Henkilökohtainen avustaja Tarja Al Hanan haluaa rotia alansa työehtoihin. Hän on ollut käynnistämässä JHL:n hanketta, jossa luodaan uusi edunvalvontamalli avustajille.
Mikään ei ärsytä Tarja Al Hanania niin kuin henkilökohtaisten avustajien työn vähättely. Työn, joka mahdollistaa vammaisille toimivan ja ihmisarvoisen arjen.
Työnantajat ja hyvinvointialueet usein markkinoivat työtä siten, että kuka tahansa kelpaa avustajaksi. Parin vuosikymmenen ura on kuitenkin opettanut Al Hananille, että ammatti vaatii projektinhallintaa aikatauluineen sekä sosiaalisia kykyjä – hoitotaidoista puhumattakaan.
– Ärsyttää aivan suunnattomasti, että henkilökohtaisen avustajan ei muka tarvitse osata mitään, hän sanoo.
Lue lisää: Kolumnisti Lassi Murto: Ilman henkilökohtaista avustajaa tämä teksti jäisi kirjoittamatta
Al Hanan korostaa, että mitä vaikeammat avun käyttäjän vammat ovat, sitä vaativampaa työ on. Jotkut avustajat antavat lääkkeitä ja ylläpitävät hengityshalvauspotilaan laitteita.
Al Hanan on koulutukseltaan sekä lähihoitaja että kehitysvammaohjaaja. Silti eteen tulee kimurantteja tilanteita. Esimerkiksi tänä syksynä hän jäi avun käyttäjän kanssa jumiin Tukholmaan, kun tämän pyörätuoli hajosi ja laivan perä ehti kadota horisonttiin.
– Kaikki meni uusiksi lennosta. Piti miettiä, miten ruokarytmit, lääkkeet ja laivaan pääsy hoituvat.
Työoloja ja -ehtoja vaikea valvoa
Nyt Al Hanan haluaa alan arvostuksen sille tasolle, minne se kuuluu. Yksi keino on parantaa työehtojen valvontaa.
Toistaiseksi henkilökohtaisten avustajien etuja on vaikea valvoa, sillä porukka on hajanainen ja työ on sirpaleista. Työsopimustyyppejä on lukuisia ja avustajalla saattaa olla neljä työnantajaa tai enemmänkin. Työyhteisön tuki usein puuttuu, sillä työtä tehdään pääosin yksin avun käyttäjän kotona.
Tällä hetkellä Al Hanan työskentelee yksityisen firman kautta. Kokemusta hänellä löytyy myös niin kutsutulla työnantajamallilla työskentelystä. Siinä avustajan työnantaja on vammainen henkilö itse.
– Ärsyttää aivan suunnattomasti, että henkilökohtaisen avustajan ei muka tarvitse osata mitään.
Tarja Al Hanan
Työnantajamallissa henkilökohtaisilla avustajilla on valtakunnallinen työehtosopimus, heta-tes. Siinä on sovittu muun muassa palkoista, mutta ei luottamusmiehistä tai -edustajista. Työsuojeluvaltuutettujakaan ei ole.
Ala on omintakeinen, eivätkä perinteiset mallit välttämättä olekaan paras tapa valvoa sen etuja.
– Tarve saada liitto avustajien avuksi uusin keinoin on suuri, Al Hanan sanoo.
Siksi Al Hananin oma paikallisyhdistys, JHL:n Keski-Suomen hyvinvointialojen ammattilaiset, tarttui asiaan vuonna 2023. Yhdistys toi liiton syysedustajistoon aloitteen avustajien edunvalvonnan kehittämisestä.
Kohti uudenlaista järjestäytymistä
Aloite on nyt kasvanut hankkeeksi, jossa JHL kehittää valikoiman menetelmiä avustajien työolojen ja -ehtojen edistämiseksi.
Alan arvostusta voidaan parantaa muun muassa kehittämällä edunvalvontaa. JHL testaa tukihenkilöiden kouluttamista paikallisyhdistyksiin, jotka ovat JHL:n jäsentä lähinnä olevat yhdistykset. Tukihenkilö auttaisi avustajaa työelämän pulmissa ja saisi itse tukea liitolta. Tapaa ehdotti Al Hananin yhdistys.
Lisäksi testauksessa on erilaisia vertaistuen malleja, kuten erimuotoisia jäsentapahtumia. Uusia toimintatapoja testataan myös Etelä-Suomessa tänä ja ensi vuonna.
– Sen jälkeen pääsemme toivottavasti levittämään menetelmiä valtakunnallisesti, JHL:n vastaava sopimusasiantuntija Laura Tuominen sanoo.
Työ on vielä alussa, mutta Al Hananin haaveissa siintää jo unelmia, kuten tukihenkilön tarjoama viikottainen puhelinpalvelu avustajille ja muutaman kerran vuodessa toistuvat, suositut jäsentapaamiset.
Toistaiseksi tapahtumien suosio ei ole ollut suurta, sillä avustajien tavoittamisessa on työtä.
– Mutta juuri siksi tätä tehdään, jotta ala keräisi rivinsä kasaan.
Lue lisää: Henkilökohtainen avustaja Kati Taina on oivaltanut: Suurimmat rajoitteet ovat omassa päässä