Työporukan teatteri-ilta, juttutuokio sulkapallopelin jälkeen. Sosiaalinen kanssakäyminen on pitänyt aivomme vireessä esihistoriallisista ajoista lähtien. Yhteisöön kuuluminen on hyvinvointimme peruskiviä.
Kun ammattiopisto Gradian ruokalan seinäkello lyö perjantaisin puoli kahdeksan, pöydät täyttyvät työ- ja koulupäiviään aloittelevista työntekijöistä ja opiskelijoista. Aamiaisella on tarjolla puuroa ja kahvia.
Lystin tarjoaa työnantaja eli Jyväskylän koulutuskuntayhtymä joka perjantai kaikissa yksiköissään.
Viikoittainen kokoontuminen luo työyhteisöön yhteenkuuluvuuden tunnetta. Aamiaisen ääressä puhutaan useimmiten ihan muita kuin työasioita, vaikkei niitä kielletty olekaan. Jos siltä tuntuu, voi vaan olla hiljaa, kuvailee oppimisen ohjaaja Karita Salopino.
Salopino työskentelee opiston ”pajassa”. Se on opiskelutila tukea tarvitseville nuorille. Salopino kohtaa nuoria pääasiassa yksin. Se on joskus raskasta.
– Odotan työkavereiden näkemistä. Joskus joku huikkaakin, että hei katsokaa, Karita on noussut kellarista, hän kertoo ja naurahtaa.
Työnantaja on järjestänyt puuroaamiaisen viime vuoden keväästä lähtien. Idea syntyi ammattiopiston uuden strategian myötä. Siihen on kirjattu sekä opiskelijoiden että henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen. Aamiainen on myös keino houkutella ihmisiä työpaikalle – perjantai kun on tavallisin etätyöpäivä.
– Panos–tuotos-suhde on hyvä. Kaurapuuro ja kahvi eivät mahdottoman kalliita ole, mutta yhteisöllisyyden kannalta merkitys on iso, kertoo kuntayhtymän johtaja Anssi Tuominen.
Aivot kehittyvät sosiaalisessa kanssakäymisessä
Miksi yhteinen puuroaamiainen on niin suosittu? Vastaus löytyy esihistoriasta. Pohjimmiltamme me ihmiset olemme edelleen laumaeläimiä, toteaa Mari Huhtiniemi, mielenterveysalan kansalaisjärjestö Mieli ry:n asiantuntijapsykologi. Hän on erikoistunut työelämän mielenterveyteen.
– Evoluutio on muokannut meidät sosiaalisiksi, sillä esimerkiksi esihistoriallisissa metsästäjä-keräilijä-kulttuureissa yksin jääminen tarkoitti usein menehtymistä.
Aivot kehittyvät sosiaalisessa kanssakäymisessä koko elämän ajan. Vuorovaikutustilanteet vahvistavat aivojen kykyä käsitellä tietoa. Ne kutittelevat aivoissa alueita, joilla syntyvät muun muassa kieli ja tunteet. Vuorovaikutus suojaa muistisairauksilta ja myös torjuu mielenterveyden ongelmia, kuten masennusta. Yhteisöön kuuluminen on henkisen hyvinvointimme peruskiviä.
Tutkijat ovat kehittäneet sosiaalisten aivojen teoriaa. Sen mukaan ihmisaivojen iso koko johtuu kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa. Vuorovaikutus vaatii monenlaista havainnointia, muistamista ja ennakointia.
Verkkarit päällä kaikki ovat tasavertaisia
Gradian henkilökuntayhdistys käy säännöllisesti erilaisissa kulttuuritapahtumissa, kuten musikaaleissa ja teatterissa.
Gradiasta löytyy omasta takaa kattavat liikuntatilat, sillä oppilaitos kouluttaa liikunnan ammattilaisia. Työntekijöiden käytössä on myös kokopäiväinen kuntovalmentaja. Anssi Tuominen on huomannut, että hikoilun ja pelaamisen sijaan tärkeämpää on se, että ollaan yhdessä.
– Tasapainoisessa työyhteisössä on helpompi ottaa asiat puheeksi ja ratkoa ongelmatilanteita.
Karita Salopino
– Jumppasalissa verkkarit päällä kaikki ovat tasavertaisia. Siellä tapaa ihmisiä, joita ei muuten kohtaisi ikinä.
Karita Salopinon mukaan aktiivinen yhdessä tekeminen on vaikuttanut jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Työ ei tunnu pakkopullalta.
– Töihin on kiva tulla. Työkaverit tervehtivät toisiaan hymyillen. Tasapainoisessa työyhteisössä on helpompi ottaa asiat puheeksi ja ratkoa ongelmatilanteita.
Yksinäisyys ei ole terveellistä
Yhteisön ulkopuolelle jääminen on terveysriski. Esimerkiksi yksinäisyyden aiheuttama psyykkinen kipu voi näkyä aivokuvantamisessa.
– Työyhteisön ilmapiirin laatu vaikuttaa merkittävästi aivoterveyteen, joko sitä vahvistaen tai heikentäen, Mari Huhtiniemi kertoo.
Helsinkiläinen turvallisuusalan ammattilainen Arto Dahlman on tehnyt pitkän uran eri turvallisuus- ja vartiointialan tehtävissä. Hänelle toimivat sosiaaliset suhteet ovat paitsi mielenterveys- myös turvallisuuskysymys.
– Meidän pitää voida luottaa, ettei työkaveri lähde karkuun, jos työtilanteessa puukot alkavat heilumaan.
Dahlmanin työvuorot ovat joskus venyneet jopa 24 tunnin pituisiksi. Niiden aikana ehtii käymään samassa vuorossa olevan työkaverin kanssa läpi kolotukset ja perheasiat.
– Vaikeista asioista on helppo puhua samalla, kun käydään oluella tai pelaamassa sulkapalloa.
Arto Dahlman
Dahlman pitää kollegoihinsa yhteyttä myös vapaa-ajalla. Yhdessäolo työn ulkopuolella kasvattaa keskinäistä luottamusta.
Henkisesti rankkojen kokemusten jälkeen paras kuuntelija on usein työkaveri, vaikka työterveyshoidossa onkin tarjolla ammattiapua. Kuuntelukaveri on ollut arvossaan esimerkiksi väkivalta- ja elvytystilanteiden jälkeen. Joskus asiat voivat jäädä vaivaamaan mieltä vuosien ajaksi.
– Vaikeista asioista on helppo puhua samalla, kun käydään oluella tai pelaamassa sulkapalloa. Lisäksi kollegan kanssa voi jutella rennommin, kun ei tarvitse miettiä, lipsauttaako vahingossa työtehtäviin liittyviä salassa pidettäviä asioita, Dahlman toteaa.
Laatu korvaa määrän myös sosiaalisissa suhteissa
Sosiaalisen kanssakäynnin tarpeissa on yksilöllisiä eroja. Yksi kaipaa lukuisia ihmissuhteita ja paljon ihmisiä ympärilleen. Toiselle taas riittää pari ystävää, jotka tapaavat harvakseltaan.
Jos työ on sosiaalisesti kuormittavaa, ylenpalttisen aktiivinen vapaa-aika voi pahimmillaan heikentää työstä palautumista. Se taas heikentää aivojen terveyttä.
– Sosiaaliset suhteet ovat merkityksellisiä, vaikka lukumääräisesti kontakteja olisi vähän. Laatu korvaa määrän, Mari Huhtiniemi toteaa.
Lue lisää: Stressi vahingoittaa aivoja – Näin selätät kiireen ja pidät huolta pääkopasta