3.3.2026

Ict-asiantuntija Juha Vetolan työpaikka on vienyt digivalvonnan uudelle tasolle: “Tekoälystä tulee työni ohjaaja”

Juha Vetolan työpaikalla on arkipäivää, että kaikesta hänen tekemisestään jää digitaalinen jalanjälki.

Tekoäly ja digitalisaatio muuttavat ict-asiantuntija Juha Vetolan työtä vaihe vaiheelta. Tekoälystä on tulossa ohjelmistoihin sisäänrakennettu taustatoimija, joka seuraa ja analysoi tikettejä eli ict-asiantuntijoiden saamia työtehtäviä ja niiden ratkaisuja. Samalla se muokkaa työpäiviä tehokkaammiksi.

Vetola työnantaja on Meita – Meidän IT ja Talous Oy, joka tarjoaa ict-, talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. Työssään Vetola ratkaisee asiakkaidensa tietoteknisiä ongelmia. Hän tekee työnsä pääasiassa tietokoneiden ääressä työpaikallaan. Toisinaan työ sisältää myös asiakaskäyntejä.

Atk-kurssi innosti Juha Vetolan aikoinaan tietotekniikka-alalle. Työ on monipuolista. Välillä hän ajaa asiakkaiden luokse ongelmia ratkomaan.

Kun aikaa on vähän ja tehtäviä paljon, tekoäly voi tulevaisuudessa tulla avuksi. Se voi järjestellä Vetolan työpäivän ajoreittejäkin. Jos Vetolalla olisi kolme tehtävää samalla ajosuunnalla, tekoäly ehdottaisi todenäköisesti niiden yhdistämistä samalle reissulle.

Jatkossa tekoälypohjainen ohjelma voi ehdottaa Vetolalle ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin. Kun tekoäly käy läpi aiemmin ratkaistut tapaukset silmänräpäyksessä, se löytää myös nopeasti ratkaisuja vastaavanlaisiin ongelmiin.

Lue lisää: Tekoäly vaikuttaa sinunkin työhösi, siksi sen suunnasta kannattaa kiinnostua

Digivalvonta lisää turvallisuutta

Juha Vetolan työhön liittyy paljon tietoturva- ja suojavaatimuksia. Siksi työntekijöiden toimintaa seurataan työpaikalla erityisen tarkasti. Työntekijöiden toiminnasta verkossa jää myös aina digijalanjälki.

Esimerkiksi jos joku avaisi vahingossa palkanlaskennan tehtävätiketin ja näkisi salassa pidettävää tietoa, lokitietoihin jäisi jälki. Tiedon nähneen olisi tehtävä tapahtumasta ilmoitus. Tapahtuma olisi myös mahdollista jäljittää lokitiedoista.

Vetolan työnantajalla Meitalla on ISO27001-sertifikaatti. Se on eräänlainen laatuleima, joka takaa, että salattavat tiedot pysyvät salassa ja tietoja näkevät vain ne, joille ne kuuluvat. Se varmistaa myös, ettei tietoja voi peukaloida ja että ne ovat käytettävissä, kun se on tarpeen. Siksi myös lokitietojen seuranta ja tietojen arkistointi on tärkeää.

25 vuotta sitten Meitan työntekijöillä oli vain näyttöpäätteet ja näppäimistöt. Sitten tulivat henkilökohtaiset tietokoneet. Pian ohjelmistot ja tiedot siirtyivät pilvipalveluihin. Nyt alaa muuttaa tekoäly.

Asioiden seurannasta on sovittu neuvottelemalla

Meita toimii Microsoft-ympäristössä, jossa kaikki työntekijöiden tekemät asiat arkistoituvat. Järjestelmänvalvoja ei niitä katso, ellei siihen ole perusteltua syytä.

– Jos tulisi virushälytys, sähköpostia voisi avata sen verran, että virus saataisiin kiinni, Vetola sanoo.

Työnantaja ja työntekijät ovat sopineet neuvottelemalla, millä tavoin työnantaja saa työntekijöitä seurata.

Lue lisää: Lisääkö digitalisaatio työntekijöiden valvontaa ja suorituspaineita?

Meitalla seurataan työsuorituksia sekä tietoliikennettä ja puhelimet ovat etähallinnassa, jotta ne voi esimerkiksi varkaustilanteessa tyhjentää ja niihin voi tehdä tarvittavat päivitykset. Käytössä on myös kulunvalvonta eli kun oven avaa avainlätkällä, tieto avaajasta ja avausajankohdasta tallentuu. Kaikista kriittisimmissä paikoissa, kuten konesalissa, on valvontakamerat.

Työautoissakin on sähköinen lätkä, jotta ne voidaan paikantaa ja ajoreitti todentaa.

Kysyimme, mikä on totta ja mikä tarua digijalanjälkien seurannasta työpaikoilla.

Työnantaja näkee kaiken

Totta ja tarua: Kaikesta, mitä teen työnantajan antamilla laitteilla tai käyttäjätunnuksilla, jää järjestelmiin jälki. Kaikki verkossa tehty on myös tarpeen tullen jäljitettävissä. Joissain tiloissa meillä on turvallisuussyistä kameravalvonta, työautoissamme on paikannin ja kännyköissä etähallinta. Työnantaja ei kuitenkaan saa tarkistaa tekemisiämme ilman laillista ja neuvoteltua lupaa.

Yksityisyyteni on vaarassa

Tarua: Työnantaja ei saa tutkia työntekijän verkkotoimintaa tai meilejä, sillä tietojen katsomiselle pitää aina olla lakiin perustuva painava syy. Meillä työnantaja on oikeaoppisesti neuvotellut yhteistoimintaneuvotteluissa työntekijöiden kanssa, mihin tietoihin on pääsy ja mitä asioita valvotaan. Asiasta tiedottaminen henkilöstölle on tärkeää, ettei jää epäselvyyksiä.

Valvonta stressaa

Totta ja tarua: En stressaannu siitä, että työnantajani seuraa, miten olen päivittäiset tikettini hoitanut tai missä olen työpaikan autolla ajanut. Minua ei haittaa myöskään puhelimen etähallinta, sillä käytän yksityisasioihini omaa puhelinta. Jos seurantaan liittyisi työsuorituksiin liittyvä vaatimusten kasvu, sellainen voisi stressata, sillä kaikki tiketit eivät ole yhtä nopeita hoitaa.

Tiedolla johtaminen on oikeudenmukaista

Totta: Kun tekemisistäni jää digijalanjälki, epäselvyyksiä tulee vähemmän ja tekemäni työt tulee dokumentoitua. Jos vaikkapa tikettien määrä ruuhkauu, saamme apua työkavereilta tai toisesta tiimistä. Tulevaisuudessa avun hankkiminen voisi hoitua automaattisesti tekoälyn hälyttämänä. Jos joku olisi luvatta avannut tiedoston, joka sisältäisi arkaluontoisia terveys- tai palkkatietoja, siitä jäisi jälki ja katselija olisi jäljitettävissä. Vahingossa avatuista tiedostoista pitää itse aina ilmoittaa tietosuojavastaavalle.

Työmeili ei sovi vapaa-ajan asioihin

Totta: Vaikka työmeilin käyttämistä ei olisi kielletty yksityisasioihin, viisas pitää erillään työ- ja omat asiat. Hoidan omat googlaukset ja lataan omat kännykkäsovellukset omilla tunnuksilla. Minulla on oma puhelin yksityisasioihin. Työmeilin menettää työtä vaihtaessa, joten siksikään sitä ei kannata käyttää yksityisasioihin ja sovelluksiin. Esimerkiksi lakkotilanteessa työnantaja voi laittaa työmeilin kiinni ja tällöin ammattijärjestön tiedot jäävät saamatta.