Hallitus on kiristänyt oleskeluluvan ehtoja. Yhä useampi maahanmuuttaja ajautuu tyhjän päälle työsopimuksen muodon takia, niin myös henkilökohtainen avustaja Maria.
Maria, 28, elää pitkittyneessä epävarmuudessa. Häntä uhkaa pahimmassa tapauksessa Suomesta karkottaminen.
Maria muutti Etiopiasta Suomeen vuonna 2024. Hän työskentelee henkilökohtaisena avustajana pääkaupunkiseudulla.
Hänen kuukausitulonsa ylittävät säännöllisesti 1 600 euroa. Se on Maahanmuuttoviraston eli Migrin edellyttämä alaraja oleskeluluvan myöntämiseksi.
Palkkarajan pitää täyttyä joko yhdessä säännöllisessä työssä tai useammassa säännöllisessä osa-aikatyössä. Tulot lasketaan tuntipalkan perusteella, eli sunnuntailisiä ja muita lisiä ei huomioida.
– Tilanne on todella uuvuttava.
Maria, henkilökohtainen avustaja
Syy karkotusuhkaan on, että Maria työskentelee nollatuntisopimuksella eli hänet kutsutaan tarvittaessa töihin. Tällainen työsopimus ei täytä työntekijän oleskeluluvan edellytyksiä, prosessiasiantuntija Veera Salminen Migristä kertoo sähköpostitse.
– Maahanmuuttovirasto ei voi myöntää oleskelulupaa, jos työnantaja ei voi taata työtunteja ja palkkaa, joilla oleskeluluvan edellytykset täyttyvät, Salminen kirjoittaa.
Sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä ensimmäinen hakemus vai jatkolupahakemus.
Työnantaja perui sopimuksen
Maria on ajautunut tilanteeseensa tahtomattaan. Hän saapui Suomeen mielessään vakituinen työ hoiva-alalla, pätevöityminen sairaanhoitajaksi ja asettuminen asumaan.
Etiopiassa Maria kouluttautui hoitoalalle ja työskenteli sairaalassa hoitajana. Hän kuuli hoiva-alalla työskenteleviltä ystäviltään, että kaukaisessa Suomessa olisi töitä tarjolla. Muuta hän ei Suomesta tiennyt.
Maria teki ennen lähtöään kolmen vuoden määräaikaisen työsopimuksen suomalaisen työnantajan kanssa. Hän sai sen perusteella yhden vuoden työperusteisen oleskeluluvan.
Työnantaja kuitenkin perui sopimuksen ennen kuin työ ehti alkaa, ja Suomeen jo saapunut Maria jäi tyhjän päälle. Siitä pitäen hän on tehnyt eri työnantajille töitä nollatuntisopimuksilla.
Nyt ensimmäinen lupa on umpeutunut, ja hän odottaa Migrin päätöstä.
Marian tulevaisuudensuunnitelmat ovat jäissä. Pitkä lupaprosessi kuormittaa arkea ja epävarmuus heikentää jaksamista. Jatko-oleskelulupien keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä 77 vuorokautta.
Jatko-oleskelulupien keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä 77 vuorokautta.
Maria työskentelee kolmelle eri työnantajalle ja hänen työtuntinsa ylittävät säännöllisesti yli 100 työtuntia kuussa. Hän on toimittanut palkkakuitteja ja työnantajan kirjoittaman työtodistuksen Migrille.
– Tilanne on todella uuvuttava, Maria sanoo.
Hän on opiskellut suomea omalla ajallaan ja kustannuksellaan työn ohessa. Kesken olevan lupaprosessin takia Marialla ei ole oikeutta osallistua kotoutumiskoulutuksiin.
Maria vastaa kysymyksiin englanniksi. Hän kertoo oppineensa suomen kieltä sen verran, että pystyy työskentelemään. Opiskeluihin ja arjessa pärjäämiseen hän kokee tarvitsevansa lisäoppia.
– Suomi on vaikea kieli.
Lue lisää: ”Ilo ja ylpeys!” JHL:n maahanmuuttajaverkosto laajeni Itä-Suomeen
Työnantajasta johtuvat kielteiset oleskelulupapäätökset lisääntyneet
Työnantajat tarjoavat hoiva-alalla työskenteleville maahanmuuttajille usein vain nollatuntisopimuksia, sanoo ammattiliitto JHL:n maahanmuuttajatoiminnan asiantuntija Linda Savonen.
Savosen mukaan Migri ei ole kertonut tarpeeksi selkeästi, että nollatuntisopimus ei riitä oleskelulupaan. Toimeentuloedellytyksistä kertovalla sivulla on linkitys Työntekijän oleskelulupa -sivulle. Siellä nollatuntisopimuksesta on kerrottu.
Savonen kertoo, että Marian kokemuksia vastaavia tapauksia on putkahdellut julkisuuteen, kun sote-alalle rekrytoituja maahanmuuttajia on irtisanottu paljon.
– Töihin Suomeen tuleville on myönnetty työntekijän oleskelulupa, mutta sitten työnantaja onkin perunut sen työn, mitä maahanmuuttaja on tullut tekemään.
– Ulkomailta saapuneet eivät välttämättä tunne lakia. He ovat alttiina hyväksikäytölle.
Grace Njue, alueluottamusmies
Tämä on näkynyt kielteisten oleskelulupapäätösten lisääntymisenä. Viime vuonna 39 prosenttia kaikista kielteisistä päätöksistä johtui työnantajasta. Maahan saapuvalle tilanne on epäreilu. Hakija maksaa itse 750 euron käsittelymaksun ennen maahan saapumistaan, lähtömaassaan ansaitsemistaan tuloista.
Savonen kertoo, että Suomeen on tullut myös ihmisiä suorittamaan ammatillista tutkintoa. Monella on tähtäimessään lähihoitajan tai hoiva-avustajan ammatti. Heille Migri myöntää opiskelijan oleskeluluvan.
– Kun he siirtyvät työelämään, he eivät välttämättä tiedä, että nollatunti- tai runkosopimukset eivät oikeuta jatko-oleskelulupaan, Savonen sanoo.
Ulkomailta saapuneet ovat alttiina hyväksikäytölle
Grace Njue, 37, työskentelee hoiva-avustajana. Hän saapui Suomeen synnyinmaastaan Keniasta vuoden 2024 maaliskuussa. Nyt Njue asuu Savonlinnassa. Hän opiskelee työn ohessa lähihoitajaksi ja valmistuu vuoden lopussa.
Njue on toiminut alueluottamusmiehenä kaksi kuukautta. Hänellä on tuttavia ja kollegoita, joiden tilanteen hän tietää muuttuneen vaikeaksi. Sote-alan työllisyystilanne on heikentynyt. Hallitus nosti työntekijän tulorajan 1 399 eurosta 1 600 euroon vuoden 2025 alussa.
Nollatuntisopimuksia ei mainittu aikaisemmin oleskeluluvan ehdoissa.
Hän varoittaa, että nollatuntisopimus on huono maahanmuuttajalle.
Lue lisää: Maahanmuuttajien tasa-arvotyö otti harppauksen eteenpäin – Näin pääset mukaan toimintaan
Jos työsuhde päättyy, työperäisellä oleskeluluvalla maahan muuttaneella henkilöllä on kolmen kuukauden suoja-aika uuden työn löytämiseen. Jos hän on työskennellyt yli kaksi vuotta, suoja-aika on kuusi kuukautta.
Alueluottamusmiehenä Njue on käynyt läpi aikaisempaa tarkemmin omat ja kollegoiden työvuorot, sopimukset ja lomakertymät.
– Ulkomailta saapuneet eivät välttämättä tunne lakia, ja he ovat alttiina hyväksikäytölle, kuten ylityöllistämiselle.
Marian nimi on muutettu asian arkaluontoisuuden vuoksi. Hänen nimensä on toimituksen tiedossa.
Artikkelin ingressiä on korjattu 30.3.2026 klo 15:21: Toisin kuin ingressi väitti, Maahanmuuttovirasto ei ole päättänyt tulorajan nostamisesta. Sen suuruus määrätään valtioneuvoston asetuksella.