Tasa-arvolakiin on tulossa pieniä parannuksia. Samaan aikaan hallitus heikentää perustavanlaatuista työntekijän suojaa – ja iskee suoraan naisten oikeuksiin, JHL:n juristit Lisa Sievers ja Anna Järvinen sanovat.
”Työtä sukupuolten tasa-arvon eteen on jatkettava sitkeästi myös meillä Suomessa ”, pääministeri Petteri Orpo (kok.) julisti torstaina 5. maaliskuuta, tulevan naistenpäivän kunniaksi.
Orpon sanat eivät vastaa hänen johtamansa hallituksen tekoja, sanovat ammattiliitto JHL:n juristit Lisa Sievers ja Anna Järvinen. Hallitus esittää lakiuudistusta, joka helpottaisi määräaikaisten työsuhteiden solmimista. Sievers ja Järvinen pitävät sitä hallituksen suunnitelmista naisille pahimpana.
Lakiesityksen mukaan ensimmäiseen vuoden mittaiseen määräaikaisuuteen ei jatkossa enää tarvitsisi olla syytä. Tähän asti syyksi on kelvannut esimerkiksi vanhempainvapaan sijaisuus.
– Lakiesityksessä annetaan suoraan ideoita, miten määräaikaisuuksilla voi kikkailla, Sievers sanoo.
Lue lisää: Suomessa pelättiin vielä hetki sitten: Naiset pilaavat palkat, ammattiliitot ja työelämän
Sekä Järvinen että Sievers kiinnittävät huomiota raskaus- ja perhevapaasyrjinnän lisääntymiseen. Hallitus toteaa omassa lakiesityksessään, että kun määräaikaisuudet lisääntyvät, myös syrjintätapausten määrä kasvanee.
– Siten tuntuu käsittämättömältä, että tämän työsuhdemuodon käyttämistä helpotetaan entisestään, Järvinen sanoo.
– Rapauttaahan tämä tasa-arvoa.
Anna Järvinen
Jos työntekijän työsuhde on ollut määräaikainen ilman perustetta ja työnantaja silti tarvitsee työhön jonkun, on määräaikaisuudessa olleelle tarjottava tätä työtä joko vakituista työnä tai määräaikaisuutena, johon on syy, kuten perhevapaan sijaisuus.
Muussa tapauksessa työnantaja voi palkata saman työntekijän uudestaan perusteettomaan määräaikaisuuteen vasta kahden vuoden päästä.
Työtä on tarjottava kuitenkin vain kolmanneksen siitä ajasta, minkä työntekijä on työnantajalla ollut töissä. Esimerkiksi vuoden määräaikaisuuden kohdalla työnantaja voisi neljän kuukauden päästä palkata samaan työhön kenet vain. Lakiuudistus voi johtaa siihen, että määräaikaisuudet toistuvat erityisesti synnytysikäisillä naisilla, jos he jäävät lapsen kanssa kotiin kahdeksi vuodeksi.
– Tämä voi tehdä aiempaa epävarmemmaksi niiden työntekijöiden aseman, jotka palaavat työelämään lapsen kotihoidon jälkeen, pohtii Sievers.
Naisilla jo nyt enemmän määräaikaisuuksia
Jo nyt naiset työskentelevät miehiä useammin määräaikaisina. Tämänkin Orpon hallitus toteaa lakiesityksessään suoraan.
Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2023 naispalkansaajista 19,1 prosentilla ja miespalkansaajista 14,2 prosentilla oli määräaikainen työsuhde. Tämä tarkoitti 225 000 naista ja 159 000 miestä.
Lisäksi vuonna sosiaali- ja terveysministeriön raportin (2024) mukaan raskaussyrjinnästä raportoi noin neljännes naisista. Saman selvityksen mukaan kaikkein yleisin syrjinnän muoto taas on raskaudesta johtuva määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen.
Määräaikaisuuksien helpottaminen osuu muihinkin ryhmiin, jotka ovat työelämässä heikoimmassa asemassa. Naisten lisäksi näitä ovat etenkin nuoret ja maahanmuuttajat.
– Rapauttaahan tämä tasa-arvoa, Järvinen sanoo.
Lakiesityksessä ehdotetaan sääntöä, joka kieltäisi määräaikaisen työsopimuksen tekemisen tai tekemättä jättämisen syrjivin perustein. Se ei kuitenkaan Järvisen ja Sieversin mukaan riitä paikkamaan ehdotettujen muutosten tasa-arvoa rapauttavia vaikutuksia.
”Pienet parannukset ovat laastari avohaavaan”
Lisa Sievers ja Anna Järvinen toteavat, että EU:n palkka-avoimuusdirektiivi voi tuoda naisten tilanteeseen vähäistä helpotusta. Palkka-avoimuudella tarkoitetaan sitä, että palkkauksen ja palkitsemisen tulisi olla mahdollisimman läpinäkyvää., Tällöin sukupuolten palkkaeroihin olisi nykyistä helpompi puuttua.
Orpon hallitus saattaa direktiiviä kansallisesti voimaan, mutta prosessi on vielä kesken. Sen vaikutuksia on siten vielä vaikea arvioida.
Tasa-arvolakikin on hallituksen tarkastelussa. Lakiin on tarkoitus aiempaa selkeämmin kirjata, että on tasa-arvolain vastaista syrjintää asettaa työntekijä epäedullisempaan asemaan raskauden, vanhemmuuden tai perhevapaiden perusteella. Myös esimerkiksi työpaikkailmoituksiin sovelletaan lakiuudistuksen jälkeen sukupuolineutraalia termistöä, mikä saattaa helpottaa esimerkiksi muunsukupuolisia työnhakijoita.
Sieversin ja Järvisen mukaan kyse on kuitenkin lähinnä jo olemassa olevan oikeustilan täsmennyksestä.
– Nämä pienet parannukset ovat silti vain laastari avohaavaan, kun toisaalla puretaan suojaavia rakenteita, Järvinen huomauttaa.
Naistenpäivää vietettiin sunnuntaina 8. maaliskuuta.