut-maahanmuuttajaverkostoa. Hänen mukaansa Kamuilla on ollut ratkaiseva merkitys yhdistyksen menestykselle. Kamut tulee sanoista kaikki mukaan toimintaan.
Mohamud muistuttaa esimerkin voimasta. Moni yllättyy kuullessaan, että yhdistyksen hallituksessa istuu maahanmuuttajia.
– He ymmärtävät, että yhdistyksemme ottaa maahanmuuttajat vakavissaan.
SAK myönsi vuoden yhteiskunnallinen yhdistys -palkinnon yhteiskunnallisesti vaikuttavasta toiminnasta ensimmäisen kerran marraskuussa 2025. Jatkossa SAK aikoo jakaa palkinnon vuosittain. Palkitsemiskriteerien mukaan yhdistys on onnistunut edistämään työntekijöiden oikeuksia ja hyvinvointia sekä tuomaan heidän näkemyksiään esiin työpaikoilla. Lisäksi yhdistys on toiminut kanavana, jonka kautta jäsenten huolet ja toiveet välittyvät yleiseen tietoon sekä päättäjille.
