Vihreän siirtymän seurauksena osa töistä loppuu tai muuttuu. Tilalle tulee kuitenkin uusia. Maailmalla puhutaan ilmastotoimia tukevista viherkaulustöistä.
Kivihiilivoimalat sulkeutuvat yksi toisensa jälkeen. Suomessa vanhojen voimaloiden portit kolahtavat kiinni viimeistään vuonna 2029. Energia-ala on yksi niistä aloista, joilla vihreä siirtymä näkyy jo selvästi muuttuvina työnkuvina.
Näiden muutosten takana on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Vaikka osa vanhoista töistä loppuu tai muuttuu, muutos synnyttää uusia töitä.
Maailmalla puhutaan viherkaulustöistä, joita yhdistää tavoite tuottaa ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Tässä muutoksessa mahdollisuus jatkuvaan kouluttautumiseen on tärkeää.
Lue lisää: Verkostoasentaja Ossi Munnukka kertoo, viekö vihreä siirtymä työt
Nopea muutos johtaa työpaikoilla jopa osaajapulaan
Viherkaulustyöläisten tavoitteena on säästää tai tuottaa puhdasta energiaa, vähentää saastumista ja edistää uusiutuvien luonnonvarojen fiksua käyttöä. He toimivat monissa tehtävissä. Kaulukset vihertävät niin asiantuntija- kuin vaikkapa rakennus-, asennus-, ja huoltotöissä.
Energia-alalla uusia työpaikkoja on syntynyt eniten tuuli- ja aurinkovoimaloihin. Niitä rakennetaan, koska sähkön tarve kasvaa hurjaa vauhtia, ja sähkön olisi oltava hiilineutraalia.
– Energia-alalla on välillä jopa osaajapula esimerkiksi aurinkopaneelien asennustehtävissä, sanoo Kari Lehtinen, JHL:n energia-alan sopimusasiantuntija.
Vihreä siirtymä – oikeudenmukainen siirtymä?
Kun työpaikkoja katoaa ilmastotoimien välttämättömyyden seurauksena, yhteiskunnan on tultava vastaan. Ilmastonmuutokseen liittyy niin sanottu oikeudenmukaisen siirtymän edistäminen.
– Se tarkoittaa, että kestävää kehitystä tukeviin työtehtäviin siirtyminen toteutetaan työolosuhteiden, tehtävien ja osaamistarpeiden muutokset huomioiden, sanoo erityisasiantuntija Anna Korpikoski JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen ja kansainvälisen edunvalvonnan yksiköstä.
Lue lisää: Vihreä siirtymä torjuu ilmastonmuutosta ja vaikuttaa työhön
Korpikosken mukaan maailmalla on esimerkkejä vihreän siirtymän edistämisestä sopimustoiminnan kautta. Espanjassa hiilikaivoksilta pois siirtyville on taattu muutosturva. Se maksaa valtiolle 250 miljoonaa euroa, mutta sen avulla sovitellaan tuhannen työpaikan menetys. Myös Saksassa on siirto-ohjelmia Ruhrin hiilikaivosalan työntekijöille.
Ilmastokriisi muuttaa myös työelämää.
Suomessa oikeudenmukaista siirtymää ei ole kirjattu lakiin, mutta se voisi tarkoittaa täydennys- ja lisäkoulutusta sellaisille, joiden työt loppuvat ilmastotoimien vuoksi. Kun esimerkiksi energia-alan yritys Helen Oy lopetti Helsingin Salmisaaren hiilivoimalan, lähes 320 työntekijää oli irtisanomisuhan alla. Heistä siirtyi lopulta 250 liikkeen luovutuksen yhteydessä Enersenselle, joka on päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja.
– Työntekijöille tärkeää muutoksessa on saada lisäkoulutusta energia-alan uusiin töihin. Näin taataan työn jatkuvuus, Korpikoski sanoo.
Kari Lehtisen mukaan yksi kerrallaan lopetettavien hiilivoimaloiden työntekijöiden olisi melko helppo pienellä lisäkoulutuksella siirtyä uusiutuvan energian laitoksiin, joissa on vaikkapa sähkökattiloita tai energia syntyy jätteistä. Tällaisissa tapauksissa uudelleenkoulutus on myös halvempaa kuin uusien ihmisten rekrytointi.
Uutta osaamista ja osaamisen päivitystä
Kestävä kehitys on yhä tärkeämpi osa monien toimialojen strategiaa. Samalla kasvaa yritysten vastuu. Niiden on pidettävä työntekijänsä mukana nopeassa muutoksessa ja tuettava jatkuvaa kehittymistä. Kyseessä on yritysten ja työntekijöiden yhteinen etu.
Energiateollisuuden työelämän tulevaisuuskirjassa (2021) haastateltavat kuvailivat vihreän siirtymän koulutustarpeita. Esille nousi muun muassa, että vastuu osaamisen kehittämisestä siirtyy yrityksille. Koulutuksen tarjoamisen nähtiin sitouttavan työntekijöitä ja toisaalta varmistavan osaamisen kehittymisen. Tähän liittyi epäilys, että ammattikoulutus ei pysy mukana alan kehityksessä.
Osa vastaajista toivoi uudenlaista osaamista. Sitä on esimerkiksi verkon automaatio ja teknisten välineiden, kuten drone-lennokkien, käytön hallitseminen.
– Esimerkiksi sähkö- ja automaatioalan perusosaaminen on erinomainen pohja työlle energia-alalla minkä tahansa energiamuodon parissa. Uudet tuotantomuodot, kuten tuuli- ja aurinkovoima tai vety, vaativat myös omanlaista erityisosaamista, sanoo Timo Yli-Koivisto, Energiateollisuuden työelämäjohtaja.
Lue lisää: Ravitsemisalasta tuli vastuullisuuden roolimalli
Hänen mukaansa kaikilla aloilla ja kaikissa työtehtävissä jatkuva osaamisen kehittäminen on jo arkipäivää. Myös perusopetuksen laatuun pitää Yli-Koiviston mukaan satsata.
Energia-alalle haluaville hän suosittelee luonnontieteiden ja matematiikan valmiuksia. Yli-Koivisto näkee puhtaan energian Suomen kilpailutekijänä ja vihreän kasvun mahdollistajana.
Kari Lehtinen kannustaa työntekijöitä pyytämään työnantajaltaan uusien työtehtävien täsmäkoulutusta, joka varmistaa työn jatkuvuuden.
– Liitolta ja luottamusmiehiltä saa neuvoja. Parasta on, jos koulutus järjestyy yhteistyössä työnantajan ja luottamusmiesten kanssa.