Kolme JHL:n jäsentä kertoo, mikä työssä kuormittaa ja millaisin keinoin he palautuvat työpäivän jälkeen. Lähihoitaja Valli Pruuli pitää mikrolomia, lastenhoitaja Sari Taurula kutoo ja raitiovaununkuljettaja Sami Mann katsoo sarjoja.
Jokaisella ihmisellä on keinonsa palautua. Yksi lähtee lenkille, toinen käpertyy sohvan nurkkaan katsomaan lempisarjaa, kolmas kaivaa kutimet esiin. Tärkeintä on tunnistaa oma tapansa päästä irti työpäivän asioista ja saada vastapainoa fyysiselle ja henkiselle kuormitukselle.
Jos emme pidä huolta palautumisestamme, keho ja mieli eivät rauhoitu edes yöllä. Silloin ylikierrokset alkavat syödä terveyttä ja jaksamista.
Pidä siis huolta, että jokaiselle päivälle riittää jotain palauttavaa toimintaa, mutta jos et aina jaksa, sitäkään ei kannata stressata.
Kysyimme kolmelta JHL:n jäseneltä, miten he palautuvat työpäivän jälkeen.
Lue lisää: Stressi vahingoittaa aivoja – Näin selätät kiireen ja pidät huolta pääkopasta
Lähihoitaja Valli Pruuli: “On tärkeää vaihtaa välillä maisemaa”
– Olen töissä ympärivuorokautista hoiva-asumista vanhuksille tarjoavassa hoiva-kodissa. Valmistuin diakoniksi Virossa mutta tulin jo 17 vuotta sitten Suomeen. Menetin rakkaat vanhempani alaikäisenä. Siksi halusin vanhustenhoidossa antaa hoivaa, jota vanhempani eivät ehtineet saada.
Teemme kolmivuorotyötä, mutta yövuoroja ei ole pakko ottaa. Teen itse lähinnä päivävuoroja.
Palautuakseen ei tarvitse lähteä kauas.
Kuormittavinta työssä on, ettei aina pysty ergonomisiin työasentoihin. Meillä on myös muistisairaita, jotka haluavat tehdä asiat omalla tavallaan. Tässä työssä on tultava toimeen monenlaisten ihmisten kanssa ja pystyttävä sovittelemaan myös asukkaiden keskinäisiä kiistoja.
Pidän huolta palautumisestani kävelemällä kotiin aina viimeisen pysäkinvälin. Töissä saatan ottaa viiden minuutin mindfulness-hetkiä. Pidän myös mikrolomia. Menen patikoimaan ja telttailemaan, metsäkävelyille tai kulttuuririentoihin. Ei tarvitse lähteä kauas palautuakseen. Tärkeää on vain vaihtaa välillä maisemaa päiväksi pariksi.
Lastenhoitaja Sari Taurula: “Älä kanna työasioita kotiin”
– Tiesin jo 5-vuotiaana, että haluan päiväkodin tädiksi. Lähihoitajaksi opiskeltuani olen ollut töissä päiväkodissa.
Päiväkoti on auki kuudesta viiteen. Päivissä on touhua lasten ruokailuista leikkihetkiin, päivälevosta ulkoiluun. Fyysisesti kuormittavinta on ajoittainen kova meteli sekä raskaat nostamiset ja epäergonomiset asennot. Toisaalta liikkeessä tulee oltua tarpeeksi.
Hoida kuntoon asiat, joihin voit vaikuttaa. Karista mielestä ne, joille et voi mitään.
Henkisesti kuormittavinta on, jos työntekijöitä puuttuu tai tulee usein sijaisia. Sairastumisriski on korkea, koska aina on joku tauti meneillään.
Palaudun jo sillä, etten kanna töitä kotiin. Kudon sukkia läheisilleni. Siinä ajatukset lepäävät. Usein otan töistä tultuani lyhyet päikkärit. Varttikin auttaa.
Tärkeintä on hoitaa kuntoon ne asiat, joihin voi vaikuttaa ja karistaa mielestä ne, joille ei voi mitään.
Raitiovaununkuljettaja Sami Mann: “Tavoittele mielen ja kehon palautumisen tasapainoa”
– Päädyin raitiovaunun kuljettajaksi metrokuskina toimineen veljeni innostamana. Olen viihtynyt alalla jo kuusi vuotta. Puoli viiden aikoihin aamuvuoroissa on rauhallista. Iltavuorot päättyvät puolen yön jälkeen.
Työssä kuormittavinta on aikataulussa pysyminen, varsinkin ruuhka-aikoina. Joskus harvoin joutuu myös puuttumaan järjestyshäiriöihin.
Venyttely auttaa palautumaan.
Palaudun syömällä hyvin ja katsomalla lempiohjelmiani suoratoistopalveluista. Välillä aamuvuoron jälkeen otan päiväunet kotona ja leikin pienen poikani kanssa. Pelaan tietokone- ja konsolipelejä. Pidän strategiapeleistä, joissa saa rauhallisesti rakentaa kaupunkeja ja yhteiskuntaa. Se on rentouttavaa vastapainoa työn intensiivisyydelle.
Istumatyöläisen pitää huolehtia myös fyysisestä palautumisesta. Jalkojen sekä selän venyttely auttaa palautumaan.